Nova Anglia

1500-luvun venetsialainen merikartta, jossa Mustanmeren koillisrannikolla on englantilaisperäisiksi tulkittuja paikannimiä.

Nova Anglia on mahdollinen keskiaikainen englantilaisperäinen siirtokunta Krimin niemimaalla Mustanmeren koillisosassa. Siirtokunta mainitaan vain kahdesti myöhemmissä kronikoissa.

1200-luvun ranskalainen Chronicon Universale Anonymi Laudunensis ja 1300-luvun islantilainen Játvarðrin saaga kertovat tarinaa, kuinka normannivalloituksen jälkeen vuonna 1075 joukko sakseja purjehti pois Englannista Gloucesterin jaarlin johdolla. He kulkivat Välimerelle ja matkalla ryöstivät muslimien hallitsemat Ceutan, Majorcan ja Minorcan, kunnes saapuivat Sisiliaan. Siellä he kuulivat pakanoiden armeijan uhkaavan Konstantinopolia, joten saksit jatkoivat sinne.

Bysantin keisari Aleksios I Komnenos tarjosi sakseille paikkaa osana varjagikaartia, mutta saksit toivoivat omaa maata, joten keisari antoi heille luvan asettua keisarikunnan pohjoislaidalle Mustanmeren koillisrannalle, mikäli saksit samalla häätäisivät alueen vastikään miehittäneet pakanat pois. Saksit onnistuivat tässä ja perustivat Uuden-Englannin eli Nova Anglian siirtokunnan jonnekin Kertšinsalmen tienoolle. Siirtokunnan myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa, mutta 1200-luvulta löytyy mainintoja "saksien maasta" Mustanmeren pohjoisrannikolta.

Historioitsija eivät ole yksimielisiä Nova Anglian olemassaolosta. Kronikoissa mainittu Aleksios I tuli keisariksi vasta vuonna 1081, tosin Mikael VII Dukas hallitsi vuonna 1075 ja hänen valtakaudella seldžukit piirittivät Konstantinopolia. Normannivalloituksen jälkeen monet anglosaksit liittyivät varjagikaartiin, mutta arkeologisia todisteita Nova Angliasta ei ole löytynyt. Sen sijaan vielä 1500-luvulla Mustanmeren koillisrannikolla on ollut kaupungit Susaco ja Londina, joiden nimien alkuperä voisi olla Sussex ja Lontoo.