Tämä on lupaava artikkeli.

Länsimetro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Länsimetro
metrokartta
metrokartta
Perustiedot
Reitti Ruoholahti–Matinkylä (1. vaihe)
  Matinkylä–Kivenlahti (2. vaihe)
Rakennettu 2009–2017 (1. vaihe)
2014–2022 (2. vaihe)
Avattu 18. marraskuuta 2017 (1. vaihe)[1]
3. joulukuuta 2022 (2. vaihe)[2]
Omistaja Länsimetro Oy
Rakennuskustannus 1 186 milj. €[3] (1. vaihe)
1 158 milj. €[4] (2. vaihe)
Liikenne
Liikennöitsijä(t) HSL (suunnittelu ja tilaaminen)
HKL-Metroliikenne (liikennöinti)[5]
Tekniset tiedot
Pituus 21,0 km (Ruoholahti-Matinkylä 14 km, Matinkylä-Kivenlahti 7 km) km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 522 mm
Sähköistys virtakisko, 750 V DC
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Herttoniemen metrovalvomo[6]
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta kyllä
Km   Lyh. Liikennepaikat
kääntöraide (2. vaihe päättyy)
20,3 Kivenlahti (Stensvik)
Metrovarikko (Metrodepån)
19,3 Espoonlahti (Esboviken)
18,0 Soukka (Sökö)
16,4 Kaitaa (Kaitans)
15,1 Finnoo (Finno)
(1. vaihe päättyy)
13,5 MAK Matinkylä (Mattby)
11,6 NIK Niittykumpu (Ängskulla)
10,5 URP Urheilupuisto (Idrottsparken)
kääntöraide
9,2 TAP Tapiola (Hagalund)
7,5 OTA Aalto-yliopisto (Aalto-universitetet)
6,1 KEN Keilaniemi (Kägeludden)
Espoon ja Helsingin kunnanraja
3,8 KOS Koivusaari (Björkholmen)
2,2 LAS Lauttasaari (Drumsö)
kääntöraide
0,0 RL Ruoholahti (Gräsviken)
 Helsingin metro
Merkkien selitykset

Länsimetro (ruots. Västmetron) on Helsingin metron jatke Etelä-Espooseen. Marraskuussa 2017 käyttöönotettu ensimmäinen vaihe käsittää metrolinjan jatkeen länteen Matinkylän metroasemalle asti. 13,9-kilometrisellä rataosuudella on kahdeksan asemaa. Toisessa vaiheessa metrolinjaa jatkettiin viidellä uudella asemalla sekä uudella maanalaisella metrovarikolla Länsimetron päähän Kivenlahden metroasemalle asti. Jatke avattiin 3. joulukuuta 2022.

Metrolinjat M1 ja M2 kulkivat ensimmäisen vaiheen valmistuttua aiemman metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään. Nykyisin M1 kulkee välillä Kivenlahti–Vuosaari ja M2 välillä Tapiola–Mellunmäki.[7] Espoon ja Lauttasaaren linja-autoliikenne siirtyi liityntäliikennemalliin tammikuussa 2018.

Länsimetron rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2009, ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt valmistuivat helmikuun 2014 lopulla. Toisen vaiheen hankesuunnitelma valmistui vuoden 2012 keväällä, ja rakennustyöt käynnistyivät Suomenojalla joulukuussa 2014. Toisen vaiheen oli alun perin tarkoitus valmistua vuonna 2020, mutta sittemmin ajankohtaa lykättiin, ja liikennöinti alkoi toisella vaiheella 3. joulukuuta 2022.[8] Kun toinen rakennusvaihe valmistui, on koko Etelä-Espoo (Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti) raideliikenteen piirissä.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Länsimetron historia

Suunnittelu ja rakentamispäätös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin ja Espoon yhteinen hanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Espooseen kulkeva metro esiintyi esimerkiksi vuoden 1968 Smithin–Polvisen liikennesuunnitelmassa.[10]

Espoon kaupunginhallitus päätyi elokuussa 2006 kannattamaan länsimetron toteuttamista Ruoholahdesta Matinkylään.[11] Kaupunginvaltuusto kallistui kannattamaan länsimetron toteutusta saman vuoden syyskuussa.[12] Länsimetron yleissuunnitelma valmistui vuonna 2007. Espoon ja Helsingin kaupungit perustivat Länsimetro Oy:n, jonka vastuulle tuli länsimetron ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen toteuttaminen.[13] Yhtiön omistavat Espoon kaupunki 72 prosentin osuudella ja Helsinki 28 prosentin osuudella.

Espoon kaupunginvaltuusto teki päätöksen metron ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta toukokuussa 2008.[14] Metron kustannukset jakautuvat ”rajalta poikki” -periaatteella kaupunkien välille:[15] 85 prosenttia kustannuksista menee Espoolle ja 15 prosenttia Helsingille.[16] Valtio tuki metrohanketta 30 prosentin avustuksella.[15]

Metron muut vaihtoehdot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TramWestin suunnitelmana oli saavuttaa kattavampi verkosto kuin länsimetrolla, samaan tai jopa pienempään hintaan.

Espoo teki 2002 erilaisten liikennejärjestelmien vertailun, jossa vertailtiin metroa, pikaraitiotietä ja bussijärjestelmää.[17] Joulukuussa 2005 valmistuneessa raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA) selvitettiin Länsimetron ohella muita joukkoliikenteen muotoja, kuten pikaraitiotietä ja jatkokehitettyä bussiverkkoa.[17]

Kymmenkunta liikennealan ammattilaista, opiskelijaa ja harrastajaa kokosi länsimetrolle TramWestiksi nimetyn vastaehdotuksen, joka esitti metron korvaamista laajemmalla pikaraitiotieverkolla. Ryhmä arvioi 57 kilometriä pitkän TramWest-verkon hinnaksi 365 miljoonaa euroa sen esittelyn aikaan maaliskuussa 2006.[18] TramWestin kannattajat väittivät sen olevan metroa halvempi, laajempi,[19] ympäristöystävällisempi, energiatehokkaampi ja helpompi rakentaa.[20] TramWest ei kuitenkaan edennyt suunnitelmaa pidemmälle Espoon kaupunginvaltuuston kannattaessa maanalaista metroratkaisua.

