Rehovot
| Rehovot (רְחוֹבוֹת) |
|
|---|---|
 Rehovot ilmakuvassa |
|
 vaakuna |
|
  Rehovot |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Israel |
| Hallintoalue | Keski-Israel |
| Väkiluku (2018) | 141 579 |
Rehovot (hepr. רְחוֹבוֹת) on kaupunki Israelin Keski-Israelin hallintoalueella. Rehovotin juutalaisen siirtokunnan perustivat Puolasta saapuneet siirtolaiset vuonna 1890 ja vuoden 2018 lopussa kaupungin asukasluku oli 141 579. Kaupungissa sijaitsee esimerkiksi Weizmannin tiedeinstituutti ja Heprealaisen yliopiston maataloudenlaitos.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rehovot perustettiin vuonna 1890.[1] Sen nimi tarkoittaa väljyyttä ja se on viittaus ensimmäiseen Mooseksen kirjan kohtaan 26:22:[2][3]
Sitten hän siirtyi sieltä pois ja kaivatti vielä uuden kaivon, eikä siitä enää syntynyt riitaa. Sen nimeksi tuli Rehobot, sillä Iisak sanoi: »Nyt Herra on antanut meille väljästi tilaa, niin että voimme levitä laajalle tässä maassa.»
Rehovotin ensimmäiset asukkaat olivat juutalaisia siirtolaisia Puolasta ja maa siirtokunnan perustamista varten ostettiin Rehovotin alueen maat omistaneelta vauraalta arabikauppiaalta. Maan oston rahoitti Menuhah ve-Nahalah -ryhmä ja tarkoituksena oli perustaa monia muita siirtokuntia tukeneesta Edmond de Rotchildista itsenäinen moshavah. Paikalla viljeltiin ensin rypäleitä ja manteleita, mutta 1900-luvun alussa siirryttiin sitrushedelmiin. Vuonna 1914 sen asukasluku oli 955 ja uusia muuttajia oli tullut esimerkiksi Jemenistä.[1]
Rehovot alkoi kasvaa nopeasti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Siitä tuli hallinnollisesti kylä vuonna 1922 ja Jewish Agency siirsi maatalouden tutkimusasemansa kylään vuonna 1932. Asemasta tuli myöhemmin Heprealaisen yliopiston maataloudenlaitos. Chaim Weizmann perusti puolestaan kaupunkiin nykyisen Weizmannin tiedeinstituutin edeltäjän vuonna 1934. Sitrukset olivat pitkään pääasiallinen tulojen lähde, mutta niiden perässä alkoi lopulta tulla myös teollisuutta, joka liittyi usein sitrusten jalostamiseen. Vuonna 1948 kaupungin asukasluku oli noin 9 000 ja vuonna 1953 23 000. Teollisuuden merkitys korostui sittemmin etenkin Ashdodin sataman avaamisen jälkeen.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rehovotin asukasluku vuoden 2018 lopussa oli 141 579.[4]
Rehovotin teollisuus on monimuotoistunut, mutta se on edelleen yksi Israelin sitrushedelmien pakkauksen keskuksista. Kaupungissa on myös kemikaaliteollisuutta, sekä eri tiede- ja tutkimuslaitoksia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 17 Ra-Sam, s. 195. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
- ↑ Ensimmäinen Mooseksen kirja 26 | FB92 Raamattu. YouVersion. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.2.2021). fi
- ↑ Reḥovot Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.7.2018. (englanniksi)
- ↑ List of localities, in Alphabetical order (pdf) Central Bureau of Statistics. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rehovot Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (hepreaksi)
 Israelin maantiede | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Israelin hallintoalueet |  | ||||||
| Vesistöt |
| ||||||
| Kaupungit | |||||||
| Alueet | |||||||
| Saaret | |||||||
| Arkeologia | |||||||