Korkea portti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Topkapin pihalle johtava Hallitsijan portti (Bâb-ı Hümâyûn.), joka 1700-luvulle saakka tunnettiin myös Korkeana porttina
1700-luvulla rakennetun virastotalon pihalle johtava Korkea portti (Bab-ı Ali)
Mielenosoitus Korkean portin virastotalon edessä vuonna 1913 Nuorturkkilaisten vallankaappauksen jälkeen

Korkea Portti (engl. Sublime Porte, osmaniksi Bâb-ı Ali‎) tai lyhyemmin Portti (engl. the Porte) oli osmanivaltakunnan keskushallinnosta käytetty nimitys.

Nimi sai alkunsa muun muassa Bysantissa noudatetusta hallitsijan tavasta julkistaa viralliset päätöksensä ja tuomionsa palatsinsa portilta.[1] Tavan omaksuivat myös osmanisulttaanit Orhan I:stä lähtien, ja siksi sulttaanin palatsia tai sen pihalle johtavaa porttia alettiin nimittää Korkeaksi portiksi.[1] Aluksi nimellä tarkoitettiin Brussassa sijainnutta palatsia.[1] Turkkilaisten vallattua Konstantinopolin (nyk. Istanbul) nimeä alettiin käyttää Topkapın palatsin uloimmalle pihalle johtaneesta portista, joka nykyisin tunnetaan nimellä Hallitsijan portti (osmaniksi Bâb-ı Hümâyûn‎) .[2][1][3] 1700-luvulla palatsialueen länsipuolelle, Alemdar Caddesin toiselle puolelle, rakennettiin suuri italialaistyylinen rakennus, johon suurvisiirin virasto ja useat ministeriöt sijoitettiin. Tästä rakennuksesta ja sen pihalle johtaneesta juhlallisesta portista alettiin käyttää nimitystä Korkea Portti (osmaniksi Bâb-ı Ali‎)[4]; puhekielessä myös paša kapusi ("paššan portti").[1][5] Rakennus vahingoittui pahoin tulipalossa vuonna 1911.[5] Nykyisin siinä toimivat Istanbulin maakunnan virastot.[4]

  1. a b c d e ”Porten”, Nordisk familjebok, Uggleupplagan, 21. osa (Papua–Posselt), s. 1418–1419. Tukholma: Nordisk Familjeboks förslag aktiebolag, 1915. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  2. Ayla Albayrak: Istanbul, s. 81. Image, 2009. ISBN 978-952-5678-15-4
  3. Kysy.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b Rosie Aysliffe ym.: Istanbul, s. 63. Lontoo: Dorling Kindersley, 2014. ISBN 978-1-4093-2925-1
  5. a b Tietosanakirja, 4. osa (Kaivo–Kulttuurikieli), s. 1295. Otava, 1912. Teoksen verkkoversio.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.