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matinkylän metroasema rakenteilla lokakuussa 2014.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron maanalaisen asemakaavan tammikuussa 2009,[21] ja länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi Ruoholahdessa saman vuoden marraskuussa.[22] Tunneleista puolet oli louhittu heinäkuussa 2012.[23] Asemien rakennustyöt käynnistyivät saman vuoden syyskuussa.[24] Lokakuussa 2013 Espoon kaupunginvaltuusto päätti Niittykummun aseman rakentamisesta muun metron yhteydessä, koska sen rakentaminen metron jo liikennöidessä olisi tullut jopa kaksi kertaa kalliimmaksi.[25] Metrotunnelien louhintatyöt valmistuivat helmikuussa 2014[26] ja kiskot oli asennettu koko rataosuudelle joulukuun 2015 alussa. Myös virtakiskon asentaminen oli käynnissä. Metron ajovirta suunniteltiin kytkettäväksi tammikuussa 2016,[27] ja koeajojen oli tarkoitus alkaa helmikuussa.[28] Ajojen aloittamista tosin lykättiin maaliskuulle, jolloin metron oli tarkoitus olla ajokuntoinen välillä Ruoholahti–Keilaniemi. Ruoholahti–Koivusaari-rataosuus oli koeajovalmis helmikuun lopulla. Myöhemmin keväällä koeajoja jatkettiin Tapiolaan ja lopulta Matinkylään, kun metroradan asetinlaitteet valmistuivat.[29]

Metrohankkeen ensimmäinen vaihe kärsi ennen liikenteen alkamista merkittävistä viivästyksistä. Ruoholahti–Matinkylä-osuuden arvioitiin valmistuvan syksyllä 2014 louhintavaiheen alussa vuonna 2009.[30] Valmistumisaikataulu lykkääntyi vuonna 2010 vuoteen 2015,[31] ja siitä edelleen vuoteen 2016. Henkilöliikenteen aloittamispäiväksi valittiin 15. elokuuta 2016.[32]

Aalto-yliopiston aseman valvontajärjestelmien yhteiskoekäytöissä ilmeni kuitenkin ongelmia toukokuun 2016 lopulla, mikä johti valmistumisaikataulun merkittävään lykkäämiseen kesäkuussa 2016.[33] Asia tuli julkisuuteen perjantaina 10. kesäkuuta,[34] jolloin muun muassa HSL oli ehtinyt aloittaa laajan mainoskampanjan metron liikennöinnin alkamisesta.[35]

Liikenne Vuosaaresta Matinkylään alkoi lauantaiaamuna 18. marraskuuta 2017. Innokkaimmat matkustajat saapuivat asemalle jo aamuyöllä päästäkseen ensimmäisen junan kyytiin.

Vuoden 2016 loppuun mennessä avajaisajankohta oli lykkääntynyt Ruoholahti–Tapiola-osuudella huhtikuuhun 2017 ja koko ensimmäisen vaiheen osalta saman vuoden kesäkuuhun, jolloin oli tarkoitus aloittaa myös liityntäbussiliikenne.[36] Valmistuminen viivästyi kuitenkin edelleen, ja Länsimetro Oy pääsi luovuttamaan radan HKL:lle vasta syyskuussa 2017, minkä jälkeen sen testaamista jatkettiin vielä kuukausien ajan.[37] Matkustajaliikenteen aloittamisen lopullinen ajankohta vahvistui vasta runsas viikko ennen avajaisia.[38] Rataosuus Matinkylästä Ruoholahteen aukesi matkustajaliikenteelle lauantaiaamuna 18. marraskuuta 2017.[39] Helsingin seudun liikenne jatkoi Etelä-Espoon ja Helsingin välisten bussilinjojen liikennöintiä 3. tammikuuta 2018 saakka, jolloin Kampin bussiterminaaliin kulkevat bussilinjat ohjattiin joko Tapiolan tai Matinkylän metroasemille.[40]

Viivästysten syitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppakeskus Lauttis toukokuussa 2016. Rakennuksen yhteydessä sijaitsee Lauttasaaren aseman pääsisäänkäynti.

Rakentamispäätöstä tehtäessä määritetty aikataulu osoittautui heti hankkeen alussa epärealistiseksi, kun louhintatyöt eivät päässeet alkamaan tavoitellusti kaavoituksen viivästysten seurauksena. Louhinta valmistui noin puoli vuotta aikataulusta myöhässä helmikuussa 2014. Aikataulua pyrittiin kuromaan kiinni urakoiden limittämistä lisäämällä, vaikka limitys oli todettu hankkeen alusta alkaen liian tiukaksi. Riski alkoi projektin edetessä toteutua yksittäisten urakoiden viivästyessä edellisten työvaiheiden viivästymisen seurauksena. Lisäviiveitä pyrittiin kuromaan yleisellä kiirehtimisellä, joka paheni entisestään lähestyttäessä testaus- ja käyttöönottovaiheita.[41]

Metrokokonaisuuden toteutus muuttui merkittävästi hankkeen aikana. Taustalla olivat kaavoitukseen liittyvät viiveet ja muutokset, tiukentuneet esteettömyys-, viranomais- ja turvallisuusvaatimukset sekä metron oheishankkeet. Esimerkiksi Lauttasaaressa oli pitkään tarkoitus säilyttää vanha ostoskeskus, mistä kuitenkin myöhemmin luovuttiin. Toisen rakennusvaiheen työt käynnistyivät myös vuoden 2014 aikana ensimmäisen vaiheen ollessa edelleen kesken aikatauluviivästysten seurauksena. Kivenlahden jatketta lähdettiin näin toteuttamaan osin ensimmäisen vaiheen käytössä olleilla resursseilla.[41]

