Petrodollari
Petrodollariksi kutsutaan tietyn maan maaöljyn myynnistä ansaitsemaa Yhdysvaltain dollaria. Käsitteen lanseerasi yhdysvaltalainen taloustieteen professori Ibrahim Oweiss vuonna 1973.
Petrodollarilla on Yhdysvaltain dollarin arvoa ja Yhdysvaltojen taloutta tukeva vaikutus. Petrodollari on osaltaan tehnyt Yhdysvaltain dollarista maailman varantovaluutan[1]. Petrodollaria on käytetty öljykaupassa pitkään. Öljy on merkittävin raaka-aine, jolla käydään kansainvälistä kauppaa ja valuuttamarkkina on maailman suurin markkina.
Vuonna 2018 Kiinan petrojuan haastaa petrodollarin asemaa.[2] Petrodollarille vaihtoehtoista kaupankäyntiä kannattavat Venäjä, Iran ja Venezuela, joille Yhdysvallat on asettanut pakotteita.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petrodollarin nykyinen asema perustuu siihen, että kaikki raaka-aineet on pitkään hinnoiteltu dollareissa. Öljyn hinnoitteleminen dollareissa ei siis ole poikkeus, sillä muutkin raaka-aineet hinnoitellaan useimmiten dollareissa.[3] Tarkemmin öljy on hinnoiteltu dollareissa WTI- ja Brent-öljysopimusten ollessa dollareissa.[4] Petrodollarin historiaan kuitenkin vaikutti myös se, että vuoden 1973 öljykriisin mainingeissa 1974 Yhdysvallat teki Saudi-Arabian kanssa sopimuksen Saudi-Arabian sotilaallisesta puolustamisesta ja sotakaluston myynnistä Saudi-Arabialle. Vastineeksi tästä taas Yhdysvallat ostaa öljyä Saudi-Arabialta dollareissa ja Saudi-Arabia käyttää dollaritulot Yhdysvaltain valtionvelkakirjojen ostamiseen. Se, että Saudi-Arabia ostaa Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoja, tukee Yhdysvaltojen kulutusta.[5]
Petrodollarista tuli merkittävä vuoden 1973–1974 öljykriisissä, kun öljyn hinta nousi nelinkertaiseksi. Ennen tätä öljystä saadut vientitulot eivät olleet arvoltaan läheskään yhtä suuria. Saudi-Arabian tehtyä sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa muut OPEC-maat seurasivat Saudi-Arabian esimerkkiä, sillä Saudi-Arabia oli merkittävin OPEC-maa. Vuonna 1975 kaikki OPEC-maat olivat hyväksyneet öljykaupan dollareissa. Vuonna 1977 Saudi-Arabia oli kerryttänyt omistukseensa jo 20 prosenttia kaikista Yhdysvaltain valtionvelkakirjoista.[6]
Vuosikymmeniä Yhdysvaltain dollari on ollut täysin ylivoimaisesti tärkein valuutta kansainvälisessä kaupassa, erityisesti öljykaupassa. Tämä asema kansainvälisessä kaupassa puolestaan on luonut valtavan kysynnän Yhdysvaltain dollareille ja kasvattanut dollarin arvoa. Lisäksi se on aiheuttanut loputtoman kysynnän Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoille. Dollareissa määritetty velka taas on mahdollistanut Yhdysvaltojen lainata ja kuluttaa huoletta, sillä sen tukena on koko maailmanlaajuinen kaupankäynti. Dollarin dominanssi on antanut Yhdysvalloille valtaa maailmassa. Kasvavat kehittyvät taloudet ja Yhdysvaltojen menettämä asema ainoana supervaltana, on kuitenkin haastamassa Yhdysvaltojen asemaa, kun kaikki maat eivät edes pidä Yhdysvalloista ja sen vaikutuspyrkimyksistä niiden asioissa.[1]
Merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petrodollariin liittyy se, että Yhdysvallat pystyy tuomaan öljyä omassa valuutassaan, jolloin tuontiöljyyn ei liity valuuttariskiä. Toinen petrodollariin liittyvä asia on, että öljynviejät kerryttävät itselleen suuria varantoja dollareita silloin kun öljyn hinta on korkea. Tällaisia ajanjaksoja on ollut vuosina 1974–1981 ja 2005–2014. Kolmas petrodollareihin liittyvä asia on, että öljynviejät kierrättävät öljykaupasta saamiaan dollareita. Tämä tarkoittaa, että kun öljynviejämaa ei löydä investointikohteita kotimaasta, se ostaa Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoja[7]. Neljäs petrodollariin liittyvä asia on se, että dollarin käyttö öljykaupassa luo Yhdysvaltain dollarille valtavan kysynnän maailmanlaajuisesti. Tämä tukee dollarin arvoa.[8] Noin kaksi kolmasosaa maailman valuuttavarannoista on Yhdysvaltain dollareita. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että öljynviejämaat käyvät öljykauppaa Yhdysvaltain dollareissa.[5]
Uhattu asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2001 Irak luopui öljykaupassa dollarista ja ryhtyi hinnoittelemaan euroissa. Pian sen jälkeen Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin. Yhdysvallat perusteli hyökkäystä joukkotuhoaseilla, joita Irak tulisi käyttämään yhdysvaltalaisia tai israelilaisia vastaan.[5]
Vuonna 2014 on ollut spekulaatiota jonka mukaan petrodollari on vaarassa, koska Venäjän ja Iranin on pyrittävä kiertämään länsimaiden niille asettamia pakotteita.[9] Alkuvuodesta 2018 Venäjä ja Iran ovat käyneet öljykauppaa ilman valuuttaa: Iran on toimittanut öljyä Venäjälle ja vastineeksi vaihtokaupassa Venäjä on antanut tavaraa[10]. Joulukuussa 2017 Venezuela on harkinnut kryptovaluutan käyttöä öljykaupassa. Yhdysvallat on asettanut Venezuelalle pakotteita. Joulukuussa 2017 myös Venäjä ja Iran ovat harkinneet kryptovaluutan käyttöä öljykaupassa.[11] Joulukuussa 2017 Turkki on ilmaissut haluavansa käydä Venäjän, Kiinan ja Iranin kanssa kauppaa niiden kansallisissa valuutoissa[12].
