Pori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Pori
Björneborg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°29′N, 021°48′E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Kuntanumero 609
Hallinnollinen keskus Porin keskustaajama
Perustettu 1558
Kuntaliitokset Porin mlk (1967)
Ahlainen (1972)
Noormarkku (2010)
Lavia (2015)
Pinta-ala ilman merialueita 1 217,99 km²
74:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 062,00 km²
44:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 156,16 km²
– sisävesi 61,83 km²
– meri 844,01 km²
Väkiluku 83 375
10:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
väestötiheys 72,11 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 94,3 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 5,2 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 10,7 % (2018) [6]
Kaupunginjohtaja Lauri Inna
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2021–2025[7][8][a]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • Kesk.
 • KD
 • Liik.

13
13
9
8
7
4
3
2
www.pori.fi

Pori (ruots. Björneborg, lat. Arctopolis[9]) on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus. Se sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla. Porin kaupungissa asuu noin 83 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 128 000 henkilöä.[2] Väkiluvultaan Pori on Suomen 10. suurin kunta ja lähikuntineen kahdeksanneksi suurin kaupunkialue.

Porin naapurikunnat ovat Eurajoki, Kankaanpää, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Sastamala, Siikainen ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat kaupunkiin liitettyjen Porin maalaiskunnan, Ahlaisten, Noormarkun ja Lavian lisäksi Ulvilaan liitetty Kullaa ja Eurajokeen liitetty Luvia.

Pori on tunnettu muun muassa Jazz-festivaalistaan, Yyterin hiekkarannoista, Kirjurinluodosta, jääkiekkoseura Porin Ässistä, kaksi mestaruutta Veikkausliigassa 1990-luvulla voittaneesta jalkapalloseurasta FC Jazzista sekä Porin teatterista, joka on ensimmäinen suomenkielinen teatteri.[10] Historiansa aikana Porin kaupunki on palanut yhdeksän kertaa.[11]

Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558[12] silloisen Ulvilan kaupungin pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Pori perustettiin silloiselle rannikolle, mutta maankohoamisen vuoksi Selkämeren rantaviiva on loitonnut noin kymmenen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Meren äärellä sijaitsevat kaupunginosat (Meri-Pori) ovat 20–30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Pori on edelleen Suomen mittakaavassa merkittävä satamakaupunki; satamat sijaitsevat nykyään Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa. Lisäksi Porissa on lentoasema ja rautatieasema. Maantieyhteyksistä tärkeimmät ovat valtatiet 2, 8, 11 ja 23. Kun Noormarkku ja Lavia liitettiin Poriin,[13] kaupungin alue laajeni kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin.

Kaupungin ruotsinkielisen nimen Björneborg loppuosasta -borg (kaupunki, linna) on johdettu suomenkielinen nimi Pori.[14] Koko ruotsinkielinen nimi tarkoittaa Karhukaupunkia (Karhulinnaa) ja muinaiskreikasta johdettu latinankielinen nimi Arctopolis myös Karhukaupunkia. Porista käytetään usein suomeksikin lempinimityksenä samaa.[15]

Tasavallan presidentti vahvisti Porin kaupungin nykyisen vaakunan käyttöön 11. joulukuuta 1931[16], ja sen on myöhemmin piirtänyt uudelleen Olof Eriksson. Kaupunginvaltuusto vahvisti uudelleen piirretyn version käyttöön 27. lokakuuta 1959. Vaakunan karhuaihe on peräisin 1600-luvun sinetistä ja tunnuslause, Deus protector noster eli ”Jumala suojelijamme”, on kaupungin perustajan Juhana Herttuan vaakunasta.

Ilmakuva Porista.

Porin pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 2 062,00 km², josta 1 156,16 km² on maata, 61,83 km² sisävesialueita ja loput 844,01 km² merivesialueita.[1] Porin läpi virtaa Kokemäenjoki, jolla on ollut suuri vaikutus kaupungin historiaan. Joen leveys on keskustan kohdalla hieman alle 200 metriä. Joen virtaamisnopeus kaupungin alueella on alhainen. Sen suisto, jossa joen suuhaarojen eli juopien väliin jäävät Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta.

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta moreenimaasta Yyterin­niemen harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus merenpinnasta on alle kymmenen metriä. Meren lahdet alueella ovat yleensä matalia. Rannikolla on hiekka kasaantunut paikoittain loiviksi dyyneiksi, mikä on nähtävissä Yyterissä, jonka hiekkarannat ovat Suomen kuuluisimpia.

Porin maaperän yleisin kivilaji on hiekkakivi. Se on levittäytynyt kallioperään tasaiseksi patjaksi, ja sitä peittävät paksut irtonaiset maakerrokset. Porin korkein kohta on Tornivuori Lavian itäosassa.[17] Peruskartan mukaan huippu ylittää 137,5 metriä.[18]

Pori on saaristo-osakunta, eli sen saaristo-osiin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.[19]

Alueliitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen alueliitoksia Porin kaupungin pinta-ala oli 66,1 neliökilometriä, josta 35 neliökilometriä oli maa-alaa ja 31,1 vesialaa.[20]

Liitetty alue Maa-alueen suuruus Vesialueen suuruus Alue yhteensä Vuosi
Osa Porin mlk:sta 0,5 km² 4,2 km² 4,7 km² 1911
Osa Porin mlk:sta 3,0 km² 21,1 km² 24,1 km² 1939
Osa Porin mlk:sta 37,5 km² 2,9 km² 40,4 km² 1941
Osa Ulvilasta 20,5 km² 1,4 km² 21,9 km² 1941
Osa Porin mlk:sta 0,8 km² 0,5 km² 1,3 km² 1960
Porin mlk kokonaan 184,4 km² 19,0 km² 203,4 km² 1967
Lattomeri-Niittymaa Ulvilasta ja Nakkilasta 32,0 km² 0,0 km² 32,0 km² 1971
Ahlainen 186,3 km² 100,0 km² 286,3 km² 1972
Noormarkku 316,9 km² 15,2 km² 332,1 km² 2010
Lavia[b] 321,1 km² 36,6 km² 357,7 km² 2015
Porin saaristoa ilmakuvassa.

Kallioperä tulee näkyviin meren rannikon ja luotojen silokallioina ja paikoitellen jopa mäkien harjanteina. Paljastunut kallioperä on joissakin paikoissa rapautunut suuriksi lohkareröykkiöiksi. Tällaista näkee esimerkiksi Ahlaisissa. Kokemäenjokilaakson sekä sen etelä- ja lounaispuolen kallioperä on hiekkakiveä. Hiekkakivikerroksen läpi tunkeutuvat Luvialla ja Nakkilan lounaisosissa diabaasikalliot. Kokemäenjoen pohjois- ja koillispuolella kallioperä on pääasiassa erilaisia dioriitteja. Kallioperäjuonteet noudattavat usein Kokemäenjoen suuntaa eli ovat luode–kaakko-suunnassa.

Satakunnan maakuntakivi on hiekkakivi. Satakunnan hiekkakivi on rakennetutkimusten perusteella joensuistosedimentti, jossa aineksen pääasialliset kuljetussuunnat ovat olleet luoteeseen ja pohjoiseen. Porin seuduilla, erityisesti Ahlaisissa on ollut etsitty malmeja. Tutkimuksissa on löytynyt malmimineraaleja, mutta malmipitoisuus on ollut niin pieni, ettei kaivostoimintaa ole kannattanut aloittaa.