Länsimetro Oy:n pieni tilaajaorganisaatio oli alussa tehty tietoinen valinta, mutta yhtiön resurssit eivät lopulta riittäneet yksityiskohtaiseen taloudenpitoon ja aikataulunseurantaan, rakentamisen valvontaan ja riskien hallintaan, minkä seurauksena konsulttiyhtiö Swecon rooli kasvoi hankkeen valvonnassa merkittävästi. Hankkeen päävastuu oli edelleen tilaajalla, vaikka toteutusta tekivät suurilta osin ulkoiset tahot. Länsimetro Oy ei kuitenkaan lisännyt aikataulun ja kustannusten valvonnan resursseja hankkeen monimutkaistuessa sen edetessä.[42]

Käyttöönottovaihe oli nähty aikatauluriskinä jo vuonna 2013, jolloin sen toteuttamisesta esitettiin laadittavan suunnitelma. Suunnitelman laatimiseen kului kuitenkin selvästi ennakoitua pidempään, sillä sen työstäminen näkyi metroyhtiön hallituksen raporteilla vuoteen 2016 saakka. Tarkan suunnitelman puute teki vaikeaksi arvioida, mitä käyttöönottovaihe vaatisi, miten se toteutettaisiin ja miten paljon siihen kuluisi aikaa.[41] Ongelmia ilmenikin käyttöönottoon liittyvillä osa-alueilla. Esimerkiksi turvallisuustesteissä paljastui useita vikoja laitteiden toiminnassa ja ohjauksessa. Huonosti pestyistä tunneleista irronnut kivipöly ja useiden kilometrin matkalta väärin asennetut virtakiskot aiheuttivat ongelmia radalla tehdyillä koeajoilla.[43]

Rakentamisen aikataulujen viivästymisen lisäksi ongelmia tuottivat muun muassa metrojunien ja asemien automatisointi, jota HKL päätti lopulta lykätä myöhemmäksi ja aloittaa länsimetron liikennöinnin alkuun kuljettajien ajamilla junilla. Päätös aiheutti muutostarpeita länsimetron suunnitelmiin. Kuljettajan ajamia junia varten jouduttiin hankkimaan korvaava asetinlaite ja liikenteenohjausjärjestelmä.[41]

Viivästysten vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivusaaren metroaseman sisäänkäynti maaliskuussa 2017.

Myöhästymisuutisen vuoksi HSL alkoi neuvotella metroa korvaavista bussilinjoista.[44] HSL sopi liikennöitsijöiden kanssa seutulinjojen liikennöinnin jatkosta ainakin vuodenvaihteeseen 2016–2017. Sopimukseen sisältyi myös optio liikennöinnistä kesäkauteen 2017 saakka.[34] Metron myöhästymisen takia käyttöön otetut seutulinjojen korvausbussit maksoivat HSL:n laskelmien mukaan noin 1,8 miljoonaa euroa kuukaudessa lisää.[45]

Kesäkuisten viivästysuutisten seurauksena Helsingin kaupunki päätti tilata elokuussa 2016 selvityksen metrohankkeen viivästyksistä konsulttiyhtiö BDO Oy:ltä.[46] BDO vetäytyi tosin myöhemmin hankkeesta, sillä Espoon kaupungin tilintarkastusta tuolloin hoitaneella yrityksellä arveltiin olevan eturistiriita metroasiassa. Selvitystyö annettiin elokuussa[47] alkuperäisessä tarjouskilpailussa kolmanneksi sijoittuneelle Deloittelle, jonka tarjous oli noin kaksi kertaa kalliimpi.[48] Kaupungin selvitys päätettiin tosin marraskuun alulla jättää odottamaan, kunnes Länsimetro Oy:n tekemä oma selvitys valmistuu.[49] Metroyhtiön selvityksen oli lokakuun lopun tilanteessa tarkoitus valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä.[43]

Länsimetro Oy ilmoitti toimitusjohtaja Matti Kokkisen erottamisesta marraskuun 2016 puolivälissä. Yhtiö tiedotti potkujen yhteydessä jälleen uudesta kustannusylityksestä, jolla metrohankkeen kokonaiskulut nousivat 1 186 miljoonaan euroon. Erotetun Kokkisen tilalle metroyhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin VR Trackin toimitusjohtajana toiminut Ville Saksi.[3]

Toisen vaiheen suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoonlahden metroaseman työtunnelin suuaukko helmikuussa 2016.

HSL:n vuoden 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) länsimetron toinen rakennusvaihe oli määritelty aloitettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Raportti arvioi länsimetron jatkeen hinnaksi 400 miljoonaa euroa.[50] Länsimetron jatkeen alustava yleissuunnitelma Matinkylästä Kivenlahteen valmistui keväällä 2011.[51] Projektin hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2012.[52] Siinä esitettiin metron rakentamista Matinkylästä aina Saunalahteen asti.[53] Saunalahden aseman rakentamisesta päätettiin luopua runsas vuosi ennen rakennustöiden käynnistymistä.[54] Saunalahden aseman jäätyä pois metron jatke supistui viiteen uuteen asemaan. Metrovarikko päätettiin sijoittaa Sammalvuoreen.[55] Toisen vaiheen valmistuttua metroa on myös mahdollista jatkaa Kirkkonummelle tai rantaradan varteen Kauklahteen.[56] Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2012[57] ja sen rahoitus kaupunginhallituksessa syyskuussa 2014.[58] Rakentamispäätöksen ehtona oli valtion osallistuminen hankkeeseen 240 miljoonalla eurolla. Rakennustöiden alkaessa metron jatkeen kustannuksiksi arvioitiin 800 miljoonaa euroa.[56] Maaliskuussa 2018 julkaistun tarkennetun hankesuunnitelman mukaan toisen vaiheen kustannukset nousevat ensimmäisen vaiheen tavoin noin 1,2 miljardiin euroon. Lisäksi toisen vaiheen liikennöinnin alkaminen lykättiin vuoteen 2023.[4]

