Portal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Portal
Pelin kansi vuodelta 2007.
Pelin kansi vuodelta 2007.
Kehittäjä Valve Corporation
Julkaisija Valve Corporation
Microsoft Game Studios
Jakelija Electronic Arts
Steam
Suunnittelija Kim Swift
Käsikirjoittaja Erik Wolpaw, Mike Morasky ja Kim Swift
Säveltäjä Kelly Bailey
Mike Morasky
Jonathan Coulton
Pelisarja Portal
Pelimoottori Source
Julkaistu Windows, PlayStation 3, Xbox 360
  • NA 10. lokakuuta 2007
  • EU 18. lokakuuta 2007
  • AUS 18. lokakuuta 2007
Mac OS X
  • 12. toukokuuta 2010
Linux
  • 25. kesäkuuta 2013
Lajityyppi pulmapeli, tasohyppelypeli
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus ESRB: T Virheellinen ESRB-arvo
OFLC: M
PEGI: 12
USK: 12
Alusta Microsoft Windows, macOS, PlayStation 3, Xbox 360, Linux ja Android
Jakelumuoto optinen levy, digitaalinen lataus
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Portal on Valve Corporationin kehittämä ja julkaisema pulmapeli, joka julkaistiin vuonna 2007 Windowsille.[1] Peli on julkaistu myöhemmin myös Linuxille ja Mac OS X:lle. Peli on julkaistu PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle The Orange Box -pelikokoelmassa yhdessä Half-Life 2:n ja Team Fortress 2:n kanssa.[2][3]

Pelille julkaistiin vuonna 2011 jatko-osa Portal 2.

Joulukuussa 2022 NVidia julkaisi Steamissa pelistä uuden version Portal with RTX, joka hyödyntää uusimpien näytönohjainten ray tracing -tukea.[4]

Pelaaja tai esineet voivat kulkea portaaleista molempiin suuntiin, joten kumpikaan niistä ei ole varsinaisesti sisään- tai uloskäynti.

Portal on kolmiulotteinen ja ensimmäisen persoonan näkökulmasta nähty pulmapeli, jossa pelaajan kuuluu ratkaista erilaisia haasteita päästäkseen etenemään peliympäristöissä. Pelimekaniikassa keskeinen rooli on ”Aperture Science Handheld Portal Device 04” -laitteella (”portaaliase” tai ”ASHPD”), jonka avulla pelaaja pystyy tekemään portaalin, jossa on sekä fyysinen että visuaalinen yhteys kahden eri paikan välillä. Portaalien kautta pelaaja voi siirtää esineitä ja itsensä. Portaaleja voi tehdä kuitenkin vain kaksi samanaikaisesti, joko sinisen tai oranssin. Kun pelaaja luo uuden samanvärisen portaalin, vanha katoaa. Pelaaja pystyy myös liikuttamaan haasteiden ratkaisemiseen tarkoitettuja kuutioita, mutta koekammioiden energiavallien seurauksena pelaaja ei pysty liikuttamaan niitä muihin peliympäristöihin. Energiavallien läpi käveleminen myös sulkee pelaajan muodostamat portaalit.

Portaalit hyödyntävät pelin fysiikanmallinnusta, joten liikesuunnan muuttumisesta huolimatta portaalista kulkenut pelaaja tai esine säilyttää liikemääränsä, liike-energiansa ja pyörimismääränsä; jos pelaaja esimerkiksi hyppää korkealta tasanteelta portaaliin, hän poistuu toisesta portaalista aikaisemmasta pudotuksessa saadulla vauhdilla. Fysiikanmallinnus mahdollistaa pelaajalle sen, että hän pystyy laukaisemaan itsensä kuilujen ylitse sekä pystysuorassa että vaakasuorassa asennossa. Portaaleilla pystyy myös luomaan fysiikan lakien kannalta mahdottomia tilanteita; jos pelaaja luo kattoon ja lattiaan portaalin ja hyppää siihen, hän putoaa alas portaalien läpi loputtomasti. Pelaaja pystyy myös näkemään portaalien kautta "peilikuvan" pelihahmostaan Chellistä, joka ei puhu kertaakaan koko pelin aikana, ja ääntelee vain kun esine putoaa hänen päähänsä. Portaaleja ei kuitenkaan pysty muodostamaan seinien kulmiin tai muihin epätasaisiin pintoihin eikä lasiin tai rautaan.

Vaikka Portalin juoni sijoittuu yhdysvaltalaisen Aperture Science-tiedeyhtiön tutkimuslaitoksen tiloihin, pelaajahahmon ohella pelin ainoa hahmo on GLaDOS-niminen tekoäly (Ellen McLain), joka pelin alussa esittelee pelaajalle pelimekaniikan alkeita. GLaDOS myös kommentoi koekammioiden haasteita omituisilla lausahduksilla, joihin kriitikoiden kehuma pelin huumori pohjautuu. Pelin edetessä GLaDOS kuitenkin muuttuu epämiellyttävämmäksi hahmoksi, ja peliympäristön tunnelma vaihtuu vähitellen ahdistavaksi ja painostavaksi.[5][6]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Havainnekuva lineaarisen liikkeen voimakkuuden säilymisestä hypättäessä portaaliin.