Porin reuna-alueiden maaperä on etenkin Viasveden ja Kuuminaistenniemen suunnassa moreenia, joka koostuu kaikenkokoisista kiviaineksista. Tavallisesti moreenimaat ovat kuusimetsän peitossa. Ahlaisissa ja Ruosniemessä moreeniselänteitä puhkovat kalliopaljastumat ja painanteissa on savea ja turvemaata. Harjuainesta on etenkin Yyterinniemellä. Harjuista on paikoitellen otettu hiekkaa ja soraa eri tarkoituksiin, joten jäljelle on jäänyt vain suuria kuoppia. Hiekka rannikolla on joissakin kohdissa kasaantunut hiekkadyyneiksi. Alavien tasankojen ja jokitörmien yleisimpiä maalajeja ovat savi, hiesu ja hieno hieta.[22]

Savikerrokset ovat joissakin kohdin jopa 50 metrin paksuisia. Savea ja hietaa sisältävät pellot ovat erinomaisia viljelysmaita. Porin ympäristön suurimmat suot sijaitsevat Kullaalla ja Noormarkun itäosissa. Harvat niistä ovat enää luonnontilassa. Soita on kuivattu ja otettu viljelykäyttöön ja niistä on otettu paikoin turvetta.

Karhuluodon hiekkaranta.

Porissa on paljon vesistöjä. Selkämeren rannikkoa on Porin kohdalla noin 20 kilometriä. Merenlahdet ovat matalia. Meriveden virtaussuunnat ovat rannikolla etelästä pohjoiseen. Veden korkeuden vaihtelu on keskimäärin 130 senttimetriä. Meriveden lämpötila syvänteissä on 2–3 astetta, kun taas pintavesi lämpenee heinäkuussa 14–15-asteiseksi. Rannikkovedet jäätyvät marras-joulukuussa ja kiintojään vahvuus on 30–50 senttimetriä. Porin Kokemäenjoen vesi on ollut hyvin saasteista, mutta se on alkanut puhdistua, kun uusien vesilakien määräämät puhdistamot on saatu toimintaan.

Porin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,2 −1,3 2,4 8,7 15,0 18,9 21,8 20,6 15,3 8,5 3,3 0,5 ka. 9,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7 −7,6 −4,9 −0,4 4,3 9,0 12,1 11,0 6,8 2,3 −1,3 −4,8 ka. 1,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,0 −4,6 −1,3 4,0 9,7 14,1 17,1 15,8 11,0 5,4 1,2 −1,8 ka. 5,6
Sademäärä (mm) 46 35 30 29 39 64 66 72 59 68 55 53 Σ 616
Sadepäivät (d) 10 8 8 7 7 9 9 10 9 10 11 11 Σ 109
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,2
−7
−1,3
−7,6
2,4
−4,9
8,7
−0,4
15,0
4,3
18,9
9,0
21,8
12,1
20,6
11,0
15,3
6,8
8,5
2,3
3,3
−1,3
0,5
−4,8
S
a
d
a
n
t
a
46
35
30
29
39
64
66
72
59
68
55
53


Kaupunki syntyy joen suistoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin edeltäjänä voidaan pitää Koke­mäen­joen varteen 1300-luvulla perustettua Ulvilan kaupunkia. Purjehtiminen joella kuitenkin vaikeutui jatkuvasti. Kokemäen ja Ulvilan merkitys väheni vähenemistään, kun laivat eivät enää päässeet jokea ylös.

Kustaa Vaasa lakkautti vuonna 1550 Ulvilan kaupungin ja määräsi sen asukkaat, samoin kuin Rauman, Porvoon ja Tammi­saaren asukkaat muuttamaan Helsinkiin. Porvaristo ei kuitenkaan viihtynyt vasta­perustetussa Helsingissä, ja useiden anomusten jälkeen nämä lakkautettujen kaupunkien asukkaat saivat luvan palata entisille asuinseuduilleen. Ulvilalaisia kuitenkin odotti uusi muutto­käsky, sillä Juhana Herttua halusi perustaa lähemmäksi merta uuden satama- ja kauppa­kaupungin, Porin, jonne ulvilalaisten oli muutettava. Hänen 8. maaliskuuta 1558 antamassaan Porin kaupungin perustamis­kirjeessä sanotaan: ”Koska olemme nähneet hyväksi, että meren puolelle olisi rakennettava vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, olemme valinneet toisen paikan Porin luota”.[23] Alku­vaiheessa Porissa asusti noin 300 vastentahtoista asukasta. He kuitenkin alkoivat nopeasti löytää uuden asuinpaikkansa hyviä puolia, muun muassa edullisen sijainnin.

Juhana Herttua

Vastaiskujen aikakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin kaupunki kasvoi ja rikastui, ja sinne rakennettiin Porin kuninkaankartano. Vuoden 1563 lopulla tilanne kuitenkin äkisti muuttui, kun Juhana ja hänen veljensä kuningas Eerik XIV riitautuivat. Porilaiset joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti valita Eerikin ja Juhanan väliltä. He hylkäsivät Juhanan alistuen täten Eerikin alamaisiksi. Eerik oli tyytyväinen ja antoi porilaisille palkinnoksi vuonna 1564 kaupunki- ja vapaakauppaoikeudet. Kaupungin kehitys näytti erittäin hyvältä, kunnes sen oli tuhota tulipalo 1570-luvulla. Tuli tuhosi kaupungista noin kolmanneksen, mutta se rakennettiin pian takaisin uudelleen. lähde?

1600-luvun alkupuolella Pori oli kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Asukkaita oli vajaa tuhat, eikä asukasluvun kasvulle näkynyt loppua. 1640-luvulla Porin seutu oltiin aikeissa erottaa omaksi läänikseen, mutta Porin lääni jäi lyhytikäiseksi.[24] Se ei kuitenkaan ollut ainoa Porin kokema takaisku tuohon aikaan. 1630-luvulla Porin pedagogio lopetettiin ja sen oppilaat pakkomuutettiin Turkuun. Pietari Brahe yritti helpottaa kaupungin koulutusvajetta perustamalla sinne triviaalikoulun, mutta oppilaitos tuhoutui täydellisesti vuoden 1688 kaupunkipalossa. Triviaalikoulu siirrettiin Raumalle ja tilalle avattiin paljon vaatimattomampi pedagogio. Tuon tapahtumasarjan seurauksena Pori ajautui alennustilaan. Se oli vallattu suuressa Pohjan sodassa, ja venäläiset valtaajat tuhosivat runsain mitoin kaupungin infrastruktuuria. Rauhan tultua kaupunki alkoi kuitenkin taas toipua, kun se vapautettiin veroista.lähde?

Tehdasteollisuuden esiinmarssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun puolessavälissä Porin väkiluku nousi yli tuhanteen. Pori oli päässyt taas hyvän kehityksen makuun. Kasvun vetureina toimivat muun muassa runsas ulkomaankauppa sekä Porin ja sen lähiseutujen maakauppa. Tapulioikeudet Pori sai uudelleen vuonna 1765 yli sadan vuoden tauon jälkeen. Vientitavaroita olivat muun muassa vilja, karja, pellava ja puutavara. Porilla oli myös mahtava kauppalaivasto jonka laivat kävivät jopa Saksassa asti. Purjelaivojen valmistus oli merkittävää. Myös tehdasteollisuus nosti noihin aikoihin Porissa päätään ja tupakkatehtaan perustaminen aloittikin teollisen vallankumouksen jonka seurauksena kaupunkiin perustettiin myös värjäyslaitos ja flanellikutomo. Kaupungilla meni siis taas suhteellisen hyvin, kunnes tuli taas hävitti kaupunkia vuonna 1801. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan, jättäen kodittomaksi noin 3 000 asukasta.