Toisen vaiheen rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivenlahden metroterminaali kesällä 2021

Metron louhintatyöt käynnistyivät Finnoossa joulukuussa 2014.[59][60] Soukan metroaseman avolouhintatyöt valmistuivat metron jatkeen ensimmäisinä helmikuussa 2015, minkä jälkeen työmaalla aloitettiin maanalaisten työtunnelien louhinta.[61] Kivenlahden ja Kaitaan asemien avolouhintatyöt käynnistyivät huhtikuussa 2015.[62][63] Ratatunnelien ja metroasemien louhinta alkoi ensimmäisenä Soukan aseman alueella syyskuussa 2015,[64] ja alkoi Kivenlahdessa saman vuoden marraskuun lopulla.[65] Finnoon aseman ja Sammalvuoren metrovarikon louhinnat alkoivat maaliskuussa 2016.[66]

Länsimetron jatkeen viisi asemaa olivat pääosin valmiit kesään 2021 mennessä. Koeajot aloitettiin kesällä 2021.[67] Länsimetron liikenne Kivenlahteen alkoi joulukuussa 2022.[68]

Kustannukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen rakennusvaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimetron kustannusarvio[69]
Kustannuserä Hinta (€) Osuus (%)
Asemat 240 320 000 33,68
Tunneli 235 758 000 33,04
Rata 145 538 000 20,39
Suunnittelu 50 000 000 7,01
Rakennuttaminen 37 026 000 5,19
Maaperä- ja
kalliotutkimukset		 5 000 000 0,70
Yhteensä 713 642 000 100,00

Metrohankkeen ensimmäisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2008 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 714 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 240 miljoonaa euroa, runsas kolmasosa koko hankkeen kustannuksista. Asemien kustannuksista suurin osa tuli rakenteista (79 %), pysäköintilaitoksista (13 %) ja katujärjestelyjen muutoksista (5 %). Koko hankkeen kustannusosuuksissa niukasti asemien perässä tulivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 236 miljoonaa euroa, niin ikään hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli 13,9 kilometrin metrorata, johon arvioitiin kuluvan noin 146 miljoonaa euroa eli viidesosa hankkeen budjetista. Hankkeen hinta-arvion loput 14 prosenttia muodostivat suunnittelu (7,0 %), rakennuttaminen (5,2 %), sekä maaperä- ja kalliotutkimukset (0,7 %).[69] Kustannusten säästämiseksi asemalaitureita lyhennettiin suunnitteluvaiheessa kolmanneksella, minkä vuoksi myös koko olemassa olevan itäisen metrolinjan enimmäiskapasiteetti pieneni. 50 miljoonan kustannussäästöt tuottaneen lyhentämisen lisäksi[70] uusien asemien sisäänkäyntejä vähennettiin kahdesta yhteen.[71]

Länsimetron ensimmäisen vaiheen hinta-arvio nousi tasaisesti suunnitteluajan alun 400 miljoonasta eurosta lopulta hieman yli miljardiin rakennustöiden loppupuolella huhtikuussa 2015.[16] Maaliskuussa 2016 ensimmäisen vaiheen lopulliseksi hinnaksi arvioitiin 1 088 miljoonaa euroa. Alkuperäisen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kustannusarvioon nähden ylitys oli noin 240 miljoonaa euroa eli noin 28 prosenttia.[72]

Metrohankkeen kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet merkittävästi pitkittyneen hankkeen aikana noussut hintataso,[73] louhintatöissä paljastunut huonolaatuinen kallioperä,[74] maanalaisten asemien odotettua korkeammat rakennuskustannukset,[75] erilaiset kaavavalitukset, viranomaisten poikkeustilanteiden varalle asettamat vaatimukset sekä vaatimus kaikkien sisäänkäyntien toteuttamisesta esteettöminä. Niittykummun asemasta, jonka rakentamisesta päätettiin vasta töiden ollessa käynnissä, koitui noin 45 miljoonan euron lisäkustannukset. Matinkylän aseman yhteyteen tulevan terminaalin toteutus nosti kustannuksia noin 18 miljoonalla.[73]

Toinen rakennusvaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkeen kustannusarvio[76]
Kustannuserä Hinta (€) Osuus (%)
Asemat 306 890 000 40,02
Tunneli 214 307 000 27,95
Varikko 87 848 000 11,46
Arvaamattomat
kustannukset		 65 540 000 8,55
Suunnittelu 46 340 000 6,04
Rakennuttaminen 45 880 000 5,98
Yhteensä 766 810 000 100,00

Metrohankkeen toisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2012 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 767 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 307 miljoonaa euroa, noin 40 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Asemien yhteyteen rakennettavat liityntäpysäköintitilojen arvioitiin muodostavan noin 23 prosenttia asemien kokonaiskustannuksista, jotka maksaisivat noin 72 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusosuuksissa asemien jälkeen suurin erä olivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 214 miljoonaa euroa, hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien kustannuksista noin 49 miljoonaa arvioitiin kuluvan työmaiden ajotunneleihin. Metrotunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli Sammalvuoreen sijoitettu metrovarikko, johon arvioitiin kuluvan noin 88 miljoonaa euroa eli hieman yli kymmenesosa hankkeen budjetista. Arvaamattomiin kustannuksiin varauduttiin noin 66 miljoonalla, ja hankkeen hinta-arvion loput 12 prosenttia muodostivat suunnittelu (6,04 %) ja rakennuttaminen (5,98 %).[76] Rakennustöiden alkaessa metron jatkeen kustannuksiksi arvioitiin hankesuunnitelman hinta-arviosta poiketen 800 miljoonaa euroa.[56]

