Lapinkylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo saamelaisyhteisöistä. Paikannimestä Lapinkylä on erillinen täsmennyssivu.
Lapinkylät 1600-luvulla.
Lapinmaat ja niiden jakautuminen lapinkyliin.

Lapinkylä on saamelaisyhteisöihin viittaava historiallinen käsite. Nimitys tarkoitti sekä tiettyä saamelaisten asumaa aluetta että sen hallintomallia ja ihmisiä.

Yhden lapinkylän eli siidan saamelaiset asuivat keväästä syksyyn kukin perhe ja suku omalla nautinta-alueellaan, jossa he vaihtoivat asuinpaikkaa kalastuksen ja metsästyksen tarpeiden mukaan. Keskitalven ajaksi he kokoontuivat yhteiseen talvikylään. Lapinkylän hallinnosta vastasivat kotakäräjät, joka esimerkiksi määritteli nautinta-alueet ja määräsi oikeudenkäytöstä. Suurporonhoidon kehittymisen myötä vanhojen "neliömäisten" lapinkylien rinnalle syntyi "pitkulaisia" porokyliä, joiden alue saattoi ulottua yli sadan kilometrin päähän poronhoidon vuotuiskierron mukaisesti.[1]

Lapinkylät esiintyvät jo 1500-luvun veroluetteloissa ja niihin kuului yleensä muutamia kymmeniä perheitä. Talvikyliin saapuivat kauppiaat tarjoamaan tavaroitaan ja voudit keräämään veroja. Pohjoissaamenkielinen nimitys lapinkylälle on siida[2].

Monet Lapin kunnista ovat perineet nimensä alueella aikoinaan sijainneelta lapinkylältä.

Myöhempinä aikoina lapinkylällä on tarkoitettu yksinkertaisesti Lapissa sijaitsevaa, usein saamelaisten asumaa kylää. Saamelaiskylistä käytetään nykyisin myös nimitystä saamenkylä.lähde?

Lapinkylät ja Lapin valtiollisten rajojen muotoutuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin, Norjan ja Novgorodin verotusalueet Lapissa keskiajalla ja uuden ajan alussa.
Ruotsin, Norjan ja Venäjän omistukset Lapissa 1613-1751.

Ruotsin, Norjan ja Venäjän (alun perin Novgorodin) lapinkylistä kantamat verot toimivat perustana Lapin valtiollisten rajojen muotoutumiselle. Keskiajalla Ruotsi verotti viittä lapinmaata eli Kemin, Tornion, Luulajan, Piitimen ja Uumajan Lappia sekä lisäksi Jäämeren Lappia Tiitisvuonosta Varankiin. Kuningas Maunu Ladonlukko (1275–1290) uskoi veronkannon ns. pirkkamiehille.

Norja verotti keskiajalla Jäämeren rannikon lapinkyliä Snåasesta Varankiin, Koltan Lappia ja Kuolan Lappia sekä sisämaan lapinkyliä Rounalasta Inariin.

Novgorod kantoi keskiajalla veroja Koltan Lapista, Kuolan Lapista ja Kemin Lapista (lukuun ottamatta Kittilää) sekä Jäämeren Lapissa Varangista Malankivuonoon ja Tornion Lapissa Utsjoelta Koutokeinoon.

Useimmat lapinkylät joutuivat maksamaan veroja kahdelle valtakunnalle ja monet jopa kolmelle. Tilanne alkoi muuttua uuden ajan alussa. Valtiot alkoivat veronkannon sijasta pyrkiä Lapin todelliseen omistukseen. Tässä vaiheessa Ruotsi oli jo menettänyt verotusoikeutensa Malankivuonon eteläpuolella ja Norja oli lakannut kantamasta veroja Rounalasta. Täyssinän rauhassa vuonna 1595 Venäjä luovutti Ruotsille oikeutensa Jäämeren Lappiin, Tornion Lappiin ja Kemin Lappiin. Valtakuntien rajan piti kulkea Iivaarasta Inarijärven kautta Jäämereen Varangin ja Näätämön lapinkylien välistä. Koska rajaa ei kuitenkaan kyetty merkitsemään maastoon, Venäjä kantoi silti edelleen veroja Kemin Lapista.