Pori teoksessa Finland framställdt i teckningar (1845-1852)

Jälleenrakennustyöt aloitettiin nopeasti. Pori oli edelleen taloudellisesti merkittävä kaupunki; laivaliikenne oli merkittävää johtuen sahatavaran ja tervan viennistä. Kauppalaivastosta kehittyi entistä mahtavampi ja 1840-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset höyrylaivat. Mutta ei kestänyt kauankaan, kun jo tuli palasi taas tuhoamaan kaupunkia 22. toukokuuta 1852. Tämä tulipalo tuhosi 3/4 Porin rakennuksista, ja köyhät kaupunkilaiset rakensivat tilapäisasuntoja palojätteistä. Kaiken omaisuutensa menettäneet muuttivat kuoppa-asuntoihin, joita kaivettiin hiekkakankaalle. Kaupungin johtajat saivat tarpeekseen tulipaloista, ja päättivät estää ne lopullisesti. Suunniteltiin uusi keskusta leveine puistokatuineen.

Laivanvarustus ja kauppalaivasto hiipuivat 1800-luvun puolivaiheessa. Laivanrakennus jatkui vilkkaana rannikolla mm. Luvialla, Reposaaressa ja Ahlaisissa. Osa kaupungin vastaperustetuista tehtaista päätyi konkurssiin, mutta Porista oli kuitenkin tullut teollisuuskaupunki. Saha-, metalli- ja tekstiiliteollisuus olivat suurimpia työllistäjiä. Vuonna 1852 perustettiin Rosenlew ja vuonna 1900 Porin puuvillatehdas. Teollinen toiminta synnytti Poriin äveriään yläluokan, joka valtasi nopeasti Etelärannan rantakorttelit ja niistä muodostuikin varakkaan väen asuinalue. Samalla kuitenkin syntyi entistä köyhempi työväenluokka. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu aiheutti kapinointia, ja 1900-luvun alussa työväestö alkoikin vaatia parempaa kohtelua.

Sotien jälkeen kaupungin väkiluku nousi nopeaa tahtia. 75 000 asukkaan raja ylitettiin vuonna 1970. Korkein piikki oli 1970-luvun puolivälissä, jolloin Porissa oli yli 80 000 asukasta.

Rakennemuutoksen ja laman vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaaseen teollisuuteen nojautuneen Porin elinkeinoelämä alkoi hiipumaan merkittävästi 1970-luvun puolivälistä alkaen, kun vuoden 1973 öljykriisi ja sitä seurannut raskaan teollisuuden tuotteiden kysynnän heikkeneminen ajoivat kaupungin syvään taantumaan.[25] Koska Porin kaupunki ei saanut omaa yliopistoa ennen taantuman koittoa, tästä seurasi kaupunkia kolmen vuosikymmenen ajan koetellut rakennemuutos, jonka seurauksena myös kaupungin väestönkehitys kääntyi tappiolliseksi.[25]

Rakennemuutos syveni entisestään vuonna 1981, kun Suomen sodanjälkeisen historian tuhoisin tulipalo Porin puuvillatehtaan kutomossa teki tehtaan toimintakelvottomaksi.[26] Palon seurauksena Porin tekstiiliteollisuus koki kuoliniskun.[27] Kaupunki ei ehtinyt toipua kokemistaan menetyksistä kun 1990-luvun alussa alkanut lama alkoi ajamaan lisää savupiipputeollisuuteen nojautuvia yrityksiä konkurssiin ja lisäsi korkealle nousseen työttömyyden aiheuttamia levottomuuksia.[28] Levottomuudet purkautuivat valtakunnan tasolla huomiota saaneen runsaan väkivaltarikollisuuden muodossa.[29]

Laman jälkeinen nousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamavuosien jälkeen Porin työttömyyslukema lähti laskemaan ensin hyvin hitaasti[30], mutta alkoi kuitenkin vauhdittumaan merkittävästi kaupungin elinvoiman lisäännyttyä 2000-luvulla.[31] Tähän vaikutti hyvin paljon Porin yliopistokeskuksen perustaminen nykymuodossaan vuonna 2001.[32] Myös kaupungin muuttoliike kääntyi 2000-luvun aikana positiiviseksi, kun vuonna 2009 Pori sai muuttovoittoa ensimmäistä kertaa 1970-luvun puolivälin jälkeen.[33]

Vielä 2000-luvun sekä 2010-luvun alun ajan kaupungin imagoa heikentänyt runsas väkivaltarikollisuus[34] saatiin kääntymään laskuun vuodesta 2012 alkaen, kun kaupungin aloittama väkivallan vähentämishanke alkoi tuottamaan positiivisia tuloksia.[35] Hankkeen myötä Porin katuturvallisuus on noussut sen jälkeen merkittävästi, sillä vuonna 2018 kaupunki oli parhaimmillaan Suomen kolmanneksi turvallisin suuri kaupunki.[36] Työllisyyden parantumisen lisäksi kaupungin yritysrakenne on monipuolistunut[37] eikä ole enää nojautunut vain teollisuuteen.[37] Vuonna 2022 konsulttiyhtiö Ramboll tilastoi Porin kaupunkikeskustan Suomen neljänneksi elävimmäksi kaupunkikeskustaksi.[38]

G. Th. Chiewitzin suunnittelema Porin nykyinen, empireä edustava asemakaava vuodelta 1852.

Pori on palanut historian aikana peräti yhdeksän kertaa. Porin kaupunkikuva alkoi kehittyä nykyisen kaltaisekseen vuoden 1852, viimeisen suurpalon, jälkeen, jolloin kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja jolloin lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz suunnitteli nykyisen asemakaavan keisari Nikolai I:n hyväksyessä sen.[39]

Ruska Kalevanpuistossa.
Porin keskustan ruutukaava-aluetta

Porin keskusta on Kokemäenjoen etelärannalla. Keskustan katuverkko muodostaa tyypillisen ruutukaavan. Siihen kuuluu myös kaksi toisensa kohti­suorasti leikkaavaa, muita katuja huomattavasti leveämpää esplanadi­tyyppistä puistokatua, joista toisen nimenä on näiden risteys­kohdan pohjois­puolella Pohjois­puisto, etelä­puolella Etelä­puisto, toisen taas vastaavasti Itä­puisto ja Länsi­puisto.

Merkittävä osa kaupunkikuvaa on kauppojen reunustama, jokivarresta etelään johtava Yrjönkatu, joka vuonna 1977 muutettiin kävelykaduksi ja on Suomen ensimmäinen asemakaavalla vahvistettu kävelykatu,[40] sekä laajat puistokeskittymät.

Myöhemmin etenkin kaupungin keskustan ilmeen kohottamista on pidetty tärkeänä, ja Maa-Porin osayleiskaavassa 1993 esiteltiin projekti, joka loisi kaupunkiin erityisen kevyen liikenteen ja palveluiden akselin. Promenadi-Pori, jota nimeä projektista alettiin käyttää vuodesta 1995 lähtien, alkaisi kaupungin pohjoisosista, Toejoen ja Isonsannan kaupunginosien yhteisestä keskustasta entisen Vaasantien päästä ja jatkuisi Isonsannan halki nykyisen yliopistokeskuksen ohi ja Kokemäenjoen ylitse Yrjönkadun kävelykadulle. Kävelykadun toisesta päästä akseli jatkuisi rautatieaseman ja Isonmäen laajan urheilukeskuksen kautta läntisen Porin kaupalliseen keskittymään Turun maantien eli valtatie 8:n varteen.

Promenadi-projekti jatkoi jo vuonna 1977 avatun ja Suomessa ensimmäisen pysyvän kävelykadun aloittamaa keskustan uudistamista. Projektin tavoitteena on ollut kaupunkikeskustan säilyttäminen elävänä, viihtyisyyden sekä palveluiden parantaminen ja kevyen ja joukkoliikenteen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden kehittäminen. Keskeisiä katutiloja jaksotettiin tilallisesti uusien rakenteiden kuten katosten, kalusteiden, istutusten ja opasteiden sekä materiaalien, värityksen ja valaistuksen avulla.