Toinen vaihe otettiin käyttöön 3. joulukuuta 2022.[77]

Metron linjaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metron ensimmäinen vaihe on rakennettu Helsingin metron entiseltä pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaareen, sieltä Länsiväylää myötäillen Espoon puolelle, jossa se koukkaa Otaniemen kautta Tapiolaan ja edelleen Matinkylään. Ruoholahti–Matinkylä-osuudella metrorata käy syvimmillään 57 metrin syvyydessä merenpinnasta.[78] Metron jatkamista Kivenlahdesta eteenpäin pohdittiin toisen rakennusvaiheen rakentamispäätöksen aikaan. Kolmena vaihtoehtona esitettiin rataa Kauklahden suuntaan ja rataa Kirkkonummen suuntaan kahdella eri linjauksella.[79]

Liityntälinjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

HSL vastaa toiminta-alueensa matkustajaliikenteestä ja liityntäyhteyksistä. Ruoholahti-Matinkylä-osuuden valmistuminen muutti merkittävästi Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjoja. Vaikutukset näkyivät myös Espoossa ja Kauniaisissa rantaradan ympäristön linjoissa sekä Helsingissä Lehtisaaren ja Kuusisaaren bussiyhteyksissä. Muutoksia tuli elokuussa 2016 myös Veräjälaakson, Länsi-Pakilan ja Maunulan alueiden bussilinjoihin. Bussilinjojen uusimisen yhteydessä vanhaa linjastoa on pyritty selkeyttämään, minkä seurauksena bussilinjojen ja reittivaihtoehtojen määrä vähenee jonkin verran.[80] Linjojen muuttumisen on arvioitu myös hidastavan bussimatkoja.[81]

Yksi näkyvimmistä muutoksista metron liikennöinnin alkaessa oli Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevien seutulinjojen korvaaminen metroon yhdistyvillä liityntälinjoilla. Seutulinjat päätettiin lopettaa, sillä ne olisivat päällekkäistä palvelua metron kanssa. Metron keskeisimmät liityntäasemat ovat Tapiolaan ja Matinkylään.[80] Länsimetron avautuessa Tapiolassa käytettiin väliaikaisia pysäkkejä Pohjantiellä. Tapiolan bussiterminaali avattiin matkustajille alkuvuodesta 2019 samanaikaisesti aseman eteläisen sisäänkäynnin kanssa.

Liityntälinjaston kehittämisessä huomioitiin myös jossain määrin yleinen kansalaismielipide, sillä ehdotuksesta kerättiin alkuvuodesta 2014 kommentteja asukastilaisuuksissa ja HSL:n verkkosivujen kautta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 707 HSL:n kommenttilomakkeen kautta.[80]

Elokuussa 2020 HSL käynnisti bussilinjojen, liityntälinjojen, aikataulujen ja pysäkkien suunnittelun eteläiseen Espooseen silmällä pitäen Matinkylä–Kivenlahti-osuuden valmistumista vuonna 2022. HSL:n tavoitteena on, että HSL:n hallitus hyväksyy uuden bussilinjaston vuonna 2021. Lisätietoja suunnittelusta HSL:n Metro Kivenlahteen-sivustolla.

Asemat ja muut rakenteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Luettelo Helsingin metron asemista

Metroasemat ja metroarkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilupuiston metroasema marraskuussa 2017.

Ruoholahti–Matinkylä-välille suunniteltiin kahdeksan erillistä poikkeuksellisen vaativaa asemakokonaisuutta ja 33 kilometriä metrotunnelia, johon sijoittuu muun muassa 15 poistumisteiden ja paineentasauskuilujen sekä tekniikkatilojen kokonaisuutta. Muita merkittäviä rakenteita ovat 55 yhdystunnelia, isot pumppaamot, palovesialtaat, raiteenvaihtopaikat ja huoltotunnelit sekä huoltoraide[82]. Länsimetron asemat erottaa Helsingin vanhemmista tunneliasemista (pois lukien Hakaniemi) niiden yksilaivaiset ja avarammat asemahallit.[83] Asemien suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon muun muassa matkustajaturvallisuus, palo- ja poistumisteiden toimivuus, esteettömyys, liityntäliikenteen sujuvuus ja taloudellisuus. Uusista asemista tulee ulkonäöltään toisistaan erottuvia, mutta niiden laiturimallit ja opasteet ovat hyvin samankaltaisia.[84] Laiturit ovat paljolti kustannussyistä[85] 90-metriset, poiketen vanhempien metroasemien 135 metristä, joten ensimmäisen vaiheen valmistuttua metroliikennettä on ajettu kahden vaunuparin junilla aiemman kolmen vaunuparin sijasta.[86]

Metroradan varrella on 23[87] pinnalle ulottuvaa poistumistie-, paineentasaus-, savunpoisto- ja ilmanvaihtokuilua, jotka ovat keskimäärin 400–600 metrin etäisyydellä toisistaan. Ratatunnelissa on betoni- ja teräsritilärakenteinen 1,2–1,6 metriä leveä kulkukäytävä matkustajien poistumistienä. Poistumistien ja metrojunan väliin jää noin 30–40 senttimetriä tilaa riippuen junan kallistuksesta.[88] Metro saa sähkönsä Keilaniemessä sijaitsevalta sähköasemalta.[89]

Metron toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron metroasemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen Ruoholahti-Matinkylä-osuuden kahdeksasta metroasemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa. Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN.TUNNE.METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

Metroasemien taide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapiolan metroasema marraskuussa 2017. Etualalla Emma jättää jäljen -taideteos.