Keväällä 2018 Venäjä haluaa hinnoitella öljykaupan Turkin ja Iranin kanssa kansallisissa valuutoissa.[13] Aikaisemmin keväällä 2018 Iran luopui dollarin käytöstä kaikessa tuonnissa.[14] Iran käyttää oman valuuttansa, rialin, arvon määrittämiseen dollarin sijaan euroa.[15]
Keväällä 2018 Kiina on laukaissut juaneissa hinnoitellut öljyfutuurit.[16] Tämä petrojuan saattaa vaikuttaa petrodollarin asemaan maailmanmarkkinoilla.[17] Vuonna 2018 Kiina on maailman suurin öljyn tuoja. Petrojuanin avulla Kiina pystyy tuomaan öljyä omassa valuutassaan. Petrojuanin yleistymisen haasteena on kuitenkin se, että Kiinan hallinto ei anna juanin kurssin määräytyä vapaasti, vaan hallinto pyrkii kontrolloimaan valuutan arvoa.[4]
Venäjä kannattaa petrojuania. Kannattajiin kuuluvat myös Iran ja Venezuela. Kiina pyrkii houkuttelemaan Saudi-Arabian hyväksymään petrojuanin. Saudi-Arabian saaminen petrojuanin kannalle horjuttaisi petrodollarin asemaa.[18] Venäjä on värvännyt Turkin dollarinvastaiseen joukkoon elokuussa 2018 samaan aikaan kun Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita[19].
Vuonna 2019 Saudi-Arabia uhkasi Yhdysvaltoja petrodollarijärjestelmän tuhoamisella, jos Yhdysvalloissa NOPEC-laki menee läpi.[20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The Media Won't Touch This Story About The End Of The US Dollar businessinsider.com.
- ↑ Rise of petro-yuan provides dilemma for Saudi Aramco arabnews.com. 5 April 2018.
- ↑ Worstall, Tim: Commodities Are Usually Priced In Dollars, Yes, But This Does Not Mean What You Think It Means forbes.com.
- ↑ a b Subscribe to read ft.com.
- ↑ a b c The US is at war with Iraq, Libya, Syria, Iran, Russia, All to protect the Petrodollar — Steemit steemit.com.
- ↑ Terms of Service Violation bloomberg.com.
- ↑ Allocation of Petrodollar Surpluses faculty.georgetown.edu.
- ↑ Preparing for the Collapse of the Petrodollar System Followthemoney.com followthemoney.com.
- ↑ Crooke, Alastair: Non-Dollar Trading Is Killing the Petrodollar -- And the Foundation of U.S.-Saudi Policy in the Middle East huffingtonpost.com. 2 December 2014.
- ↑ Russia And Iran Hit Back At The Petrodollar - OilPrice.com oilprice.com.
- ↑ https://moneymorning.com/2017/12/13/iran-and-russia-just-revealed-how-theyll-upend-the-petrodollar/
- ↑ Editorial, Reuters: CORRECTED-Turkey wants trade with China, Russia and Iran in local... reuters.com.
- ↑ Russia Wants To Drop Dollar For Oil Payments - OilPrice.com oilprice.com.
- ↑ Iran's break with dollar easier said than done al-monitor.com. 16 March 2018.
- ↑ Iran dumps dollar in favour of euro thenational.ae.
- ↑ Mellow, Craig: China’s Petro-Yuan Isn’t Dislodging the Dollar Yet barrons.com.
- ↑ China's 'petro-yuan': The end of the dollar hegemony? aljazeera.com.
- ↑ With Russia Already Onboard, Saudi Arabia Key to Petro-Yuan Success - GoldSilver.com goldsilver.com.
- ↑ https://www.cnbc.com/2018/08/27/the-anti-dollar-awakening-could-be-ruder-and-sooner-than-most-economists-predict.html
- ↑ https://www.reuters.com/article/us-saudi-usa-oil-exclusive-idUSKCN1RH008
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Spiro, David. The Hidden Hand of American Hegemony: Petrodollar Recycling and International Markets. Cornell University Press. 1999. ISBN 9780801428845