Portal sijoittuu Black Mesan kanssa kilpailevaan tieteelliseen tutkimuslaitokseen, Aperture Scienceen. Laitos on jostain syystä autioitunut ja sitä hallitsee tekoäly GLaDOS (Genetic Lifeform and Disk Operating System).

Chell-niminen nainen herää omasta lukitusta kammiostaan GLaDOSin ohjaamasta horrostilasta, ja järjestelmä päättää ottaa hänet testattavaksi. Chellin tulee suorittaa sarja testejä ASHPD (Aperture Science Handheld Portal Device)-aseella, jotka suoritettuaan GLaDOS lupaa hänelle kakkukahvit.[7] Chell saa ensin vain sinisiä portaaleja ampuvan aseen, mutta pelin edetessä ase päivitetään, jolloin sillä voi ampua sekä sinisiä että oransseja portaaleja. Testit muuttuvat muutaman kammion jälkeen yhä vaarallisemmiksi, kun huoneisiin lisätään tappavaa nestettä, energiapellettejä sekä tykkirobotteja.

Chell huomaa pelin aikana, että on ainoa elävä ihminen koko laitoksessa, ja ainoat viitteet muihin ihmisiin ovat ”Apua!”- ja ”Kakku on valetta!” -tekstit kammioiden seinillä. Eräässä vaiheessa peliä hän saa seurakseen raskaan kumppanikuution (Aperture Science Weighted Companion Cube), joka hänen täytyy lopulta GLaDOSin käskystä tuhota polttouunissa.

GLaDOS

Viimeisen kammion jälkeen GLaDOS väittää Chellin saavan kakkunsa, mutta yrittääkin tappaa tämän polttouunissa. Chell onnistuu kuitenkin pakenemaan ja koettaa paeta laitoksesta GLaDOSin yrittäessä tappaa häntä eri keinoin. Chell löytää lopulta GLaDOSin. Hetken sananvaihdon jälkeen GLaDOSista irtoaa tärkeä osa, jonka Chell heittää portaalin välityksellä polttouuniin. GLaDOS kertoo osan olleen moraaliydin, joka esti GLaDOSia vapauttamasta hermomyrkkyä laitoksen sisäilmaan. GLaDOS aloittaa jälleen laitoksen myrkyttämisen tappaakseen Chellin, mutta myrkyn hiljalleen myrkyttäessä hengitysilmaa Chell hyödyntää GLaDOSin ampumia ohjuksia kääntäen ne portaalien avulla takaisin tekoälyyn. Ohjukset irrottavat yksi kerrallaan GLaDOSin persoonallisuusytimiä, jotka Chell heittää polttouuniin. Chellin tuhottua ytimet GLaDOS tuhoutuu ja molemmat sinkoutuvat ulos tutkimuskeskuksesta. Pelaaja näkee hetken aikaa savuavat rauniot. Pelin loppu muutettiin kuitenkin 3. maaliskuuta 2010 osana virtuaalimarkkinointikampanjaa, johon sisältyi muun muassa peliin lisättyjen radioiden kautta saatavia Morse-viestejä sekä SSTV-signaaleja. Muutetussa lopussa pelaaja kuulee robottimaiset askeleet ja konemaisen äänen, joka ”kiittää alistumasta juhla-asentoon” (viittauksena GLaDOSin kommenttiin aiemmassa osassa peliä) sekä näkee pelihahmon silmin kuinka hänet raahataan pois, ilmeisesti takaisin Aperture Laboratoriesin tiloihin. Tällä viitattiin myöhemmin julkistettuun jatko-osaan.

Loppuvideossa kamera liikkuu putkistojen poikki saapuen lopulta laajaan pimeään huoneeseen, jossa on monia hyllyrivejä täynnä GLaDOSin persoonallisuusytimiä, jotka aktivoituvat yksi kerrallaan. Huoneen keskellä on pöytä, jonka vieressä on aiemmin näkynyt kumppanikuutio. Pöydän päällä on GLaDOSin pelaajalle lupaama kakku, jossa palaa huonetta valaiseva kynttilä. Ylhäältä laskeutuva robottikoura sammuttaa kakun kynttilän, jolloin kuva pimenee.

Lopputeksteissä kuullaan Jonathan Coultonin peliä varten säveltämä humoristinen laulu, ”Still Alive”, GLaDOSin laulamana. Laulun sanat viittaavat peliin ja vihjaavat, ettei GLaDOS tuhoutunut kokonaan.