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee asemataidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta.

  • Finnoon metroasemalle tulee Leena Nion figuratiivinen teos ”Haavekuvia”
  • Kaitaan metroasemalle tulee Antti Tanttun figuratiivinen ja graafinen teos ”Juurtuminen”
  • Soukan metroasemalle tulee Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”
  • Espoolahden metroasemalle tulee Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”
  • Kivenlahden metroasemalle tulee Kalle Mustosen veistos ”Kulkijat”

Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden kaikille kahdeksalle asemalle suunniteltiin alun perin taideteokset. Alustavissa teosluonnoksissa oli ehdotuksia muun muassa Marja Kanervolta, Tuula Närhiseltä ja Kari Cavénilta. Syksyllä 2016 kävi ilmi, että ehdotuksista on toteutettu kolme, Tapiolan metroasemalla Kim Simonssonin teos, Niittykummun asemalla Mari Rantasen teos ja Keilaniemessä Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen teos.[90]

Länsimetron toteutuksessa ei noudatettu prosenttiperiaatetta. Kuvataiteilija Jaakko Niemelä, joka toimi Länsimetron taidekoordinaattorina vuosina 2010–2015, sanoi olevansa pettynyt tulokseen: ”Kun on kyseessä näin iso hanke jossa on julkisia rahoittajia, niin prosenttiperiaate pitäisi ottaa huomioon. Jos edes puoli prosenttia olisi laitettu taiteeseen, niin oltaisiin saatu komeita teoksia. Mutta jos tilaajalla ei ole minkäänlaista tahtoa tai kiinnostusta taiteeseen, eikä siihen ole velvoitetta, niin sitten voi käydä näin.”[90]