Täyssinän rauhan jälkeen Ruotsi pyrki varmistamaan itselleen osan Jäämeren rannikosta. Vaatimuksesta jouduttiin kuitenkin luopumaan vuonna 1613 Knäredin rauhassa, jossa Tanska-Norja sai täyteen omistukseensa koko Jäämeren Lapin. Koska Venäjän kanssa hyviin suhteisiin pyrkinyt Tanska-Norja ei enää vuoden 1611 jälkeen kerännyt veroja Kuolan Lapista ja pääosasta Koltan Lappia, Venäjä puolestaan varmisti omistukseensa nämä alueet.

Knäredin rauhan jälkeen Lapissa oli kaksi yhteisaluetta: ruotsalais-norjalainen yhteisalue ja norjalais-venäläinen yhteisalue. Ruotsalais-norjalaiseen yhteisalueeseen kuuluivat Aviovaara, Koutokeino, Lappojärvi, Teno ja Utsjoki Tornion Lapista sekä Inari Kemin Lapista. Käytännössä Ruotsi hallitsi aluetta. Norjalais-venäläiseen yhteisalueeseen kuuluivat Koltan Lapista Näätämö, Paatsjoki ja Petsamo. Käytännössä Venäjä hallitsi aluetta. Vaikka pääosa Kemin Lappia kuuluikin Täyssinän rauhan jälkeen kiistattomasti Ruotsin omistukseen, sitä on Venäjän säilyttämän verotusoikeuden perusteella joskus nimitetty ruotsalais-venäläiseksi yhteisalueeksi ja Inaria vastaavasti ruotsalais-norjalais-venäläiseksi yhteisalueeksi.

Ruotsalais-norjalainen yhteisalue jaettiin vuonna 1751 Strömstadin sopimuksella. Ruotsin vaikean ulkopoliittisen tilanteen ja ruotsalaisten rajakomissaarien välinpitämättömyyden vuoksi Norja onnistui saamaan äärimmäisen edullisen sopimuksen, joka luovutti sen omistukseen Aviovaaran, Koutokeinon ja Lappojärven lapinkylät sekä puolet Tenon ja neljänneksen Utsjoen lapinkylistä.

Ruotsin luovutettua Suomen Venäjälle vuonna 1809 Haminan rauhassa Rounalan ja Suonttavaaran lapinkylät jaettiin Ruotsin ja autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan välillä Muonionjokea pitkin. Vuonna 1814 Venäjä lakkasi kantamasta veroja nyt Suomen suuriruhtinaskuntaan kuuluvasta Kemin Lapista. Suuriruhtinaskunnan itäraja Kemin Lapissa merkittiin maastoon ja vahvistettiin vuoteen 1833 mennessä.

Norjalais-venäläinen yhteisalue jaettiin vuonna 1826 Pietarin sopimuksella. Norja onnistui nytkin saamaan hyvin edullisen sopimuksen, joka takasi sen omistukseen Näätämön lapinkylän pohjoisosan ja Paatsjoen lapinkylän länsiosan. Näätämön eteläosa liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan.[3]

Taulukko lapinkylistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä taulukossa luetellaan 1600-luvulla olemassa olleet lapinkylät jaoteltuna vanhojen lapinmaiden mukaisesti[3].

