Kuljetus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pöllikuormaa lastataan junaan Raahen Pirttiniemellä 1930.

Kuljetus on ihmisten ja tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen. Kuljetukseen tarvitaan usein erilaisia lupia. Tieliikenteen moottoriajoneuvojen kuljetusta varten erilaisten ajoneuvojen kuljettajilla tulee olla kulloinkin vaadittava ajokortti.[1] Tavarakuljetukseen tarvitaan myös muita lupia, joita ovat Eu:n liikenteenharjoittaja-asetuksen ja tavaraliikennelupa-asetuksen mukaiset luvat.[2]

Kuljetustoiminta Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on useita kuljetukseen erikoistuneita yrityksiä. Posti kuljettaa kirjeitä ja paketteja. Postin omistukseen kuuluvat myös postilaatikot, jotka se tyhjentää säännöllisesti. Kuljetuksesta maksetaan postimerkillä. VR-Yhtymä suorittaa tavara- ja matkustajaliikennettä Suomen rautateillä. Suomen rautatieverkosto kattaa koko Suomen Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Vr toimii sekä kaupunkiliikenteen että kaukoliikenteen parissa ja se toimittaa sekä matkustajakuljetusta että tavarakuljetusta.[3] Lisäksi maanteillä kuljetuksia toimittavat linja-autot, kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät. Linja-autoissa kuljetetaan pääasiassa matkustajia ja heidän matkatavaroitaan. Linja-autoissa matkustavia palvelee Matkahuolto, joka myy lippuja myös netissä ja kertalippujen lisäksi on saatavana sarjalippuja.[4] Sisu-kuorma-autoilla on Suomessa toimitettu tavarakuljetuksia vuosikymmenten ajan.[5] Merillä kuljetuksia toimittavat laivat; tankkerit ja matkustajalaivat. Matkustajalaivat kuljettavat matkustajia sekä lyhyillä risteilyillä että pidemmillä matkoilla.[6] Tankkereissa kuljetetaan muun muassa öljyä.[7]

Kuljetusmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiekuljetuksen tarkoituksia ovat tavaroiden noudot ja jakelu. Maantiekuljetus tapahtuu joskus useissa eri vaiheissa. Usein kuitenkin kuljetus tapahtuu suorakuljetuksena.[8] Rautatiekuljetuksessa pystytään kuljettamaan raskaita kuormia nopeasti. Rautatieliikenteessä kuljetetaan usein puuta ja metalliteollisuuden tuotteita.[9] Muita kuljetusmuotoja ovat merikuljetus ja lentokuljetus. Merikuljetuksen kautta kulkee suurin osa kansainvälisestä tavaroiden kuljetuksesta, sekä viennistä että tuonnista.[10] Lentoteitse toimitetaan kiireelliset tavarakuljetukset. Lentoliikenne on merkittävä matkustajien kuljetuksessa.[11] Lentoteitse voidaan kuljettaa yhdellä kertaa enimmillään 10 000 kilon painoisia kuormia.[12] Meriteitse kulkeva rahti kuljetetaan usein konteissa.[13]

Intermodaalinen kuljetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intermodaalinen kuljetus on kuljetus, jossa yhdistetään eri kuljetustapoja kuljetusketjussa. Merien rannikolla satamissa toimivat satamalaitokset, joissa satamaoperaattorit luovat yhteyksiä merikuljetuksen ja muiden kuljetusmuotojen välille.[14]

Viimeinen kilometri on saastuttavin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljetukset ovat yleensä hyvin tehokkaita, koska logistiikka on niin hiottu ja valtavat tavaraerät kulkevat samalla kuljetuksella. Viimeinen kilometri asiakkaan kotiin on saastuttavin, kallein, tehottomin ja eniten ruuhkia, onnettomuuksia, melua ja häiriöitä aiheuttava.[15]