Koneen Säätiö tarjoutui vuonna 2015 rahoittamaan taideteosta Lauttasaaren asemalle. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurmisen mukaan Länsimetro ei ollut asiasta innostunut.[90]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Länsimetron hankesuunnitelma. Länsimetro Oy, 14.3.2008. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 1.11.2019).
  • Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä–Kivenlahti. Länsimetro Oy, 22.5.2012. Hankesuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 1.11.2019).
  • Leppänen, Pasi & Kuhanen, Hanna: Selvitys Länsimetrohankkeesta, Länsimetro Oy:n toiminnasta ja Länsimetroon liittyvästä päätöksenteosta. Espoon kaupunki, 4.10.2017. Selvityksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.10.2019). (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Airola, Laura: Sadat osallistuivat länsimetron neitsytmatkalle 18.11.2017. Yle. Viitattu 3.12.2022.
  2. ↑ Lehtinen, Don: Länsimetron loputkin asemat ovat nyt auki – ensimmäinen metro lähti Kivenlahdesta kello 4.56 3.12.2022. Yle. Viitattu 3.12.2022.
  3. ↑ a b Malmberg, Lari; Oksanen, Kimmo; Salomaa, Marja: Länsimetron toimitusjohtaja sai potkut (digitilaajille) hs.fi. 14.11.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  4. ↑ a b Varmavuori, Marjaana: Länsimetron kakkosvaiheen suunnitelma julki (digitilaajille) hs.fi. 1.3.2018. Sanoma Media Finland. Viitattu 1.3.2018.
  5. ↑ HKL etusivu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 16.3.2022.
  6. ↑ Länsimetro Oy:n ja HKL:n tiedote: Länsimetron käyttöönotto etenee suunnitelman mukaan lansimetro.fi. 6.9.2017. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  7. ↑ Linja M1 hsl.fi. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 3.12.2022.
  8. ↑ Länsimetron jatkon liikenne alkaa joulukuussa Helsingin Sanomat. Viitattu 13.10.2022.
  9. ↑ Länsimetro ja suuralueet kartalla kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 1.11.2019.
  10. ↑ Silfverberg, Kalle: Tältä 60-luvun hulluimmat moottoritiesuunnitelmat näyttäisivät nyky-Helsingissä (digitilaajille) hs.fi. 13.2.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  11. ↑ Espoon kaupunginhallitus esittää länsimetroa resiinalehti.fi. 29.8.2006. Resiina. Viitattu 6.4.2015.
  12. ↑ Oksanen, Kimmo: Espoon valtuusto hyväksyi yöllä länsimetron selvin numeroin (digitilaajille) hs.fi. 25.9.2006. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  13. ↑ Valtuusto päätti länsimetron jatkeesta Kivenlahteen espoo.fi. 29.9.2014. Espoon kaupunki. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 5.4.2015.
  14. ↑ Espoo hyväksyi länsimetron ts.fi. 20.5.2008. TS-yhtymä. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 4.12.2016.
  15. ↑ a b Arviointikertomus 2012, s. 62. Espoon kaupunki, Tarkastuslautakunta, 2012. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 19.4.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ a b Kustannukset lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  17. ↑ a b Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti–Matinkylä – Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA), s. 4–9. Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Liikenne- ja viestintäministeriö ja YTV, Joulukuu 2005. YVA:n verkkoversio (PDF) (viitattu 4.12.2016). (archive.org)
  18. ↑ Huhtanen, Jarmo: Metron vaihtoehdoksi tarjolla pikaraitiotie (digitilaajille) hs.fi. 9.3.2006. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  19. ↑ TramWest-järjestelmän investointi tramwest.fi. TramWest. Viitattu 6.4.2015.
  20. ↑ TramWestin ympäristövaikutukset tramwest.fi. TramWest. Viitattu 6.4.2015.
  21. ↑ Espoon valtuusto hyväksyi metron maanalaiset asemakaavat lansimetro.fi. 20.1.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  22. ↑ Länsimetron alkupaukkua juhlittiin Ruoholahdessa lansimetro.fi. 24.11.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  23. ↑ Louhinnat puolivälissä lansimetro.fi. 12.7.2012. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  24. ↑ Metroaseman rakentaminen alkanut Tapiolassa lansimetro.fi. 13.9.2012. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  25. ↑ Hannula, Tommi: Espoo rakentaa Niittykummun metroaseman heti (digitilaajille) hs.fi. 21.10.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  26. ↑ Länsimetron tunnelit vihdoin louhittu talouselama.fi. 27.2.2014. Talentum. Viitattu 4.12.2016.
  27. ↑ Viimeiset kiskot asennettiin paikoilleen perjantaina Matinkylässä lansimetro.fi. 7.12.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  28. ↑ Repo, Harri: Länsimetro nytkähtää liikkeelle helmikuussa tekniikkatalous.fi. 19.12.2015. Talentum. Viitattu 29.12.2015.
  29. ↑ Konttinen, Matti: Länsimetrolla suhataan jo maaliskuussa yle.fi. 26.2.2016. Yle. Viitattu 4.12.2016.
  30. ↑ Länsimetro allekirjoitti hankintasopimuksen automatisoinnista lansimetro.fi. 25.9.2009. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  31. ↑ Repo, Harri: Länsimetron valmistuminen lykkääntyy vuoteen 2015 tekniikkatalous.fi. 26.5.2010. Talentum. Viitattu 4.12.2016.
  32. ↑ Kivenlahden aseman ja ratatunnelien louhintaurakan voitti Kalliorakennus-Yhtiöt lansimetro.fi. 11.12.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  33. ↑ Hakkarainen, Kaisa: Länsimetro viivästyy jopa kuukausia (digitilaajille) hs.fi. 11.6.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  34. ↑ a b Laitinen, Joonas; Salomaa, Marja: Länsimetro ei aloita tammikuussa 2017 (digitilaajille) hs.fi. 10.10.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  35. ↑ Malmberg, Lari; Salomaa, Marja; Tarvonen, Hanne-Mari: HS:n hankkimat tiedot paljastavat: Länsimetrossa kerrottua enemmän ongelmia (digitilaajille) hs.fi. 17.6.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  36. ↑ Arvion mukaan edellytykset liikenteen alkamiselle ovat Tapiolaan huhtikuussa, Matinkylään kesäkuussa lansimetro.fi. 9.12.2016. Länsimetro. Viitattu 1.11.2019.
  37. ↑ Korkman, Seppo: Nyt tuli vahvistus: Länsimetro luovutetaan syyskuun alussa helsinginuutiset.fi. Etelä-Suomen Media. Viitattu 31.10.2019.
  38. ↑ Länsimetro aukeaa matkustajille ensi viikon lauantaina 18. marraskuuta hs.fi. 9.11.2017. Sanoma. Viitattu 31.10.2019.
  39. ↑ Hakkarainen, Kaisa: Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat hs.fi. 17.11.2017. Sanoma. Viitattu 31.10.2019.
  40. ↑ Pajuriutta, Satu: Kierteleviä bussireittejä, puoli tuntia pidempiä työmatkoja – länsimetron uusi liityntäliikenne kismitti osaa matkustajista hs.fi. 2.1.2018. Sanoma. Viitattu 31.10.2019.
  41. ↑ a b c d Selvitys Länsimetrohankkeesta, Länsimetro Oy:n toiminnasta ja Länsimetroon liittyvästä päätöksenteosta 2017, s. 6–8.
  42. ↑ Salomaa, Marja & Mölsä, Seppo: Länsimetron viiveiden ja kustannusylitysten syyt julkistettiin viimein rakennuslehti.fi. 5.10.2017. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 31.10.2019.
  43. ↑ a b Moilanen, Kaisu: Tämän takia länsimetro myöhästyy: Kilometrejä väärin asennettua virtakiskoa ja metrotunneli pesemättä (digitilaajille) hs.fi. 28.10.2016. Sanoma. Viitattu 4.12.2016.