Lapinkylä Lapinmaa Valtio Alue Kunta Lisätietoja
Inari Kemin Lappi Suomi Lapin maakunta Inari Vuoteen 1751 asti ruotsalais-norjalaista yhteisaluetta,
vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus.
Kemijärvi Kemin Lappi Suomi Lapin maakunta Kemijärvi, Pelkosenniemi Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus.
Kemikylä (Keminkylä) Kemin Lappi Suomi Lapin maakunta Savukoski Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus.
Kitka Kemin Lappi Suomi, Venäjä Pohjois-Pohjanmaan maakunta,
Lapin maakunta, Karjalan tasavalta
Kuusamo, Posio, Salla, Louhen piiri Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus,
osa alueesta luovutettiin Venäjälle vuonna 1940.
Kittilä Kemin Lappi Suomi Lapin maakunta Kittilä
Kuolajärvi Kemin Lappi Suomi, Venäjä Lapin maakunta, Murmanskin alue Salla, Kantalahden piiri Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus,
osa alueesta luovutettiin Venäjälle vuonna 1940.
Maanselkä Kemin Lappi Suomi, Venäjä Pohjois-Pohjanmaan maakunta,
Karjalan tasavalta
Kuusamo, Louhen piiri Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus,
osa alueesta luovutettiin Venäjälle vuonna 1940.
Sodankylä Kemin Lappi Suomi Lapin maakunta Sodankylä Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus.
Sompio Kemin Lappi Suomi Lapin maakunta Sodankylä, Pelkosenniemi Vuoteen 1814 asti Venäjän verotusoikeus.
Aviovaara Tornion Lappi Norja Finnmarkin lääni Koutokeino, Kaarasjoki Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1751 asti ruotsalais-norjalaista yhteisaluetta.
Koutokeino Tornion Lappi Norja Finnmarkin lääni Koutokeino Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1751 asti ruotsalais-norjalaista yhteisaluetta.
Lappojärvi Tornion Lappi Norja Finnmarkin lääni Koutokeino Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1751 asti ruotsalais-norjalaista yhteisaluetta.
Peltojärvi Tornion Lappi Suomi Lapin maakunta Enontekiö
Rounala Tornion Lappi Suomi, Ruotsi Lapin maakunta, Norrbottenin lääni Enontekiö, Kiiruna Keskiajalla Norjan verotusoikeus,
jaettiin vuonna 1809 Suomen ja Ruotsin kesken
Siggevaara Tornion Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Kiiruna
Suonttavaara Tornion Lappi Suomi, Ruotsi Lapin maakunta, Norrbottenin lääni Enontekiö, Kiiruna Jaettiin vuonna 1809 Suomen ja Ruotsin kesken.
Teno Tornion Lappi Suomi, Norja Lapin maakunta, Finnmarkin lääni Utsjoki, Kaarasjoki, Teno Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1751 asti ruotsalais-norjalaista yhteisaluetta.
Tingevaara Tornion Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Kiiruna
Utsjoki Tornion Lappi Suomi, Norja Lapin maakunta, Finnmarkin lääni Utsjoki, Teno Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1751 asti ruotsalais-norjalaista yhteisaluetta.
Dalvadis Luulajan Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Jokimukka
Sirges Luulajan Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Jällivaara, Jokimukka
Tuorpon Luulajan Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Jokimukka
Vuolle Luulajan Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Jällivaara, Jokimukka
Arvidsjaur Piitimen Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Arvidsjaur, Malå
Luokta Piitimen Lappi Ruotsi Norrbottenin lääni Arjeplog
Lais Uumajan Lappi Ruotsi Västerbottenin lääni Sorsele, Storuman
Liksu Uumajan Lappi Ruotsi Västerbottenin lääni Lycksele
Åsele Ångermanlandin Lappi Ruotsi Västerbottenin lääni Vilhelmina, Åsele, Dorotea
Alattio Jäämeren Lappi Norja Finnmarkin lääni Alattio, Hammerfest, Hasvik,
Kvalsund, Lappea, Moseija
Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Atavuotna Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Ballangen Keskiajalla Ruotsin verotusoikeus.
Citnu Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Sørfold, Bodø, Fauske
Lemmijoki Jäämeren Lappi Norja Finnmarkin lääni Porsanki, Nordkapp Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Laisvuono Jäämeren Lappi Norja Finnmarkin lääni Lebesby Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Malankivuono Jäämeren Lappi Norja Tromssan lääni Målselv, Berg, Lenvik,
Paatsivuono, Torsken, Tranøy
Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Naavuono Jäämeren Lappi Norja Tromssan lääni Naavuono Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Njaarke Jäämeren Lappi Norja Pohjois-Trøndelagin lääni Namsos
Ofuohta Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Narvik, Evenes Keskiajalla Ruotsin verotusoikeus.
Raisi Jäämeren Lappi Norja Tromssan lääni Raisi, Kierua Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Rivttavuotna Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Hamarøy, Steigen
Ruovat Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Rødøy, Meløy, Rana
Salat Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Saltdal, Beiarn, Gildeskål
Siellat Jäämeren Lappi Norja Tromssan lääni Salangen, Dyrøy, Gratangen, Ibestad,
Lavangen, Skånland, Sørreisa
Keskiajalla Ruotsin verotusoikeus.
Snåase Jäämeren Lappi Norja Pohjois-Trøndelagin lääni Snåsa
Tenonsuu Jäämeren Lappi Norja Finnmarkin lääni Teno, Berlevåg, Gamvik Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Tiitisvuono Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Tysfjord Keskiajalla Ruotsin verotusoikeus.
Tromssa Jäämeren Lappi Norja Tromssan lääni Paatsivuono, Karlsøy, Tromssa Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Vaapste Jäämeren Lappi Norja Nordlandin lääni Vefsn
Varanki Jäämeren Lappi Norja Finnmarkin lääni Vuoreija, Båtsfjord, Uuniemi, Vesisaari Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Yykeä Jäämeren Lappi Norja Tromssan lääni Yykeä, Kaivuono, Omasvuono Vuoteen 1595 asti Venäjän verotusoikeus,
vuoteen 1613 asti Ruotsin verotusoikeus.
Hirvas Koltan Lappi Venäjä Murmanskin alue Kouteron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Muotka Koltan Lappi Venäjä Murmanskin alue Kuolan piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Nuortijärvi Koltan Lappi Venäjä Murmanskin alue Kuolan piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Näätämö Koltan Lappi Suomi, Norja Lapin maakunta, Finnmarkin lääni Inari, Etelä-Varanki Vuoteen 1826 asti norjalais-venäläistä yhteisaluetta.
Paatsjoki Koltan Lappi Venäjä, Norja Murmanskin alue, Finnmarkin lääni Petsamon piiri, Etelä-Varanki Vuoteen 1826 asti norjalais-venäläistä yhteisaluetta,
itäosa kuului Suomeen 1920–1944.
Petsamo Koltan Lappi Venäjä Murmanskin alue Petsamon piiri Vuoteen 1826 asti norjalais-venäläistä yhteisaluetta,
kuului Suomeen 1920–1944.
Suonikylä Koltan Lappi Venäjä Murmanskin alue Kuolan piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus,
länsiosa kuului Suomeen 1920–1944.
Akkala Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Apatityn piiri, Montšegorskin piiri,
Poljarnyje Zorin piiri
Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Arsjoki Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Jokanga Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Jokostrov Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Montšegorskin piiri, Olenegorskin piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Kamensk Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Kiltinä Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Kuolan piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Kuotajärvi Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Leijärvi Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Lumbovsk Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Luujärvi Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri, Kirovskin piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Maaselkä Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Ponoi Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Sosnovka Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.
Voroninsk Kuolan Lappi Venäjä Murmanskin alue Lovozeron piiri Vuoteen 1611 asti Norjan verotusoikeus.

