Nukkakirsikka
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Nukkakirsikka | |
---|---|
Nukkakirsikan lehvästöä ja luumarjoja |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Tuomet Prunus |
Laji: | tomentosa |
Kaksiosainen nimi | |
Prunus tomentosa |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Nukkakirsikka (Prunus tomentosa) on aasialainen tuomien sukuun kuuluva kesävihanta pensas tai pieni puu.[1] Se kasvaa luontaisesti Pohjois- ja Länsi-Kiinassa, Koreassa ja Mongoliassa. Lisäksi sitä viljellään puutarhoissa. Se tuottaa pieniä syötäviä luumarjoja. Nimestään huolimatta se on lähempää sukua luumuille kuin kirsikoille.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukkakirsikka kasvaa 0,3–1-metriseksi pensaaksi rinnemetsien reunoissa, rinnepensaikoissa ja -kivikoissa.[1] Sen kaarna on kalju ja musta-punainen. Lehdet ovat epämuotoisia 2–7 cm pitkiä ja 1–3,5 cm leveitä, soikeita. Kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Hedelmä on makea ja happamankirpeä luumarja, kooltaan yleensä 5–12 mm (harvoin 25 mm), ja ne kypsyvät Suomessa heinäkuussa. Nukkakirsikka kasvaa auringossa ja on kuivuuden- ja kylmänkestävä, Suomessa yleensä III-vyöhykkeelle asti.
-
Kukkia
-
Lehvästöä
-
Hedelmiä
-
Siitepölyä
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukkakirsikkaa viljellään yleisesti Aasiassa. Sen marjoista voi tehdä mehua, hilloa tai viiniä. Lisäksi se on suosittu koristekasvi. Suomessa suosittu lajike on valkomarjainen lajike 'Lumikki', joka tunnetaan myös nimellä 'Snövit'.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toim. Henry Väre, Jaakko Saarinen, Arto Kurtto, Leena Hämet-Ahti ; kasvipiirrokset: Marja Koistinen, Stan Shingler ; kirjoittajat: Antti Autio et al.: Suomen puu- ja pensaskasvio : Finlands vedartade flora = Woody flora of Finland, s. 213-214. 3., täysin uudistettu painos. Helsinki: Dendrologian seura - Dendrologiska sällskapet - Finnish Dendrological Society, 2021. ISBN 978-951-96557-4-1.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ulsike 1992: 17. Prunus tomentosa - nukkakirsikka Mustila Arboretum. Viitattu 20.6.2023.
- Nukkakirsikka Puutarha.net. Viitattu 20.6.2023.
|