Rohtosalkoruusu
| Rohtosalkoruusu | |
|---|---|
 Rohtosalkoruusu Köhler's Medizinal-Pflanzen-teoksessa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
| Alaheimo: | Malvoideae |
| Suku: | Kainosalkoruusut Althaea |
| Laji: | officinalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Althaea officinalis |
|
| Katso myös | |
Rohtosalkoruusu (Althaea officinalis) on malvakasveihin kuuluva monivuotinen, usein viljelty ruohokasvi. Rohtosalkoruusu tunnetaan myös nimillä alteanjuuri, lääkemalva ja rohtosamettihaapa. Se on kosteiden paikkojen kasvi, ja sitä esiintyy laajalti luonnonvaraisena Euroopassa.[1] Kasvin tieteellinen nimi tulee kreikan sanasta altho, joka tarkoittaa parantamista.[2]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohtosalkoruusu kasvaa 60–130 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pystykasvuinen ja samettikarvainen. Suuret lehdet ovat matalasti 3–5-liuskaiset ja samettimaiset. Kukkiminen tapahtuu loppukesästä ja kestää lyhyen ajan. Kukat kasvavat tavallisesti yksittäin lehtihangoissa. Ne ovat 3–5 cm leveät ja valkoiset, vaaleanpunertavat. Juuri on paksu ja valkoinen, ja siitä käytetään myös nimeä alteanjuuri.[1][3]
Kasvia lisätään joko juuriversoista tai siemenistä, jotka riivitään syksyllä ja kylvetään toukokuun alussa. Taimet siirretään kosteaan tai märkään maaperään aurinkoiselle paikalle.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohtosalkoruusun juuresta saatavaa maitiaisnestettä on käytetty eri tavoin. Tahmeaa mahlaa tai siirappia on keskiajalla käytetty flunssan lievittämiseen ja sillä on lääkitty kipeää kurkkua. Muinaisessa Egyptissä rohtosalkoruusun juurimahlaa sekoitettiin pähkinöihin ja tarjoiltiin kuninkaallisille herkkuna.[4] Alteanjuuri oli herkkua myös muinaisille roomalaisille.[1] Ranskassa 1800-luvulla kondiittorit keksivät makeuttaa maitiaisnesteen ja sitten vatkata sen vaahdoksi, josta muotoiltiin vaahtokarkkia. Englanninkielessä on yhä näkyvissä vaahtokarkin (engl. marshmallow) alkuperäinen raaka-aine: rohtosalkoruusun englanninkielinen nimi on marshmallow. Tämä nimi taas juontuu rohtosalkoruusun kasvupaikasta eli marskimaa, suomaa (engl. marsh) ja kasvin heimosta eli malvakasvit (engl. mallow). Nykyisin vaahtokarkkeihin ei enää kuitenkaan käytetä rohtosalkoruusun juurta.[4]
Käytettävät osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvin lehtiä kerätään kesällä ja käyttää niitä yrttiteehen. Vähintään kaksivuotiaan kasvin juuret korjataan syksyllä ja kuivataan. Kuivatuista juurista voi valmistaa jauhetta, uutetta, siirappia sekä yrttiteetä. Lääkintään käytetään nimenomaan alteanjuurta.[1] Useat malvaheimon kasveista ovat lima-ainepitoisia: lima-aineet hellivät ihmisen kehon limakalvoja. Tähän tarkoitukseen voi tehdä yrttiteetä, jonka valmistukseen voi lehtien ja juurien lisäksi käyttää myös Althaea officinaliksen kukkia. Yrttiteesekoituksiin malvat antavat täyteläistä makua.[5]
Rohdoskäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohtosalkoruusun lima-aineet lievittävät tulehdusta ja voivat hillitä yskänärsytystä. Tulehdusta lievittävä vaikutus perustuu siihen, että rohtosalkoruusu tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää. Lisäksi kasvilla on antiseptinen vaikutus eli se tuhoaa bakteereita ja muita pieneliöitä. Kasvin käyttökohteita ovat yskä ja hengitystievaivat, kuten kurkkukipu ja keuhkoputkentulehdus. Muita käyttökohteita ovat virtsateiden hoito, akne ja palovammat. Jäähdytettyä yrttiteetä voi käyttää suun tulehdusten hoitoon.[1] Officinalis kasvien nimessä viittaa yleensä lääke- tai rohdoskäyttöön, ja usein se esiintyy myös syötävän kasvin nimessä.[6]
Rohdoskäytöstä on hyvä keskustella lääkärin ja luonnonlääkintään perehtyneen hoitoalan ammattilaisen kanssa. Rohtosalkoruusu-uutteen käyttö voi vaikuttaa muiden lääkeaineiden imeytymiseen. Rohtosalkoruusu myös alentaa verensokeritasoa, joten esimerkiksi insuliinilääkitystä käyttävä ei saa käyttää sitä neuvottelematta lääkärin kanssa.[1]
Vaikuttavat aineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rohtosalkoruusun juuren vaikuttavat aineet ovat fenolihappoja ja flavonoideja, ja se sisältää pääasiassa lima-aineita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Lääkkeitä luonnosta : 170 lääkeyrttiä – ja mitä tiedämme niistä nykyisin, s. 144. (Asiantuntijat (suomenk. laitos): proviisori Kaija Elo; lääkäri, kasvilääkinnän asiantuntija Anu Wacklin; lääketieteen toimittaja Timo Elo) Suomentanut kasvit s. 6–196: Iiris Kalliola; sairaudet s. 200–284: Iiris Kalliolan pohjasuomennos. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, 2014, 2. painos. ISBN 978-951-584-831-4
- ↑ Bruun, Erik & Christensen, Budde: Anis ja iisoppi : vanhoja lääkekasveja, s. 172. WSOY, 1999. ISBN 978-951-0-22666-7
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 392. (2. painos) Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ a b Chemical & Engineering News:+Chemical & Engineering News: Science & Technology - What's That Stuff? Marshmallow pubs.acs.org. April 17, 2006; Vol. 84 : (16), p. 41. American Chemical Society. Viitattu 13.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Kress, Henriette: Käytännön lääkekasvit, s. 118. Yrtit ja yrttiterapia Henriette Kress, 2011, 2. painos. ISBN 978-952-92-7813-8
- ↑ Harrison, Lorraine: Latinaa puutarhureille : yli 3 000 kasvinnimeä selityksineen, s. 147. Schildts & Söderströms, 2013. ISBN 978-951-52-3086-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas: Rohtosalkoruusu (Althaea officinalis) Suomessa.
- ITIS: Althaea officinalis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Althaea officinalis (englanniksi)
- Flora of China: Althaea officinalis (englanniksi)
- Eliaksen yrittitarha (Internet Archive)
- Yrttitarha: Rohtosalkoruusu (Althaea officinalis)