Huhtikuussa 2011 Valve julkaisi sarjakuvan, jossa kerrotaan Doug Rattmanista. Rattman on yksi tärkeimmistä avainhenkilöistä, sillä hän kirjoitti ohjeita seinille ja kertoi kakun olevan valhe. Rattman oli ollut Aperture Sciencella töissä kehittämässä GLaDOSia, mutta kehittelyn aikana GLaDOS otti vallan ja tappoi kaikki laitoksen työntekijät – ainoastaan Rattman onnistui pakenemaan. Rattman muuttaa testihenkilöiden tietokantaa ja laittaa Chellin ensimmäiseksi koehenkilöksi tämän lannistumattoman luonteen vuoksi. Chell ”tuhoaa” GLaDOSin ja pääsee maan pinnalle (pelin tapahtumien mukaan). Samaan aikaan Rattman löytää uloskäynnin ja näkee kun yksi Aperturen roboteista raahaa Chellin takaisin. Rattman palaa takaisin pelastamaan Chelliä, mutta Chell on laitettu pitkäaikaiseen rentoutumistilaan (huoneeseen, josta Portal 2 alkaa). Generaattorit ovat menettäneet virran, joten Chell on kuolemassa. Rattman saa kytkettyä pitkäaikaiseen rentoutumistilaan virran, jotta Chell ei kuolisi, mutta Chellin heräämiseen menisi vielä monta vuotta – herätystapahtuma alkaa vain, kun tilan ovi avataan tai virta kytkeytyy päälle. Rattman menee lepäämään samanlaiseen kapseliin missä Chell herää alussa. Hänen kohtalonsa sen jälkeen on tuntematon.[8]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Pelin pääsuunnittelija oli Kim Swift ja käsikirjoittaja oli Erik Wolpaw.[9][10] Pelin kehittäjäryhmä ei ollut kymmentä henkilöä enempää.[11]

Portalin kehittäjät (lukuun ottamatta käsikirjoittajaa Erik Wolpawia) olivat olleet opiskelijoina DigiPen Institute of Technologyssa, jossa valmistuvat opiskelijat osallistuivat päätöstyön tekemiseen.[12] Päätöstyö oli peli nimeltä Narbacular Drop, jota he esittelivät Valven Gabe Newellille.[12] Newell tarjosi ryhmälle työtä Narbacular Dropiin perustuen, jonka jälkeen ryhmä kehitti Portalin.[12] Alkuperäisessä ryhmässä oli kolme taiteilijaa ja neljä ohjelmoijaa, jotka kaikki liittyivät Portalin kehitykseen.[13] Alkuperäinen peli oli vain 15 minuuttia pitkä.[13]

Swiftin ja Wolpawin mukaan menestys johtui todella suuresta määrästä pelitestaamista ja kehitysrajoitteista (pieni kehitysryhmä ja yhtä pieni budjetti).[14] Suurempi budjetti olisi lisännyt GlaDOSille liikkuvan robottikumppanin pelkän äänen lisäksi, mutta se päätyi olemaan paras ratkaisu kerronnalle Portalissa.[14]

Alésia Glidewell löydettiin paikallisen mallitoimiston kautta päähenkilö Chellin malliksi kasvonpiirteille ja ruumiinrakenteelle.[15]

Peli on saanut IGN:n arvostelussa arvosanaksi 8.2/10.[16]

Peli on saanut GameSpotin arvostelussa arvosanaksi 9/10.[17]

Portal on myynyt yli neljä miljoonaa kappaletta vähittäismyynnissä (ja luultavasti tuplasti digitaalisena jakeluna) ja se on yksi 14:sta pelistä Museum of Modern Artin pysyvässä kokoelmassa.[18]

  1. Portal Steam. Viitattu 27.12.2012. (englanniksi)
  2. The Orange Box PC Metacritic. Viitattu 27.12.2012. (englanniksi)
  3. The Orange Box Xbox 360 Metacritic. Viitattu 27.12.2012. (englanniksi)
  4. https://www.nvidia.com/en-us/geforce/news/portal-with-rtx-ray-tracing/
  5. Watters, Chris: Portal Review 29.4.2008. Gamespot. Viitattu 30.6.2010. (englanniksi)
  6. Bramwell, Tom: Portal PC Review - Page 1 10.10.2007. Eurogamer. Viitattu 30.6.2010. (englanniksi)
  7. Accardo, Sal: Portal - Page 1 10.10.2007. GameSpot. Viitattu 30.6.2010. (englanniksi)
  8. Lab Rat-sarjakuva
  9. Carol Pinchefsky: Kim Swift, Creator of 'Portal,' Discusses Her Latest Game, 'Quantum Conundrum' forbes.com. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  10. John Walker: RPS Interview: Valve's Erik Wolpaw rockpapershotgun.com. 31.10.2007. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  11. Chris Faylor: GDC 08: Portal Creators on Writing, Multiplayer, Government Interrogation Techniques shacknews.com. 22.2.2008. Arkistoitu Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  12. a b c Joe Dodson: By Design - Half-Life 2: Orange Box gamespot.com. 13.10.2007. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  13. a b Portal Team planethalflife.gamespy.com. 30.9.2007. Arkistoitu Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  14. a b GDC: A Portal Postmortem next-gen.biz. 23.2.2008. Arkistoitu Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  15. Portal Team (sivu 2) planethalflife.gamespy.com. 30.9.2007. Arkistoitu Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  16. Alanah Pearce: Portal Review ign.com. 9.10.2007. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  17. Chris Watters: Portal Review gamespot.com. 17.7.2014. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi) 
  18. David Ewalt & Tomio Geron: 30 under 30 forbes.com. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]