Projektilla on ollut erityinen vaikutus keskustan viihtyisyyteen. Lisäksi projektin vauhdittamana on syntynyt kävelykadun varteen vuonna 1999 rakennettu musiikki- ja elokuvateatterikeskus Promenadikeskus, Kirjurinluodolta joen etelä- ja pohjoisrannoille kulkevat kävelysillat sekä Raatimiehenluotoon erityisesti Pori Jazzin konserttikäyttöön suunniteltu Delta-areena, joka otettiin käyttöön vuonna 2002. Matkakeskuksen perustaminen rautatieaseman yhteyteen vuonna 2017 täydensi hanketta.[41] Promenadi-Pori-projekti sai vuonna 1997 Suomen Arkkitehtiliiton vuotuisen SAFA-palkinnon onnistuneesta arkkitehtuuria ja elävää kaupunkiympäristöä edistäneestä projektista.

Karjarannan kerrostaloja

Vuonna 2002 Poriin perustettiin Porin kansallinen kaupunkipuisto, jonka ytimen muodostavat Promenadi-Poriin kuuluvat puistoakselit, näihin liittyvät hautausmaat, ja joka edelleen jatkuu pohjoisessa Kokemäenjoen suiston luodoille ja etelässä Porin metsään.[42]

Satakunnan karhu -veistos Porin vanhan raatihuoneen edustalla

Porin arkkitehtonisesti näyttävimpiin osiin kuuluvat Etelärannan kiviset uusrenessanssi -tyyliset rantakorttelit, sekä Pohjoispuisto, joka sisältää muun muassa uusklassisen Porin raatihuoneen, jonka on suunnitellut Carl Ludvig Engel sekä August Krookin pääteoksen, Junneliuksen palatsin. Keskustan maamerkkinä toimii myös uusgoottilainen Keski-Porin kirkko. Jugend-ajan kohteista edustava on Usko Nyströmin vuonna 1910 suunnittelema Cygnaeuksen koulu.

Porin väkiluku oli 2010-luvun alkuvuosina muuttovoiton[43] ja kuntaliitosten[44] myötä nousussa, mutta on 2010-luvun puolivälin jälkeen ollut lievässä laskussa syntyvyyden merkittävän heikkenemisen vuoksi.[45][46] Kaupungissa asui 2024-10-31 31. lokakuuta 2024 83 375 asukasta.[2] Naisia asukkaista on 51,4 prosenttia. Vuonna 2021 ulkomaan kansalaisten osuus oli 4 prosenttia.[47]

2000-luvulla syntyvyys on ollut kuolleisuutta alhaisempaa lukuun ottamatta vuotta 2006. Vuonna 2016 syntyi 722 lasta ja kuolleisuus oli 1 104. Kaupunkiin muutti kotimaasta 3 247 uutta asukasta, kun sieltä muutti pois 3 359 ihmistä. Kun huomioidaan lisäksi siirtolaisuus, asukkaiden määrä väheni 304:llä.[20][48]

Pori on yksikielinen suomenkielinen kaupunki. Ruotsin kieltä puhuu asukkaista äidinkielenään 0,5 prosenttia. Suomi on ollut Porin hallintokieli vuodesta 1905 lähtien.[49] Muut kielet -ryhmän suurin yksittäinen kieli on venäjä.[50]

Asukasluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1815–1940, 1950–
VuosiVäestö±%
1815 2 750—    
1850 6 243+127.0%
1870 6 959+11.5%
1890 10 010+43.8%
1900 14 953+49.4%
1910 16 921+13.2%
1920 17 074+0.9%
1930 18 355+7.5%
1940 22 661+23.5%
VuosiVäestö±%
1950 43 306+91.1%
1960 52 542+21.3%
1970 72 938+38.8%
1980 79 405+8.9%
1990 76 357−3.8%
2000 75 994−0.5%
2005 76 144+0.2%
2010 83 032+9.0%
2015 85 363+2.8%
Lähteet: [51][20]
Porin väestönkehitys vuosina 1938–2009, sekä ennuste vuodelle 2010, Noormarkun liityttyä Poriin. Lähde:[52]

Porin asukasluku nousi 1970-luvulla 80 000 tuntumaan ja väheni siitä 2000-luvulle saakka, kunnes vuoden 2010 kuntaliitos Noormarkun kanssa nosti asukasluvun runsaaseen 83 000:een. Asukasluku nousi edelleen Lavian kuntaliitoksen myötä vuonna 2015. Suuria asukasluvun harppauksia voidaan selittää alueliitoksilla. Taulukossa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta aluejakoa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen. Alueliitoskuntien tiedot on yhdistetty.

Porin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
87 977
1985
  
87 178
1990
  
85 348
1995
  
85 620
2000
  
84 573
2005
  
84 455
2010
  
85 026
2015
  
85 363
2020
  
83 905
Lähde: Tilastokeskus.[53]

Pori jaetaan tilastoinnissa kahdeksaan suurempaan alueeseen, jotka ovat:

Edellisistä Meri-Pori voidaan vielä jakaa alueiksi Meri-Pori I ja Meri-Pori II. Nämä alueet muodostuvat kylistä ja kaupunginosista. Entisen Ahlaisen kunnan alueet kuuluvat Meri-Poriin ja Pohjois-Poriin, entinen Noormarkun kunta puolestaan Pohjois-Poriin.[20]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa on 92 kaupunginosaa.[54]

Vuoden 2017 lopussa Porissa oli 84 587 asukasta, joista 78 302 asui taajamissa, 5 377 haja-asutusalueilla ja 908:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Porin taajama-aste on 93,6 %.[55] Porin taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:[56]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Porin keskustaajama* 63 011
2 Kyläsaari-Pihlava 6 447
3 Noormarkun kirkonkylä 4 151
4 Kaanaa 987
5 Lavian kirkonkylä 832
6 Reposaari 770
7 Niittumaa-Lattomeri 740
8 Söörmarkku 607
9 Mäntyluoto 391
10 Ahlainen 366

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Porin keskustaajama ulottuu lisäksi Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan alueille.[56] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[57] Kyläsaari-Pihlavan taajamaan kuuluvat Kyläsaaren ja Pihlavan kaupunginosien lisäksi Metsämaa, Enäjärvi, Paarnoori ja Uusiniitty.

Pääartikkeli: Uskonto Porissa
Porin kirkkoherranviraston historiallinen rakennus Hallituskadulla, lähellä Etelärantaa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg merikapteeni Oscar Heinelle. Se valmistui vuonna 1893. Björnberg suunnitteli etualalla näkyvän pyöreän tornin näyttämään laivan mastolta.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Porissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[58]

Nämä seurakunnat muodostavat Porin evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän. Vuoden 2019 alusta Noormarkun seurakunta toimii myös Pomarkun kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Porin alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[59]

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Porissa toimivat Porin helluntaiseurakunta ja Lavian helluntaiseurakunta.[60]

Porin metodistiseurakunta on Suomen vanhin suomenkielinen metodistiseurakunta[61].

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Porin kaupungin nykyisellä alueella.[58]

Yliopistokoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin yliopistokeskus.

Yliopistollinen koulutus käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Ammatillinen jatkokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi alkoi vuonna 1987. Toiminta siirtyi Porin Puuvillan tiloihin vuonna 1999. Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun toiminnot yhdistettiin Porin korkeakouluyksiköksi vuonna 2000. Turun yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu tulivat mukaan toimintaan vuosina 2001–2002. Porin korkeakouluyksikön nimi muuttui Porin yliopistokeskukseksi vuonna 2003.[62]

Porin yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Yliopistokeskuksessa voi opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja visuaalista kulttuuria. Yliopistokeskuksen opiskelijajärjestönä toimii Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry.

Ammattikorkeakoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa sijaitsee vuonna 1997 vakinaisen toimintansa aloittanut Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). Ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 6 000 opiskelijaa ja he ovat järjestäytyneet Opiskelijakunta SAMMAKKOon. SAMKissa opetusta järjestetään neljällä osaamisalueella: hyvinvointi ja terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia sekä teknologia. Ammattikorkeakoulu toimii neljällä paikkakunnalla: Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa.

Porissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jossa voi suorittaa sosionomin ja sairaanhoitajan AMK-tutkinnot. Sosionomin tutkintoon voidaan liittää diakonin virkakelpoisuus, ja vastaavasti sairaanhoitajan tutkintoon diakonissan virkakelpoisuus.

”Rosa huset”, Björneborgs svenska samskolan vuonna 1992 käyttöön ottama rakennus.

Peruskouluopetus on Porissa monipuolista. Kaupungissa toimii 25 kaupungin ylläpitämää peruskoulua ja kolme perusopetuksen erityiskoulua. Lisäksi kaupungissa toimii peruskoulua korvaavina kouluina yksityiset Porin kristillinen koulu, Porin steinerkoulu ja ruotsinkielinen Björneborgs svenska samskola. Peruskoululaisia on yhteensä noin 7 300.

Lukio-opetusta Porissa tarjoaa Porin lukio, noin 1275 opiskelijan lukio. Se muodostui kun Porin lyseon lukio ja Porin suomalainen yhteislyseon lukio yhdistyivät hallinnollisesti 1.8.2021. Siellä voi opiskella seuraavilla erityislinjoilla: englanninkielinen linja, ilmaisutaidon linja, luonnontieteellinen linja ja urheilulinja.[63] Lisäksi Porissa on ruotsinkielinen lukio.[64]

Porin Palveluopisto, Porin Tekniikkaopisto ja Porin Metsäopisto yhdistyivät Porin ammattiopistoksi vuonna 2005. Vuonna 2010 Porin ammattiopisto, Porin aikuiskoulutuskeskus, Rauman ammattiopisto ja Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus yhdistyivät WinNovaksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoaa myös Palmgren-konservatorio, josta valmistutaan musiikkiteknologiksi ja muusikoksi. Ammatillista koulutusta opiskelevia on noin 3 000.

Vuonna 2009 Porissa aloitti toimintansa valtakunnallinen aikuiskouluttaja ja kehittäjä JAKK.

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa toimii Satakunnan sairaanhoitopiirin Satakunnan keskussairaala. Porin perusturvakeskus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin kuuluu mm. Maantiekadun sairaala (aik. Porin kaupunginsairaala). Lääkärien, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien palvelut hoidetaan kolmella lähipalvelualueella: Länsi-Porissa, Pohjois-Porissa ja Itä-Porissa. Lääkärin vastaanottoa tarjotaan Maantiekadun pääterveysasemalla, Itä-Porin lähipalvelukeskuksessa, Pihlavan terveysasemalla, Reposaaren terveysasemalla, Noormarkun terveysasemalla sekä Puuvillan kauppakeskuksen yhteydessä toimivalla Pohjois-Porin terveysasemalla.[65]

Rautatieasema
Lentoasema

Porin Mäntyluoto toimii valtatie 2:n päätepisteenä. Valtatie päättyi alun perin Porin keskustaan, mutta vuoden 1996 tienumerointiuudistuksessa seututie 265 Porista Mäntyluodon satamaan numeroitiin valtatieksi 2. Pori toimii myös alkupisteenä valtateille 23 ja 11, ja valtatie 8 kulkee kaupungin halki. Pori on Suomen suurin kaupunki, jonka alueella ei kulje yhtään moottoritietä.

Paikallista bussiliikennettä Porissa ja sen lähikunnissa hoitaa pääasiassa Porin Linjat 26 linjallaan. Sillä on matkustajia vuosittain noin 1,7 miljoonaa. Syksyllä 2017 aloitti uutena linjana cityliikennelinja[66], joka on vuodesta 2021 alkaen liikennöinyt tiheällä vuorovälillä reitillä Paratiisinmäki–Isomäki–Keskussairaala–Matkakeskus–Kauppatori–Puuvilla.[67]

Kesäaikaan Porin julkista liikennettä hoitaa myös kaupunkijuna, joka liikennöi kerran tunnissa reittiä Kauppatori–Rautatieasema–Porttaali–Urheilukeskus–Kirjurinluoto–Kauppatori.

Porin rautatieasemalta on päivittäin suorat yhteydet Tampereelle. Junaliikenne hoidetaan VR:n InterCity ja Pendolino-junilla. Suora InterCity-vuoro Helsingin ja Porin välillä lakkautettiin vuonna 2006, mutta se aloitettiin uudelleen kesäkuussa 2010 yhdellä edestakaisella päivittäisvuorolla. Kesäkuusta 2017 alkaen Helsingin ja Porin välillä on ajettu arkipäivinä kaksi junavuoroa molempiin suuntiin, lauantaisin kaksi vuoroa Porista Helsinkiin, ja sunnuntaisin yksi vuoro Porista Helsinkiin sekä kaksi vuoroa Helsingistä Poriin.

Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia, Suomen johtavia konttisatamia sekä Pohjanlahden syvin satama (15,3 metriä). Se koostuu kolmesta erillisestä osasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Porin sataman lisäksi Porissa sijaitsee myös Reposaaren keskuskalasatama. Vuosina 1971–1972 vaasalainen varustamo Vaasanlaivat liikennöi Porista Ruotsin Sundsvalliin Polar Express -aluksella. Porin jalankulku- ja pyöräilyverkoston pituus on yli 300 kilometriä.[68] Pori onkin oiva pyöräilykohde, sillä maanpinta on lähes kauttaaltaan hyvin tasaista. Suorat pyörätiet ovat muun muassa Yyteriin, jonne on matkaa kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä. Porissa on asukaslukuun suhteutettuna ja absoluuttisena lukumääränä eniten mopoautoja kaikista Suomen kunnista.[69]

Porin lentoasema on aika ajoin tarjonnut reittiliikenneyhteyksiä mm. Helsinkiin ja Tukholmaan. Lentoasemalta on myös suoria lentoja ulkomaiden lomakohteisiin. Lentoasema palvelee runsaasti liikematkustajia, ja Pori Jazzien aikaan tilauslentoliikenne on vilkasta. Vuonna 2017 aseman matkustajamäärä oli 23 183. Suomen Ilmailuopisto sijaitsee Porissa, ja se on lentoaseman suurimpia käyttäjiä.

Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Porin kaupunginvaltuusto
Kaupungintalossa sijaitsee kaupunginvaltuuston valtuustosali.

Porin kaupunginvaltuustossa on 59 paikkaa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa annettiin 37 616 ääntä, mikä oli 54,5 prosenttia äänioikeutetuista.[70] Kaudella 2021–2025 kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mari Kaunistola. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Jyrki Levonen, toinen varapuheenjohtaja perussuomalaisten Petri Huru ja kolmas varapuheenjohtaja vasemmistoliiton Raisa Ranta.[71]

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos (KV 2017)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 094 21,5 13 -4
Kansallinen Kokoomus 7 692 20,4 13 0
Perussuomalaiset 6 940 18,5 11 +3
Vasemmistoliitto 5 192 13,8 8 -1
Vihreä liitto 4 635 12,3 7 +2
Suomen Keskusta 2 603 6,9 4 -1
Suomen Kristillisdemokraatit 1 775 4,7 3 +1

Pormestarit ja kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2023 alkaen kaupunginjohtaja valitaan kuuden vuoden määräajaksi.

