Louis Antoine de Bougainville
Louis Antoine de Bougainville, Bougainvillen kreivi (12. marraskuuta 1729 – 31. elokuuta 1811) oli ranskalainen löytöretkeilijä ja meriupseeri. Hänen mukaansa on nimetty Bougainvillen saari Papua-Uudessa-Guineassa.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bougainville syntyi Pariisissa, Ranskassa notaarin poikana. Hän opiskeli nuorempana lakia mutta luopui pian siitä ja liittyi vuonna 1753 armeijan muskettijoukkoihin. 25-vuotiaana hän julkaisi tutkielman integraalilaskennasta liitteeksi Guillaume François Antoinen, Marquis de l'Hôpital'en tutkielmaan Des infiniment petits.
Vuonna 1755 hänet lähetettiin Lontooseen Ranskan suurlähetystön sihteeriksi, ja hänestä tuli Royal Societyn jäsen.
Hän lähti vuonna 1756 Kanadaan ja osallistui siellä seitsenvuotiseen sotaan (Suuri siirtomaasota: Ranskan ja intiaanien sota Englantia vastaan).
Vuonna 1766 Bougainville sai kuningas Ludvig XV:ltä tehtäväkseen purjehtia maailman ympäri. Hän onnistui tässä neljäntenätoista purjehtijana maailmassa ja ensimmäisenä ranskalaisena. Suoritus nosti Ranskan arvonantoa seitsenvuotisen sodan häviön jälkeen. Bougainville lähti matkaan samana vuonna kahdella laivalla: La Boudeuse ja L'Étoile. Hän saapui Tahitille huhtikuussa 1768 lähes ensimmäisenä eurooppalaisena. Hän ei tiennyt että Samuel Wallis oli käynyt saarella HMS Dolphinilla vajaata vuotta aikaisemmin. Maaliskuussa 1769 tutkimusmatkalaiset saivat maailmanympärimatkansa päätökseen ja saapuivat Saint-Malo’hon menetettyään vain seitsemän henkeä lähes kahdestasadasta, mikä oli erittäinen alhainen kuolleiden määrä vastaaviin matkoihin verrattuna. Bougainvillen maailmanympäripurjehdus oli myös ensimmäinen, johon osallistui nainen: Jeanne Baré oli tutkimusmatkan luonnontieteilijän Philibert Commerçonin palvelija.
Hän kuvasi Tahitia vuoden 1771 kirjassaan Voyage autour du monde lähes maanpäälliseksi paratiisiksi, missä miehet ja naiset elävät onnellisina ja viattomina, erossa sivistyksen korruptoivasta vaikutuksesta. Hän kuvasi "ylvään villin" käsitettä ja vaikutti utopististen filosofien kuten Jean-Jacques Rousseaun ajatteluun ennen Ranskan vallankumousta.
Maailmanympärimatkansa jälkeen hän hyväksyi jälleen laivastokomennuksen ja osallistui useisiin meritaisteluihin. Hänestä tuli vara-amiraali 1791, ja vuonna 1792, onnistuttuaan lähes ihmeenomaisesti pakenemaan Pariisin verilöylyjä, vetäytyi eläkkeelle Normandian tilalleen. Bougainvillen vanhoilla päivillä Napoleon I teki hänestä senaattorin, imperiumin kreivin ja Ranskan kunnialegioonan jäsenen. Hän kuoli Pariisissa 31. elokuuta 1811. Hän oli naimisissa ja hänellä oli kolme poikaa, jotka palvelivat Ranskan armeijassa.[1]
Bougainvillen mukaan on nimetty Salomonsaarten suurin saari Bougainville sekä Bougainvillen salmi, joka erottaa sen Choiseulin saaresta. Sama nimi on myös salmella, joka erottaa Mallicollon ja Espiritu Santon saaret Vanuatulla. Lisäksi Bougainvillen mukaan on nimetty eteläamerikkalainen köynnöskasvi Bougainvillea, jota usein kasvatetaan kasvihuoneissa, sekä 13 Ranskan laivaston alusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Étienne Taillemite: Bougainville Louis Antoine De, Comte de Bougainville dictionary of Canadian Biography. 1983. University of Toronto. Viitattu 22.11.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Antoine de Bougainville Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