Ennen auton keksimistä kuljetukset toimitettiin yleensä hevosten tai jossain päin maailmaa aasien ja kamelien avulla ja kuljetusvälineinä olivat vaunut tai kärryt. Pyörä keksittiin noin 3000 ekr. Mesopotamiassa ja niitä alettiin käyttää kärryihin liitettyinä 2500 ekr.[16] Foinikialaiset seilasivat ympäri Välimerta ja perustivat siirtokuntia Välimeren rannoille satoja vuosia ennen ajan laskun alkua. He olivat taitavia merenkulkijoita ja kävivät kauppaa ympäri Välimerta. Siis Välimerellä on kuljetettu kauppatavaroita meriteitse noista ajoista lähtien.[17] Viikingit kävivät kauppaa Idäntietä pitkin osittain maitse ja Itämerellä ja Atlantilla laivoilla. Heillä oli erilaiset laivat sodan käyntiä varten kuin millaisilla laivoilla he kuljettivat kauppatavaroita. Kauppalaivat olivat leveämpiä kuin sotalaivat.[18] Suuret löytöretket 1400-1600-luvuilla toivat eurooppalaisten tietoon uusia alueita. Tämän myötä avautui uusia kaupankäyntireittejä ja samalla meriteitse kulkeneet tavaroiden kuljetukset lisääntyivät.[19] Ensimmäisen höyrykattilan avulla kulkeneen ajoneuvon kehitti ranskalainen Nicolas-Joseph Cugnot 1769. Ensimmäisen polttomoottorilla kulkeneen auton kehitti saksalainen Karl Benz 1885. 1990-luvun alussa kuorma-autot tavaroiden kuljettamisessa yleistyivät pikku hiljaa. 1920-luvulla liikenteeseen tulivat yksin omaan matkustajaliikenteeseen tarkoitetut linja-autot.[20] Puutavaraa kuljetettiin entisaikoina pitkälti vesitse uittamalla. Kuitenkin 1900-luvun alussa puutavaran kuljetus rautateitse yleistyi. Puutavaraa kuljettaviin kuorma-autoihin otettiin käyttöön hydrauliset kuormaimet 1960-luvulla.[21]


  1. Ajoneuvot, joita saan ajaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viitattu 10.9.2023.[vanhentunut linkki]
  2. Maantiekuljetusten luvat 2023. Logistiikan maailma, Reijo Rautauoman säätiö sr. Viitattu 10.9.2023.[vanhentunut linkki]
  3. Yhteisellä matkalla maailman parhaaksi VR Group. Viitattu 11.9.2023.
  4. Valtakunnalliset sarjaliput Matkahuolto. Viitattu 11.9.2023.
  5. Denis Miller: ”Sisu”, Maailman moottoriajoneuvot, s. 275-276. Suomentanut Timo Kylänpää. Tekninen kustannusliike, 1987. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  6. Finnsirius Maiden Voyage Finnlines. Viitattu 11.9.2023.
  7. Nesteen uudet öljytankkerit vihdoin Suomeen Helsingin uutiset. Viitattu 11.9.2023.[vanhentunut linkki]
  8. Maantiekuljetus Logistiikan maailma. Viitattu 10.9.2023.
  9. Rautatieliikenne Logistiikan maailma. Viitattu 10.9.2023.[vanhentunut linkki]
  10. Merikuljetus Logistiikan maailma. Viitattu 10.9.2023.
  11. Lentokuljetus logistiikanmaailma.fi. Viitattu 10.9.2023.
  12. Lentorahti tavoittaa koko maailman Freja. Viitattu 10.9.2023.
  13. Merikonttikalusto ja joustavat merirahtipalvelut Freja. Arkistoitu 2.12.2023. Viitattu 10.9.2023.
  14. Satama Logistiikan maailma. Viitattu 10-9.2023.
  15. Anna Aminoff, apulaisprofessori Hanken Svenska handelshögskolanissa: Verkkokauppojen kuljetusten ongelmia voidaan vähentää (Vieraskynä) Helsingin Sanomat. 29.11.2021.
  16. Milla Aaltonen: Pyörä Peda.net. Viitattu 13.9.2023.
  17. Juha-Pekka Vanhatalo: Jo muinaiset foinikialaiset Kadonneen jäljillä. 11.11.2017. Viitattu 13.9.2023.[vanhentunut linkki]
  18. Viikinkilaivat Rosalan viikinkikeskus Oy. Viitattu 13.9.2023.
  19. Löytöretket maanosittain Tunturisusi.com. Viitattu 13.9.2023.
  20. Denis Miller: Maailman moottoriajoneuvot, s. 6-22. Suomentanut Timo Kylänpää. Tekninen kustannusliike Oy, 1987. ISBN 951-9364-32-3
  21. Pekka Myyry: Vuosisata, s. 13, 145. Readme.fi, 2018. ISBN 978-952-321-657-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Olli Tammilehto: Rahdin rikokset. Like Kustannus Oy, 2009.