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoimapuistoa Porissa.

Työpaikkoja oli 35 216 vuonna 2014. 7 548 muiden kuntien asukasta työskenteli Porissa ja 5 710 porilaista kaupungin ulkopuolella vuonna 2014. Työttömyysaste oli 11,7 % tammikuussa 2022.[75]

Porin suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna vuonna 2016:[20]

Porin Teatteri

Porin alueella puhutun kielen perustana on Porin murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään.[76] Porin murteelle ominaisia ovat sanojen katkominen ja lyhentäminen, n-kirjaimen katoaminen sanan lopusta, diftongien avartumienn, d-kirjaimen korvautuminen r-kirjaimella, persoonapronominit sää ja mää, omalaatuinen imperfekti sekä rajageminaation puuttuminen.[77]

Porissa on järjestetty vuodesta 1966 lähtien vuosittain Pori Jazz -festivaalit, joka on yksi suurimpia Suomessa järjestettäviä festivaaleja, ja Porissa sekä koko Satakunnassa järjestettävistä tapahtumista tunnetuin. Jazzit sijoittuvat perinteisesti heinäkuulle. Toista suurta kansainvälistä tapahtumaa, kansankulttuurifestivaali Pori Folkia, Porissa puolestaan järjestettiin vuodesta 1999 vuoteen 2014 saakka. Näiden lisäksi Porissa järjestetään myös muun muassa Lainsuojattomat-teatterifestivaalia ja vuodesta 2011 alkaen Kirjurinluodolla on järjestetty kesäisin Porispere-rockfestivaali.

Porissa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Porissa kaksi kertaa: 1962 sekä 1993.[78] Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Porissa vuosina 1946 ja 2017.[79][80] Yhtä aikaa Pori Jazz -tapahtuman kanssa on yli 20 vuoden ajan järjestetty hengellisen musiikin festivaali Kirkkopuistossa Soi[81].

Teatteri ja taide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteritaiteella on Porissa pitkät perinteet, sillä Suomen ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri aloitti toimintansa juuri Porissa vuonna 1872. Nykyisin tuo teatteri kantaa nimeä Suomen Kansallisteatteri, ja sijaitsee Helsingissä. Tunnetuin Porin nykyisistä teattereista on Porin Teatteri, joka muodostettiin vuonna 1931 kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Sen lisäksi Porissa on useita muitakin teattereita, kuten Rakastajat-teatteri. Merkittävä toimija on myös Suomen suurin nuorisoteatterilähde?, Porin Teatterinuoret.

Kuvataiteilijoista Porissa on syntynyt Akseli Gallen-Kallela vuonna 1865 ja Elin Danielson-Gambogi vuonna 1861 Noormarkussa. Säveltäjistä Porissa syntyi Selim Palmgren vuonna 1878.

Museot ja kulttuurikasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museotarjonnasta Porissa vastaavat muiden muassa Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo. Taidemuseo toiminta aloitettiin vuonna 1979, ja museon kokoelmat koostuivat Maire Gullichsenin (o.s. Ahlström) lahjoittamasta 300 teoksesta. Gullichsenin kokoelma käsitti lähinnä kotimaista modernia taidetta 1910-luvulta lähtien.

Satakuntalaista kulttuuriperintöä vaalii Satakunnan Museon alaisuudessa toimivat Korsmanin talo sekä Rakennuskulttuuritalo Toivo. Satakunnan Museon alaisuudessa toimii niin ikään myös satakuntalaista kosteikkoluontoa esittelevä Luontotalo Arkki.

Porin kaupunginkirjasto toimii myös Satakunnan maakuntakirjastona. Pääkirjaston lisäksi kirjaston toimipisteitä ovat Ahlaisten kirjasto, Käppärän kirjasto, Lavian kirjasto, Nakkilan kirjasto, Noormarkun kirjasto, Pihlavan kirjasto, Reposaaren kirjasto, Ruosniemen kirjasto, Sampolan kirjasto, Satakunnan keskussairaalan kirjasto sekä kirjastoauto. Vuonna 2008 kirjasto vietti perustamisensa 150-vuotisjuhlia.

Pori on tunnettu myös lastenkulttuurista ja monet eri kulttuurialan toimijat suuntaavat toimiaan ja palveluitaan lastenkulttuuriin. Porin lastenkulttuurikeskus – Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja se kuuluu valtakunnalliseen Taikalamppu -lastenkulttuurikeskusten verkostoon. Keskus koordinoi osaltaan koko Satakunnan alueen lastenkulttuurityötä. Muita lastenkulttuurin merkittäviä toimijoita ovat muun muassa Satakunnan Elävän Kuvan keskus SEKK ja Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis. Kuvataiteen taiteen perusopetusta antaa Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja aikuisille Porin Taidekoulu. Tanssitaiteen perusopetusta antavat Porin Baletti- ja Flamenco-opisto ja Tanssikoulu Liisa Nojonen.

Musiikkialan ammatillista koulutusta ja taiteen perusopetusta tarjoaa Palmgren-konservatorio.

Porissa toimii myös sen kaupunginorkesteri Pori Sinfonietta. Itse orkesteritoiminta Porissa alkoi jo vuonna 1877. Sinfonietan konsertit pidetään pääosin vuonna 1999 valmistuneessa Promenadikeskuksessa. Se sijaitsee Porin ydinkeskustassa, pää- ja kävelykatu Yrjönkadun varrella. Se vastaa myös Porin elokuvatarjonnasta, sillä samassa rakennuksessa toimii Finnkinon viisi salia käsittävä elokuvateatteri.

Suosittuja porilaisia yhtyeitä varsinkin 1980-luvulla ovat olleet mm. Dingo, Mamba ja , joka tunnetaan myös ilmiönä Porirock.

Porista on 2000-luvun alkuvuosina kehittynyt yksi Suomen vireimpiä vaihtoehtoisen taiteen keskuksia. Kaupungissa toimii useita maankuuluja vaihtoehtoisia pop- ja rock-yhtyeitä, muutamia vaihtoehtoteattereita, aktiivinen performanssitaideryhmä ja performanssifestivaaleja sekä muuta vaihtoehtoista taideaktivismia järjestävä Taiteilijaseura NYTE.

Vuonna 2008 julkaistu Pori-kirja kuvaa kaupungin lähimenneisyyden kehitystä ja nykypäivää kaunistelemattoman realistisesti.

Porissa ilmestyy kolme sanomalehteä. Niistä ylivoimaisesti suurin ja tunnetuin on Satakunnan Kansa, joka on levikiltään maan yhdenneksitoista suurin sanomalehti.[82] Sen mukana on ilmestynyt kesäkuusta 2013 asti torstaisin Porilaine-niminen viikkolehti, kun entinen Porin Sanomat fuusioitiin Satakunnan Kansaan.[83] Kaksi muuta lehteä ovat sosialidemokraattinen Uusi Aika ja Vasemmistoliiton äänenkannattaja Satakunnan Työ. Ne ovat 2000-luvulla joutuneet taloudellisen tilanteensa johdosta supistamaan ilmestymisensä yhteen kertaan viikossa ja Satakunnan Työ muuttui verkkolehdeksi vuonna 2016. Näiden lisäksi vuonna 2009 lakkautettu keskustalainen sanomalehti Lalli ilmestyi viimeiset vuotensa Porissa. Kaupungin viimeinen ruotsinkielinen lehti Björneborgs Tidning lopetti ilmestymisensä vuonna 1965.

Porissa julkaistaan myös kahta ilmaisjakelulehteä. Satakunnan Viikko ja Uusi Pori ilmestyvät kerran viikossa. Pihlavan kaupunginosassa ilmestyy ilmaisjakelulehti Meriporilainen ja vuonna 2010 Poriin liitetyssä Noormarkun kunnassa kerran viikossa ilmestyvä Luoteisväylä. Lisäksi Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry julkaisee ilmaisjakeluna Porin ylioppilaslehti Pointtia[84].

Yleisradiolla on Porissa oma aluetoimitus, Yle Pori, joka tekee uutisia ja ohjelmaa niin alueellisiin kuin valtakunnallisiin lähetyksiin televisioon, radioon ja nettiin. Se on yksi Radio Suomen maakuntaradioista.[85] Radio Pori puolestaan on yksi maan vanhimmista paikallisradioista.[86] Se aloitti lähetyksensä joulukuussa 1985. Paikallisradio Eazy 101 toimi vuosina 2012–2015.[87][88]

Isomäki Areena
Porin stadion

Porissa toimii Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (BSF). Se perustettiin talvimyrskyn keskellä Porissa 26. tammikuuta 1856. Sen kotisatama sijaitsee Mäntyluodon kaupunginosassa, Kallon saarella.

Jääkiekon SM-liigassa Poria edustaa Porin Ässät. Se on voittanut Suomen mestaruuden kolme kertaa; vuosina 1971, 1978 ja 2013. Hopeaa Ässät on saavuttanut vuosina 1979, 1980, 1984 ja 2006. Se perustettiin vuonna 1967, kun vuonna 1965 mestaruuden voittanut Porin Karhut ja 1967 mestaruutta juhlinut Rosenlewin Urheilijat -38 yhdistettiin. Ässien jäähallina toimii 6350-paikkainen Isomäki Areena, joka alun perin vuonna 1964 rakennettiin tekojääradaksi. Se katettiin vuonna 1971.

Porissa toimii myös vuonna 2000 perustettu jääkiekkoseura Karhu HT, ja sen kotihallina on Isomäki Areena.

Jalkapallossa Poria on edustanut menestyksekkäimmin 1934 nimellä Porin Pallo-Toverit perustettu ja uuden nimen 1990-luvun alussa saanut FC Jazz, joka on voittanut Veikkausliigan mestaruuden kaksi kertaa, vuosina 1993 ja 1996. Seuran edustusjoukkue hakeutui konkurssiin vuonna 2005. Seura tiputettiin kuudennelle sarjatasolle konkurssin jälkeen, mutta se on noussut sieltä vuosikymmenen aikana takaisin suomalaiselle jalkapallokartalle. Nykyisin FC Jazz pelaa Ykkösessä. Muita toimivia porilaisjoukkueita ovat PoPa, Musan Salama ja Toejoen Veikot. Musan Salama nousi kauden 2018 päätteeksi Ykköseen ja on siten korkeimmalla sarjatasolla pelaava miesten jalkapallojoukkue Porissa. Rosenlewin Urheilijat -38 sai vuonna 1959 mestaruussarjassa hopeaa. Naisjalkapalloilua Porissa edustaa Nice Futis. Porin stadion on vuodesta 1964 toiminut porilaisen jalkapallon päänäyttämönä. Talviharjoittelupaikoista tärkein on puolestaan Karhuhalli.

Yleisurheilussa Poria edustavat nykyään Porin Yleisurheilu ja kuntaliitoksessa porilaisseuraksi tullut Noormarkun Nopsa. Molemmilla seuroilla on useita nuorten tasolla menestyneitä urheilijoita ja muutamia SM-tason urheilijoitakin. Ympärivuotiset harjoittelumahdollisuudet ovat myös yleisurheilijoilla loistavat Karhuhallin ansiosta.

Kylpylätasoiseksi kutsuttu Porin keskustan uimahalli valmistui vuonna 2011 ja siellä harjoittelevat Matti Mattssonin edustama Porin Uimaseura sekä menestynyt vesipalloseura Porin Sentterit.

Muita porilaisia urheiluseuroja ovat muun muassa pesäpallojoukkue Pesäkarhut, salibandyjoukkue FBT Karhut, kaukalopallojoukkue Porin Kärpät, jalkapallojoukkue Pihlavan Työväen Urheilijat, jääpallojoukkue Narukerä, Porin Uimaseura, amerikkalaista jalkapalloa pelaava Pori Bears, lentopallojoukkue Pori Lentis, Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai, Koiviston Isku, voimistelu-/cheerleading-/jumppaseura Liikuntaseura Pori, vesipalloseura Sentterit, ulkoilua edistävä Porin Latu ja cheerleadingseura Porin Cheerleading Akatemia.

Tutustumiskohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä kesäiseen Poriin Kirjurinluodon kärjestä.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [89]

