Sortavala

Sortavala (Сортавала)
lippu	Vaakuna
Sortavala
Koordinaatit: 61°42′N, 30°40′E
Valtio	Venäjä
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Sortavalan piiri
Perustettu	1632
Kaupunginoikeuksien menetys	1721
Uudelleen kaupungiksi	1781
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Sergei Krupin
Pinta-ala  ()
– Kokonaispinta-ala	15 km²
Väkiluku (2010)  ()	19 235
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	18679x
Suuntanumero(t)	+7 81430
городсортавала.рф
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla.

Sortavala (ven. Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 kilometriä Suomen rajasta. Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 19 235 henkeä vuonna 2010.

Maantiede

Ilmasto

Sortavala ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,3 −4,6 0,6 7,0 14,2 18,8 21,9 19,6 13,9 7,2 1,1 −2,4 ka. 7,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −11,5 −11,6 −7,4 −1,7 3,7 9,0 12,5 10,9 6,5 2,0 −3,3 −8,1 ka. 0,1 Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,4 −8,1 −3,4 2,6 9,0 13,9 17,2 15,3 10,2 4,6 −1,1 −5,3 ka. 3,9 Sademäärä (mm) 47,2 35,9 34,6 31,7 42,9 61,8 58,0 84,8 63,5 68,9 65,9 62,4 Σ 657,6 L ä m p ö t i l a −5,3 −11,5 −4,6 −11,6 0,6 −7,4 7,0 −1,7 14,2 3,7 18,8 9,0 21,9 12,5 19,6 10,9 13,9 6,5 7,2 2,0 1,1 −3,3 −2,4 −8,1 S a d a n t a 47,2 35,9 34,6 31,7 42,9 61,8 58,0 84,8 63,5 68,9 65,9 62,4 Lähde: Сортавала - meteolabs.ru

Historia

Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa vuonna 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin osaksi Ruotsia ja kuningatar Kristiina myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sortavala, ruots. Sordavala. Kaupunki hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa lähes täydellisesti ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 se luovutettiin Venäjälle.

Suomen aika

Kun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa vuonna 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä.

Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari vuonna 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.^lähde?

Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola eli sanatorio. Sankkojen metsien ansiosta metsänhakkuu ja raakapuun myynti teollisuuden raaka-aineeksi oli Sortavalassa yleistä. Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama.

Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura. Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun.

Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940. Kun Suomi hyökkäsi jatkosodassa, se vapautti myös Sortavalan vuonna 1941. Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava vuonna 1940 sovittu raja.

Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa on Sortavalan keskustan historiallinen pienoismalli.

Väestö

Asukasluvun kehitys

Alla oleva taulukko kuvaa kaupungin asukasluvun kehitystä. On syytä huomata, että 1815–1939 tilastot kuvaavat vain kaupunkialueen asukasmäärää ilman esikaupunkialueita. Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta. Varsinaisen kaupungin pinta-ala oli vain 1,40 neliökilometriä, mutta ympäröivään Sortavalan maalaiskuntaan kuului 666,80 neliökilometriä maata. Neuvostoliiton aikana kaupungin pinta-ala kasvoi Suomen aikaisesta.

Vuosi	1815	1850	1870	1890	1910	1920	1930	1938	1939	1959	1970	1979	1989	2002	2010
Väkiluku (kaupunki)	&&&&&&&&&&&&0172.&&&&00172	&&&&&&&&&&&&0665.&&&&00665	&&&&&&&&&&&&0631.&&&&00631	&&&&&&&&&&&01336.&&&&001 336	&&&&&&&&&&&03085.&&&&003 085	&&&&&&&&&&&03877.&&&&003 877	&&&&&&&&&&&04732.&&&&004 732	&&&&&&&&&&&04577.&&&&004 577	&&&&&&&&&&&04710.&&&&004 710	&&&&&&&&&&017611.&&&&0017 611	&&&&&&&&&&022188.&&&&0022 188	&&&&&&&&&&021618.&&&&0021 618	&&&&&&&&&&022579.&&&&0022 579	&&&&&&&&&&021131.&&&&0021 131	&&&&&&&&&&019235.&&&&0019 235

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Sortavalan kaupungissa asui 19 235 henkeä. Sortavalan kaupunkikunnassa asukkaita oli 20 374, eli kaupungin ohella 1 139 maaseutuasukasta.

Sortavala Sordavala, Сердоболь/Serdobol
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kuntanumero	763
Perustettu	1632
Lakkautettu	1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	km²   (1.1.1938)
– maa	1,40 km²
Väkiluku	4 710   (31.12.1939)
– väestötiheys	3 364,3 as./km²
Infobox OK

