Tasavaltalaiskaarti

Tasavaltalaiskaarti (al-Haris al-Jamhuri) oli Irakin asevoimien paras ja lojaalein ydin, joka muodostettiin alun perin Saddam Husseinin henkivartiokaartiksi.

Tasavaltalaiskaarti kasvoi merkittävästi Iranin–Irakin sodan aikana. Palatsikaartista se kasvoi 1970-luvulla prikaatiksi. Vuonna 1987 siihen kuului kolme panssaridivisioonaa ja jalkaväkidivisioona ja kommandodivisioona. Lopuksi siihen kuului 30–33 prikaatia seitsemässä divisioonassa. Tasavaltalaiskaarti ei kuulunut puolustusministeriön tai vakinaisen väen alaisuuteen, vaan turvallisuusjoukkoihin ja presidentin alaisuuteen. Sen komentaja oli Saddamin poika Qusay Hussein ja esikuntapäällikkö kenraali Ibrahim Abd al-Sattar Mohammad al-Tikriti. Siihen kuului myös neljän prikaatin kokoinen erikoistasavaltalaiskaarti.

• 1. Hammurabi (panssaridivisioona)
• 2. al-Madina (panssaridivisioona)
• 3. Tawakalna (mekanisoitu; hajotettu 2002)
• 4. al-Faw (moottoroitu; hajotettu 2002)
• 5. Bagdad (mekanisoitu)
• 6. Nebuchadnezzar (mekanisoitu)
• 7. Adnan (moottoroitu)
• erikoisjoukkojen divisioona
• al-Nidal (panssaridivisioona)

Kaikki sen jäsenet olivat vapaaehtoisia. Aluksi siihen otettiin vain tikritiläisiä, mutta vuodesta 1986 muualtakin. Kaartissa palvelleet saivat suurempaa palkkaa kuin vakinaisen armeijan väki ja heillä oli monia muitakin etuuksia.

Irakin-Iranin sota

Tasavaltalaiskaarti oli olennaisessa osassa monissa Iranin vastaisen sodan viimevaiheen taisteluissa. Vuonna 1987 12 kaartin prikaatia oli puolustamassa Basraa ja 1988 se otti osaa hyökkäykseen al-Fawin niemimaan takaisinvaltaamiseksi. Iranin sodan lopussa Tasavaltalaiskaarti käsitti lähes viidenneksen Irakin maavoimista. Se oli varustettu viimeisimmällä kalustolla, neuvostoliittolaisilla T-72-vaunuilla, joissa oli myös pimeänäkölaitteistot, BMP-rynnäkköpanssareilla ja ranskalaisilla GCT-panssarihaupitseilla ja itävaltalaisilla GHN-45-haupitseilla.

Persianlahden sota

Kuwaitin miehitykseen 2. elokuuta 1990 osallistui neljä tasavaltalaiskaartin divisioonaa. Hammurabi- ja Nebuchadnezzar-divisioonat etenivät pohjoisesta Basran moottoritietä, kun taas Madina- ja Tawakalna-divisioonat hyökkäsivät lännestä Wadi al-Batin yli. Syyskuun 1990 alussa nämä divisioona olivat vetäytyneet sijoitusalueilleen Kaakkois-Irakiin ja vähemmän varustautuneet divisioonat korvasivat ne. Elokuun 1990 alussa Basran ja Kuwaitin rajan välillä oli kahdeksan tasavaltalaiskaartin divisioonaa, yksi panssaroitu, yksi mekanisoitu, yksi erikoisjoukkojen ja neljä moottoroitua. Tammikuussa 1991 ilmoitettiin viiden uuden moottoroidun tasavaltalaiskaartin divisioonan perustamisesta.

Viisi divisioonaa ja rykmentti oli sijoitettu välittömästi Irakin–Kuwaitin rajan pohjoispuolelle reserviin, ja niiden tarkoitus oli vastahyökkäyksillä lyödä jalkaväen läpi murtautuneet liittouman joukot. Tasavaltalaiskaartin tuhoaminen oli Yhdysvaltain johtaman koalition päätavoite ja Yhdysvaltain joukot pyrkivät saartamaan ne. Kenraali Frederick Franksin VII. armeijakunnan joukot tekivät pitkän kiertoliikkeen suoraan tasavaltalaiskaartin kimppuun. Kahden päivän etenemisen jälkeen joukot ottivat yhteen ja suuria osia Madina ja Tawakalna-divisioonista tuhottiin, mutta ne antoivat aikaa muille vetäytyä. Kaksi divisioonaa vetäytyi palavien öljylähteiden aiheuttaman savuverhon alla 24. helmikuuta 1991. Kolmas divisioona vetäytyi kärsittyään tappioita.

Rauhan aika

Selviytyneet divisioonat sijoittuvat Bagdadin ympäristöön ja niitä käytettiin maalis–huhtikuussa 1991 šiiojen ja kurdien kapinoiden kukistamiseen. Sodan jälkeen tasavaltalaiskaartissa teloitettiin niskuroivia upseereja. Kesäkuussa 1992 Bagdadin pohjoispuolelle Tajiin sijoitettu prikaatikenraali Sabri Mahmoudin moottoroitu prikaati suunnitteli kapinaa ja etenemistä Bagdadiin, minkä sisäiset turvallisuusjoukot estivät. Toukokuun 1995 Saddamia vastaan tehdyn kaappausyrityksen jälkeen eräitä aldulaymilaisia upseereita kidutettiin ja ruumiit palautettiin perheille. Tästä suuttuneita kaartin pataljoona hyökkäsi Abu Gharaibin vankilaa vastaan, mutta kaksi uskollista prikaatia löi kapinalliset.

Irakin sota

Vuoden 2003 Irakin sodassa tasavaltalaiskaartilla oli kuusi divisioonaan jaettuna kahteen armeijakuntaan puolustamassa Bagdadia sen pohjois- ja eteläpuolella. Pohjoiseen armeijakuntaan kuuluivat Madina- lähellä Karbalaa, Adnan ja Nebuchadnezzar-divisioonat ja eteläiseen al-Nida-, Hammurabi lähellä Fallujaa ja Bagdad Tigritin varrella lähellä Kutia. Erikoistasavaltalaiskaarti oli sijoitettu Bagdadiin kaupunkiin. Tasavaltalaiskaarti joutui raskaiden ilmahyökkäysten uhriksi ja sen joukot hajosivat viimeistään liittouman joukkojen saapuessa paikalle.

Katso myös

• Tasavaltalaiskaartin panssaridivisioonan määrävahvuus

Aiheesta muualla

• http://www.cns.miis.edu/research/iraq/rguard.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.globalsecurity.org/military/world/iraq/rg.htm
• http://www.fas.org/irp/world/iraq/rg/index.html
• http://tietokannat.mil.fi/irak/artikkelit.php3?navi=2&id=48 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Republican Guard gets last chance against U.S. forces (USA Today)
• The Republican Guard: outgunned and outnumbered, but they never surrender
• Key Components of Iraqi Ground Forces 2002 (rjlee.org)