Etelä-Suomen Lapinkylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinkylä on Etelä-Suomessa varsin yleinen suomalainen paikannimi. Entisaikaan Lapiksi nimitettiin erämaa-alueita, joissa harjoitettiin ”lappalaiselinkeinoja” eli metsästystä ja kalastusta. Alueiden asukkaita nimitettiin vastaavasti lappalaisiksi, vaikka he eivät välttämättä olleet saamelaisia. Osalle näistä alueista Lapinkylä on jäänyt erisnimeksi vielä sen jälkeen kun seudulla siirryttiin maanviljelyyn.

Tätä käsitystä ovat kannattaneet ainakin arkeologi Matti Huurre ja historiantutkija Jukka Korpela. Sitä ovat kritisoineet ainakin saamelaiskulttuurin tutkija Veli-Pekka Lehtola[4] ja kielentutkija Ante Aikio[5]. Ante Aikion mukaan sekä paikannimet että lainasanat osoittavat, että lappalaisiksi nimitetyt ihmisryhmät nykyisessä eteläisessä Suomessa asti ovat olleet juuri saamelaisia.[5]

Esimerkkejä Etelä-Suomen Lapinkylistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Lehtola, Veli-Pekka: Siidat. Oktavuohta. Saamelaistietoa opetukseen. Saamelaiskäräjät. Vastaava toim. Ulla Aikio-Puoskari. https://www.oktavuohta.com/historia-artikkeli Luettu 28.2.2021.
  2. Siida (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 17.7.2012
  3. a b T. I. Itkonen, Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Ensimmäinen osa
  4. Lehtola, Veli-Pekka: Eteläisen Suomen muinaiset lappalaiset. Muinaistutkija, 2008, nro 4, s. 2–18. Suomen arkeologinen seura. Lehden verkkoversio. (pdf) Viitattu 31.12.2019.
  5. a b Aikio, Ante: An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne, 2012, nro 266, s. 63–117. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen seura. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 17.12.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]