Tunnettuja suomalaisia sortavalaisia

• Ritva Auvinen, oopperalaulaja (s. 1932)
• Bengt Broms, professori, oikeustieteilijä (1929–2023)
• Petri Bryk, toimitusjohtaja, keksijä, metallurgi, diplomi-insinööri ja vuorineuvos (1913–1977)
• Otto Flodin, arkkitehti (1903–1969)
• Aino Haverinen, operettitaiteilija (1875–1943)
• Eila Hiltunen, kuvanveistäjä (1922–2003)
• Yrjö Kokko, kirjailija (1903–1977)
• Juho Kuosmanen, yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1887–1960)
• Kalle Kuusinen, kauppaneuvos, suurlahjoittaja ja vaatetusalalla toimineen Kuusinen Oy:n perustaja (1889–1980)
• Esko Könönen, harmonikkataiteilija (1930–1983)
• Kyllikki Mäntylä, kirjailija (1907–1979)
• Ilmo Paananen, hallintohenkilö ja poliitikko (1927–2014)
• Karl Herman Pankakoski, luonnontutkija, Sortavalan seminaarin johtaja ja opettaja (1881–1967)
• Lasse Pöysti, näyttelijä (1927–2019)
• Väinö Raitio, säveltäjä (1891–1945)
• Orvo Saarikivi, elokuvatuottaja (1905–1970)
• Martti Tschokkinen, näyttelijä (1935–1996)
• Irma Wikström, näyttelijä (1900–1969)

Nykyinen Sortavala

Hallinto

Sortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats.

Talous ja liikenneyhteydet

Sortavalan talous on ollut pitkään heikolla tolalla, ja etenkin toisen maailmansodan jälkeen sen historiallinen kaupunkikuva on kokenut paljon kolhuja monien suomalaisten rakennusten ränsistyessä ja lahotessa.

Kaupunkiin johtaa etelästä Laatokan länsirantaa seuraava maantie A129. ja itään on yhteys Aunuksen kautta Murmanskin valtatielle. Alueen rautatieverkko kuuluu Venäjän rautateiden luoteisosan rataverkoista vastaavan Lokakuun rautateiden sivuratoihin. Sortavalan rautatieasemalle liikennöivät paikallisjunat Kaarlahdesta sekä Pietarin ja Kostamuksen väliset kaukojunat. Kaupungin satamaan johtaa laivareitti mm. Käkisalmesta ja sieltä tehdään matkoja läheiseen Valamoon.

Parin vuoden ajan 1990-luvulla Venäjän Karjalaan kuuluva jalkapallojoukkue Sortavala osallistui Suomen toiseen divisioonaan pelaten myös kotiottelunsa aluksi Suomessa. Ensimmäisessä kotiottelussaan se voitti Kiuruveden Palloilijat maalein 2-0.

• 
  Sortavalaa joskus ennen sotia.
• 
  Näkymä 1939.
• 
  Kaupungin hallintorakennus, ns. Siitoinin talo.
• 
  Sortavalaa Karjalankadun ja Väinämöisenkadun välisessä kulmauksessa.
• 
  Hotelli Seurahuone 2010-luvun alussa tehdyn remontin jälkeen.
• 
  Sortavalan ortodoksinen katedraali entisöinnin jälkeen.

Nähtävyyksiä

• Ortodoksinen katedraali, valmistunut vuonna 1873.
• Valamon luostari, tunnin matka kantosiipialuksella.
• Gogolevin ateljee, puutaidetta keskustassa.
• Runonlaulajan patsas

Uudenvuoden pääkaupunki

Sortavala oli Venäjän virallinen uudenvuoden pääkaupunki vuodenvaihteessa 2015–2016. Venäjän kulttuuriministeriön tunnustus on myönnetty tätä ennen kolme kertaa: aiemmilla kerroilla juhlakaupunkeja ovat olleet Kazan, Vologda ja Vladimir. Nimityksen tarkoituksena on nostaa kaupungin ja sen ympäristön arvoa matkailukohteena.

Sortavalassa vuoden vaihtumista juhlistettiin useiden päivien ajan. Tarjolla oli erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, joulutoreja ja teatteria. Kaupunkiin odotettiin jopa 30 000 vierasta. Uudenvuodenaaton pääjuhlan odotetuimpia vieraita olivat pakkasukko ja Lumityttö. He saapuivat Sortavalaan museojunalla Veliki Ustjugista, joka on heidän kotikaupunkinsa.

Lähteet

• Kirkinen, Heikki & Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes: Karjalan kansan historia, Wsoy, Porvoo, 1994, ISBN 951-0-19204-X
• Hornborg,Eirik: Suomen historia, Wsoy, Porvoo, 1965
• Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista (pdf), toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopiston historian laitos 2004

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sortavala Wikimedia Commonsissa

• Luovutettu Karjala
• Sortavalan murteen puhenäyte Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla
• Elonet: Puolustusvoimain katsaus 7 – Sortavala suomalaisten valtaushetkellä elokuussa 1941
• Sortavala-säätiö
• Heninen (kuvia)
• Wikimapia
• Härkönen, Iivo ym. (toim.): Sortavalan seminaari 1880-1940 (muistojulkaisu). Valistus 1940, Helsinki.
• Sortavala : Pohjois-Laatokan saaristo : Raja-Karjala : Valamo. 28-sivuinen matkailuopas. Raamattutalon kirjapaino, Sortavala. 1932.
• "Laatokan valkoinen kaupunki". Sortavala 300-vuotias 3.9.1932, Hakkapeliitta, 30.08.1932, nro 35, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet