Krypteia
Krypteia eli Spartan salainen palvelu oli nuorten spartalaisten sotilaskoulutukseen liittynyt vaihe, jonka aikana he kulkivat eri puolilla valtion aluetta tutustuen salaa tilanteeseen ja maastoon. Heidän tehtävänään oli surmata kaikki epäilyksiä herättäneet maaorjat, helootit. Aristoteleen mukaan tapa oli peräisin Spartan myyttiseltä kuninkaalta ja lainlaatijalta Lykurgokselta. Plutarkhoksen mukaan se syntyi kuitenkin vasta vuoden 464 eaa. heloottikapinan seurauksena. Vuonna 424 eaa. krypteian nimissä tapettiin 2000 heloottia.[1]
Krypteian osallistujat karkotettiin vuorille, jossa heidän tuli selviytyä vain tikari aseenaan. Samaan aikaan julistettiin muodollinen sota alistetuille helooteille, joilta varastamalla nuorten tuli riitin aikana saada elantonsa. Osallistujat saivat myös tappaa kaikki yöaikaan tapaamansa helootit. Tämä mahdollisti ongelmallisista helooteista eroonpääsyn. Samalla krypteiaan osallistuneet nuoret saivat kokemusta tappamisesta.
Riitin tarkoitusta on kuitenkin hankala käsittää, sillä krypteiaan liittynyt selviytyminen yksin vuorilla ja toiminta yksinäisenä taistelijana ei liittynyt mitenkään aikakauden hopliittitaktiikkaan. Onkin esitetty, että krypteia olisi spartalaisille ominainen arkaaisen uskonnon jäännös, joka olisi muistuttanut luonnonkansojen miehuusriittejä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Castrén ja Pietilä-Castrén 2000, s. 282
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jeanmaire, Henri: «La cryptie lacédémonienne», Revue des études grecques 26, 1913.
- Koechly, Hermann: Cryptia : De Lacedæmoniorum cryptia commentatio, Leipzig, 1835.
- Vidal-Naquet, Pierre: “The Black Hunter and the Origin of the Athenian Ephebeia”, Proceedings of the Cambridge Philological Society 194 (1968).
- Wachsmuth, Wilhelm: Altertumskunde: Hellenische Altertumskunde aus dem Geschichtpunkt des Staats, Halle, 1844.