Keleos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keleos (m.kreik. Κελεός) oli kreikkalaisessa mytologiassa Eleusiin kuningas. Demeterin etsiessä tytärtään Persefonea vanhan naisen hahmossa Keleos otti tämän vastaan vieraanvaraisesti. Vastapalvelukseksi kuningas, joka ei tunnistanut jumalaista vierastaan, pyysi Demeteriä hoitamaan kahta poikaansa, Demofonia ja Triptolemosta, jotka hän oli saanut vaimonsa Metaneiran kanssa. Tämän lisäksi heillä oli tyttäret Diogenia, Pammerope ja Saisara.[1]

Kiitokseksi vieraanvaraisuudesta Demeter päätti tehdä Demofonista kuolemattoman polttamalla tämän kuolevaisen sielun pois perheen tulisijalla öisin vähän kerrallaan. Metaneira kuitenkin yllätti jumalattaren eräänä yönä pitämässä poikaansa tulessa ja keskeytti rituaalin huutamalla kauhusta, jolloin Demofon paloi tuhkaksi. Demeter paljasti tällöin itsensä, ja haluten korvata perheen menetyksen, opetti Triptolemokselle maanviljelyn taidon.[2]

Keleos oli yksi alkuperäisista Demeterin papeista, joka yhtenä ensimmäisistä ihmisistä oppi Demeterin kultin salaiset menot, Eleusiin mysteerit.[3] Hänen tyttäriestään tuli Demeterin papittaria.[1]

Ovidiuksen versiossa Keleos ei ollut kuningas vaan vanha maalaismies, joka otti Demeterin vastaan vaatimattomassa majassaan.[4]

  1. a b Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.38.3 (engl. käännös)
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.5.1 (engl. käännös)
  3. Homeeriset hymnit, Demeterille 2 (engl. käännös)
  4. Ovidius: Fasti 4:502–560 (engl. käännös)