  44. ↑ Salomaa, Marjo: Länsimetron viivästyksessä alkoi syyllisten etsintä ja vahingonkorvausten vaatiminen (digitilaajille) hs.fi. 13.6.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  45. ↑ Moilanen, Kaisu: Espoon valtuusto ei saanut uutta tietoa länsimetron aikataulusta (digitilaajille) hs.fi. 31.10.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  46. ↑ Moilanen, Kaisu: Yle: Helsinki valitsi yrityksen selvittämään Länsimetron sotkuja (digitilaajille) hs.fi. 22.8.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  47. ↑ Länsimetro-selvityksen tekijä vaihtuu eturistiriidan takia kaleva.fi. 29.8.2016. Viitattu 28.2.2017.
  48. ↑ Vuorikoski, Salla: Helsingin Länsimetro-konsulttien työ uhkaa joutua roskiin yle.fi. 31.10.2016. Viitattu 4.12.2016.
  49. ↑ Oksanen, Kimmo: Helsinki odottelee selvitystä Länsimetrosta tammikuuhun (digitilaajille) hs.fi. 7.11.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  50. ↑ Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011, s. 72. HSL Liikennejärjestelmäosasto, 2011. HSL:n julkaisuja 14/2011 ISBN 978-952-253-092-9 Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 5.4.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. ↑ Rakentaminen alkoi 2009 lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Arkistoitu 19.4.2017. Viitattu 1.11.2019. (archive.org)
  52. ↑ Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012, kansilehti
  53. ↑ Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012, s. 5
  54. ↑ Länsimetron jatke ei yllä Saunalahteen (digitilaajille) hs.fi. 25.4.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  55. ↑ Espoo hyväksyi länsimetron jatkokaavan (digitilaajille) hs.fi. 12.6.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  56. ↑ a b c Salomaa, Marja: Länsimetron jatkeen työt vauhdittuvat syksyllä (digitilaajille) hs.fi. 4.8.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  57. ↑ Valtuusto kannattaa länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen espoo.fi. 11.6.2012. Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 5.4.2015.
  58. ↑ Kaupunginhallitus päätti länsimetron jatkeeseen liittyvästä sopimuksesta ja jatkeen rahoituksesta espoo.fi. 15.9.2014. Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 5.4.2015.
  59. ↑ Metron Matinkylä-Kivenlahti alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla lansimetro.fi. 12.12.2014. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  60. ↑ Nurmi, Klaus: Länsimetron jatke sai alkupaukkunsa lansivayla.fi. 11.12.2014. Etelä-Suomen Media. Arkistoitu 22.12.2019. Viitattu 22.12.2019.
  61. ↑ Tunnelilouhinta alkaa Soukassa lansimetro.fi. 17.2.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  62. ↑ Työtunnelin avolouhinta alkaa Kivenlahdessa 13.4. lansimetro.fi. 2.4.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  63. ↑ Avolouhinta alkaa työtunnelityömaalla Kaitaalla lansimetro.fi. 10.4.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  64. ↑ Soukan metroaseman ja ratatunnelin louhintatyöt alkavat lansimetro.fi. 25.9.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  65. ↑ Kivenlahden metroaseman ja ratatunnelin louhintatyöt alkavat lansimetro.fi. 27.11.2015. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  66. ↑ Lemminkäinen voitti Finnoon aseman ja ratalinjan louhintaurakan lansimetro.fi. 22.3.2016. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  67. ↑ Länsimetron testausvaihe jatkuu – koeajot alkaneet lansimetro.fi. 17.8.2021. Hel.fi. Viitattu 23.1.2022.
  68. ↑ Metro Kivenlahteen hsl.fi.
  69. ↑ a b Länsimetron hankesuunnitelma 2008 s. 45
  70. ↑ Paastela, Kaisa: Pöytäkirjat paljastavat: Metro tukkeutuu, koska poliitikot tekivät ison virheen 2008 – huolta kannettiin venepaikoista, konsultti maalaili ruusuisia ennusteita helsinginuutiset.fi. 29.9.2018. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 31.10.2019. Viitattu 31.10.2019.
  71. ↑ Repo, Harri: Länsimetro maksaa karsittunakin 800 miljoonaa tekniikkatalous.fi. 20.2.2008. Talentum. Viitattu 25.8.2016.
  72. ↑ Seitsemän vuoden urakka valmistuu elokuussa – metrolla Espooseen 15.8. lansimetro.fi. 7.3.2016. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  73. ↑ a b Valtuustokysymys Länsimetron rakentamisesta ja automatisoinnista (Kv-asia), s. 4. Espoon kaupunki, 27.4.2015. Pöytäkirja § 160, 1006/08.00.00/2015 Pöytäkirjan verkkoversio (PDF) (viitattu 30.11.2016). (archive.org)
  74. ↑ Salomaa, Marja: Länsimetron lasku sapettaa valtiota (digitilaajille) hs.fi. 20.12.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  75. ↑ Korkman, Seppo: Länsimetron hinta kipuaa yli miljardin lansivayla.fi. 17.1.2014. Etelä-Suomen Media. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 13.4.2015.
  76. ↑ a b Länsimetron jatke, hankesuunnitelma 2012, s. 98
  77. ↑ Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen avautuu 3. joulukuuta – katso Ylen suoraa lähetystä Finnoon metroasemalta Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 13.10.2022.
  78. ↑ Länsimetro porautuu pian ennätyssyvyyteen yle.fi. 24.8.2011. Yle. Viitattu 4.12.2016.
  79. ↑ Juntunen, Esa: Länsimetro voisi venyä Kirkkonummelle asti (digitilaajille) hs.fi. 6.6.2012. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.12.2016.
  80. ↑ a b c Länsimetron liityntälinjasto hsl.fi. HSL. Arkistoitu 28.3.2015. Viitattu 5.4.2015.
  81. ↑ Nurmi, Klaus: Länsimetro mutkistaa monen bussimatkoja lansivayla.fi. 28.2.2016. Etelä-Suomen Media. Viitattu 5.12.2016.
  82. ↑ Länsimetro, Espoo ja Helsinki A-Insinöörit. Viitattu 13.7.2018.
  83. ↑ Länsimetron hankesuunnitelma 2008 s. 16.
  84. ↑ Asemat lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Arkistoitu 19.3.2017. Viitattu 1.11.2019. (archive.org)
  85. ↑ Teemu: Tolkku: Miksi metrolaiturit lyhennettiin? Tolkku. keskiviikko 17. elokuuta 2016. Viitattu 11.9.2023.
  86. ↑ Usein kysyttyjä kysymyksiä lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Viitattu 1.11.2019.
  87. ↑ Hanke etenee kahdessa vaiheessa lansimetro.fi. Länsimetro Oy. Arkistoitu 9.4.2017. Viitattu 1.11.2019.
  88. ↑ Länsimetron hankesuunnitelma 2008 s. 41
  89. ↑ Nurmi, Klaus: Länsimetroakin sähköistävä asema avattiin Keilaniemessä lansivayla.fi. 10.12.2014. Etelä-Suomen Media. Arkistoitu 4.12.2018. Viitattu 6.9.2015.
  90. ↑ a b c Viljanen, Kaisa: Länsimetron asemien taideteoksista poru – alle puolet toteutuu hs.fi. 27.9.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 27.9.2016.

Kirjallisuutta ja julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matinkylä–Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma – Suunnitelmaraportti. Espoon kaupunki, 2011. Yleissuunnitelman verkkoversio (PDF) (viitattu 4.12.2016). (archive.org)
  • Pohjola, Tommy: Kaikille kenkää! Tätä kaupunkilaisille ei kerrottu länsimetrosta. Helsinki: Omakustanne, 2017. ISBN 978-952-93-9847-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Länsimetro&oldid=22680054”