Serbian kansalliskokous
Kansalliskokous Народна скупштина Narodna skupština | |
---|---|
Tyyppi | |
Tyyppi | yksikamarinen |
Johto | |
Puheenjohtaja | Ivica Dačić (22. lokakuuta 2020–) |
Varapuheenjohtajat |
Vladimir Orlić Stefan Krkobabić Radovan Tvrdišić Marija Jevđić Muamer Zukorlić |
Kokoonpano | |
Edustajia | 250 |
Puolueet | |
Vaalit | |
Valintatapa | Suhteellinen vaalitapa (d'Hondtin menetelmä), äänikynnys 3 % |
Viimeisimmät vaalit | 17. joulukuuta 2023 |
Seuraavat vaalit | 2026 |
Kokouspaikka | |
Belgrad | |
Kotisivut | |
http://www.parlament.rs/ |
Kansalliskokous (serb. Народна скупштина, Narodna skupština) on Serbian korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävä elin. Se on yksikamarinen ja 250-paikkainen. Edustajat valitaan neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla.
Kansalliskokouksella on perustuslain mukaan valta esimerkiksi päättää perustuslaista, valtion rajoista, sodasta ja rauhasta sekä valita hallitus ja erottaa se. Kansalliskokous on päätäntävaltainen, kun läsnä on enemmistö edustajista. Perustuslakien muuttamiseen vaaditaan lisäksi kahden kolmasosan enemmistö kaikista edustajista.[1]
Vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustuslain mukaan vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Mikäli kansalliskokous erottaa hallituksen (tai hallitus eroaa itse) eikä uutta hallitusta saada kokoon, voidaan järjestää ennenaikaiset vaalit. Presidentti julistaa normaalisti vaalit 90 päivää ennen kansalliskokouksen nelivuotisen mandaatin päättymistä, ja vaalit on pidettävä tästä 60 päivän kuluessa. Äänestystapana ovat suljetut listat ja paikat jaetaan suhteellisesti d'Hondtin menetelmän avulla. Käytössä on 3 prosentin äänikynnys, joka ei koske etnisten vähemmistöjen puolueita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parlamentin kotisivut (englanniksi)