Maa ja vapaus (elokuva)
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteetöntä, asenteellista esseetyyliä. |
| Maa ja vapaus | |
|---|---|
| Tierra y Libertad | |
 |
|
| Ohjaaja | Ken Loach |
| Käsikirjoittaja | Jim Allen |
| Tuottaja |
Rebecca O'Brien Marta Esteban i Roca Ken Loach |
| Säveltäjä | George Fenton |
| Kuvaaja | Barry Ackroyd |
| Leikkaaja | Jonathan Morris |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Iso-Britannia, Espanja, Saksa |
| Tuotantoyhtiö |
PolyGram Filmed Entertainment Road Movies Filmproduktion Parallax Pictures Messidor Films |
| Levittäjä | Gramercy Pictures |
| Ensi-ilta | 1995 |
| Kesto | 110 min |
| Alkuperäiskieli | englanti, espanja, katalaani |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Maa ja vapaus on Ken Loachin ohjaama elokuva vuodelta 1995. ”Tierra y Libertad”, suomeksi ”maa ja vapaus”, on tunnus, jonka Espanjan sisällissodan aikaiset miliisit omaksuivat itselleen. Elokuva Maa ja vapaus kuvaa tätä sotaa tai pikemminkin sen alkuvaiheita.
Espanjan sisällissodan alussa kommunisteilla oli suhteellisen pieni merkitys. Esimerkiksi trotskilaisella POUM-järjestöllä oli tasavallan riveissä vähintään yhtä suuri vaikutus. Niinpä sisällissotaan lähtevä nuori englantilainen David Carr päätyy taistelemaan kansainvälisissä joukoissa POUMin riveissä vaikka on kommunistisen puolueen jäsen.lähde?
Vähitellen elokuvassa käy ilmi sisällissodan vastakkainasettelu: kommunistit ovat enemmän kiinnostuneita POUMin ja anarkistisen CNT/FAI:n tuhoamisesta kuin fasismin vastaisesta sodasta. Tämän saa Carr verisesti nähdä. Hän pettyy ja repii kommunistisen puolueen jäsenkirjan. Carr selviytyy kuitenkin nykyajan Englantiin asti, ja hänen hautajaisissaan toverit nostavat nyrkit pystyyn kommunistitervehdykseksi. Carr ei koskaan unohtanut ihanteitaan edes pahimmalla hetkellään.lähde?
Elokuvan tarina muistuttaa suuresti George Orwellin kirjaa Katalonia, Katalonia. Sekä Orwellin kirja että tämä elokuva ovat todisteita siitä, etteivät kaikki vasemmistolaisesti ajatelleet ihmiset Espanjan sisällissodassa olleet stalinisteja, kuten myöhempi historiankirjoitus joskus väittää pyrkiessään esittämään Espanjan sisällissodan länsimaisen sivistyksen ja stalinistien barbarian väliseksi. Tällaisena historiankirjoituksen puheenvuorona elokuva täyttää paikkansa.
Samalla elokuva kuvaa aatteellista maailmaa, joka on mahdollisimman kaukana nykyajan "historian lopun" aatteettomuudesta. Se kuvaa, kuinka tavalliset espanjalaiset ihmiset halusivat rakentaa sosialismia kukin omalla tavallaan. Tarvitaan "sosiologista mielikuvitusta", jotta voitaisiin ymmärtää maailmaa, jossa politiikka on jatkuvan väittelyn kohteena ja jossa tämän väittelyn tulokset olivat kuolemanvakavia asioita. Elokuva on hyvä lähtökohta niille jota haluavat tutustua työväenliikkeen historiaan. Elokuvassa kerrotaan, mistä Espanjan sisällissodassa ja siihen liittyneessä vasemmistolaisessa vallankumouksellisessa liikkeessä oli kyse.lähde?
Pääosissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ian Hart | … | David Carr |
| Rosana Pastor | … | Blanca |
| Frederic Pierrot | … | Bernard |
| Tom Gilroy | … | Lawrence |
| Iciar Bollain | … | Maite |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien Helena Ylänen kirjoitti elokuvan arvostelussa, että Ken Loach saattaisi olla yksi elokuvan suurista kirkkaine ajatuksineen ja puhtaine sydämineen, ellei niin usein jäisi polkemaan yksityiskohtiin suurten linjojen sijasta. Lopussa elokuva puhkeaa Yläsen mukaan kauniseen paatokseen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ylänen, Helena: Cannesin elokuvat kuvaavat ihmisten ja kansojen jatkuvaa vapaustaistelua. Helsingin Sanomat, 23.5.1995, s. 47. Näköislehti (maksullinen).