  1. Vuonna 2021 Perussuomalaisten valtuustoryhmään valittiin 11 valtuutettua, mutta vuonna 2022 heistä erotettiin kolme. Kaikki kolme siirtyivät Liike Nyt valtuustoryhmään, joista yksi palasi myöhemmin takaisin Perussuomalaisten ryhmään.
  2. Lavia pakkoliitettiin Poriin valtioneuvoston päätöksellä.[21] Laajennuksen myötä Porin kaupungin alue ulottuu Pirkanmaan maakunnan rajalle asti.
  • Lehto, Marja-Liisa – Järvinen, Ilari: Deus Protector Noster. Satakunnan Museo 1998.
  • Seppälä, Aarne – Tokila, Heikki: Porin puolen kirja. Otava 1986.
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. Ely-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. Kuntavaalit 2021, Pori Oikeusministeriö. Viitattu 16.6.2021.
  8. Pori - Kaupunginvaltuusto pori.fi.
  9. HS.fi: Sanakirja.org suomi-latina sanakirja.org. Viitattu 29.4.2023.
  10. Teatteritalon historia ("Teatteritalohanketta oli vauhdittanut myös se, että maamme ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri, Suomen Kansallisteatterin edeltäjä, Suomalainen Teatteri, aloitti toimintansa juuri Porissa syksyllä 1872") Porin kaupunki. Viitattu 28.10.2008.
  11. Meren kaupunki Pori Yle Elävä arkisto. Yleisradio Oy. Viitattu 30.10.2007.
    http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
    Porin seutu Porin seudun kehittämiskeskus Oy POSEK. Viitattu 30.10.2007.
    Niskala, Kaarina – Korhonen, Markus H.: Kylästä kaupungiksi – mikä kaupunkirakenteessa ja -kulttuurissa on pysyvää. Dialogiluento.
    Elo, Jarkko: Satakunnan maakuntakirja. Pori: Satakuntaliitto, 1999. ISBN 952-5295-08-7
    Kuumat.com (Sivuilla mainittu suosituimmat turistikohteet.) Kuumat.com. Viitattu 14.1.2021.
  12. Porin historia Pori.fi
  13. Pori ja Noormarkku yhdistyvät 1.1.2010 Pori. Porin kaupunki. Viitattu 25.11.2008.
  14. Slotte, Peter: Paikannimet kahdella kielellä – pitkä kulttuuriperinne 16.1.2007. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2008.
  15. Esim. Karhukaupungin Demarit (yhdistys), Karhukaupungin Kodinpalvelut (yritys), Karhu vieraili Porin kansallisessa kaupunkipuistossa: "Karhukaupunki Porin nimikkoeläin oli lehtitietojen (Satakunnan Kansa) mukaan näyttäytynyt Ilmailuopiston tiellä noin klo kaksi koiraansa ulkoiluttaneelle lenkkeilijälle." (uutinen)
  16. Asetus vaakunan vahvistamisesta Porin kaupungille Valtionarkisto.
  17. GC1V8QH Huipulla tuulee (Traditional Cache) in Finland geocaching.com.
  18. Tornivuori (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.10.2019.
  19. Porista saaristo-osakunta
  20. a b c d e Tilastollinen vuosikirja 2017. Pori: Porin kaupunki, 2017. ISBN 978-952-7020-41-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.10.2017).
  21. Valtioneuvosto: Lavia Poriin ensi vuoden alusta Satakunnan Kansa. Viitattu 12.6.2014.
  22. Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 23.9.2008.
  23. Ruuth, J. W.: ”Kaupungin perustamiskirje”, Porin kaupungin historia II, s. 269. Porin kaupunki, 1958. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.10.2007).
  24. Porin lääni YSA.
  25. a b Karhu on Porissa kaikkialla: nimessä, vaakunassa, olutpullossa ja kansanluonteessa – Mutta mistä se on sinne tullut? seura.fi.
  26. Porin Puuvillatehtaan palo 1981 – Olitko siellä, ota yhteyttä satakunnankansa.fi.
  27. PORIN PUUVILLATEHDAS OSAKEYHTIÖ (1898 - 1994) pori.fi.
  28. Satakunnan huumehistoria satakunnankansa.fi.
  29. Vanha uutisvideo kertoo, kuinka nuoriso pelkäsi Porissa katutappeluita 90-luvulla – nyt kaupungin kadut puhdistuvat muuta maata nopeammin satakunnankansa.fi.
  30. Pori haluaa luoda ensi vuonna 750 työpaikkaa hs.fi.
  31. Pori purjehtii puuskaisessa myötätuulessa tekniikkatalous.fi.
  32. Tutkija hehkuttaa yliopistokeskuksen vaikutuksia yle.fi.
  33. Vuosien muuttotappioinen Pori pääsi voiton puolelle hs.fi.
  34. Pori, mikä sinua vaivaa? ts.fi.
  35. Väkivaltatilastot laskussa: Pori on entistä turvallisempi kaupunki yle.fi.
  36. HS: Porin kadut ovat muuttuneet seitsemässä vuodessa selvästi turvallisemmiksi – vajaa vuosi sitten Pori oli "viinanhuuruisen väkivallan pääkaupunki" satakunnankansa.fi.
  37. a b Outo ilmiö Porissa: Työllisyys paranee, silti kunnallisverotulot pienenevät satakunnankansa.fi.
  38. Oho: Porissa on tutkimuksen mukaan Suomen neljänneksi elävin kaupunkikeskusta – ”Tämän kaltaiset kaupungit vaikuttaisivat olevan imagonsa vankeja” satakunnankansa.fi.
  39. Tommila, Mervi: Kivi-Porin maiseman ja käytön historiaa (PDF) (s. 52–53) Suistolaisten puisto – Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Porin kaupunginkanslian kaavoitusosasto. Viitattu 8.11.2008.
  40. Porin kaupungin ulkoisen kuvan kehittämiskampanja: Porin 20-vuotias kävelykatu on kaupungin sydän tiedote. 22.10.1997. Porin kaupunki. Viitattu 8.11.2008.
  41. Promenadi-Pori kaupunkikeskustaprojekti 2000. Pori: Porin kaupunki, 1994. Teoksen verkkoversio (PDF).
  42. Porin kansallinen kaupunkipuisto Porin kaupunki. Viitattu 16.12.2011.
  43. Muuttoliike suuntautuu Turkuun ja Poriin – katso oman kuntasi tilanne yle.fi.
  44. Porin asukasluku nousee kaikkien aikojen huippulukemiin yle.fi.
  45. Uuden arvion mukaan syntyvyys laskee edelleen Porissa – tieto pakottaa päättäjät reagoimaan satakunnankansa.fi.
  46. Porisuhdeneuvoja Luukkone hurmasi puoli Suomea – toteutuiko kampanjan tavoite? iltalehti.fi.
  47. Maahanmuuton kaksinkertaistaminen voi tasapainottaa Satakuntaa uhkaavan väestön vähenemisen sttinfo.fi.
  48. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2017.
  49. Vielä 1800-luvulla Porin porvaristo oli valtaosin ruotsinkielistä satakunnankansa.fi.
  50. Porissa puhutaan virallisesti 34:ää eri kieltä – joukossa muun muassa bengali, marathi ja malaiji – katso tästä koko lista satakunnankansa.fi.
  51. Suomen tilastollinen vuosikirja 1950, s. 10. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1951. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.3.2017).
  52. Jussi Koivuniemi: Joen rytmissä, Porin kaupungin historia 1940–2010, s. 540–541. Porin kaupunki, 2004.
  53. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 – 2015 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2017.
  54. Kaupunginosaluettelo numerojärjestyksessä (PDF) 22.6.2015. Porin kaupunki. Viitattu 1.3.2017.
  55. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  56. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  57. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  58. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  59. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  60. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  61. Seurakunnan esittely Porin metodistiseurakunta. Viitattu 4.7.2022.
  62. Historia Porin yliopistokeskus. Viitattu 8.3.2017.
  63. topi.vuoti@pori.fi: Porin lukio Pori.fi. 13.11.2017. Viitattu 18.6.2022.
  64. Perusopetus ja lukiokoulutus Porin kaupunki. Viitattu 6.3.2017.
  65. Terveyspalvelut Porin kaupunki. Viitattu 8.3.2017.
  66. Porin matkakeskuksen avajaisissa jaetaan ilmaisia matkoja ja kangaskasseja ts.fi.
  67. [https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/keskeisimmat_muutokset_kaupunginosittain.pdf Porin joukkoliikenteen keskeisimmät muutokset kaupunginosittain 7.6.2021 alkaen] pori.fi.
  68. Porin kaupunki: Porin jalankulku‐ ja pyöräilyverkon pituus 1990‐2016 (PDF) Porin kaupunki. Viitattu 7.10.2017.
  69. Liikennekäytössä olevat mopoautot kunnittain 30.9.2012 trafi.fi.
  70. Kuntavaalit 2021, Pori Tulospalvelu. 22.6.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2021.
  71. Kaupunginvaltuusto Porin kaupunki. Viitattu 14.11.2021.
  72. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen jää eläkkeelle Yle 24.1.2022
  73. Jääskeläinen, Sanna: Kilkku pääsi nopeasti kiinni kaupunginjohtajan töihin – tavoitteena kahden ison päätöksen saaminen maaliin 30.8.2022. Satakunnan Viikko. Viitattu 11.9.2022.
  74. LAURI INNA ON UUSI PORIN KAUPUNGINJOHTAJA Porin kaupunki. Viitattu 28.11.2022.
  75. Satakunta Työllisyyskatsaus Tammikuu 2022 2/2022. TEM Työllisyyskatsaus. Viitattu 12.3.2022.
  76. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 270. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  77. Lehtinen, Ulla: Kuinka hyvin ymmärrät Porin murretta? Kotiliesi. 1.3.2020. Viitattu 18.9.2024.
  78. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  79. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  80. Suutari, Kristiina: Suviseurat lähes kaksinkertaistaa Porin asukasluvun - paikalla jopa 75 000 kävijää yli 30 maasta Iltalehti. 1.7.2017. Viitattu 27.6.2022.
  81. Kirkkopuistossa Soi Porin ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 14.9.2022.
  82. Levikkitilasto Media Audit Finland.
  83. Levikintarkastus
  84. www.porinylioppilaslehti.com/info. Viitattu 03.04.2014
  85. YLE/alueet
  86. Radiomedia.fi
  87. Radio Melodia Radio Eazyn tilalle Porissa Mediamonitori. Viitattu 8.3.2017.
  88. "Radio Eazy 101 aloitti lähetykset" Eazy 101 12.1.2012
  89. Verkostot maailmalla Porin kaupunki. Arkistoitu Viitattu 4.12.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]