Terrakotta-armeija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ryhmä terrakottasotilaita.

Terrakotta-armeija (kiin.: 兵马俑; pinyin: bīngmǎ yǒng) on Kiinan Shaanxin maakunnassa sijaitseva yhdistyneen Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin hautaa vartioimaan rakennettu lähes 8 000 yksilöllisen sotilaspatsaan ja satojen hevosten armeija.[1] Se löytyi vuonna 1974 Xi'anin kaupungin ulkopuolelta maanviljelijän etsiessä kaivonpaikkaa.[2]

Armeija on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1987.[3]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terrakottasotilaita hevosten kanssa.

Kiinassa eli 500-luvulta eaa. seitsemän heimoa, jotka alkoivat taistella keskenään. Tätä kesti Qin Shi Huangdin hallituskauteen asti. Hän oli ensimmäinen Kiinan keisari.[2] Qin syntyi 259 eaa. ja kuoli 210 eaa.[1] Hän saavutti Qin-valtion johdon 13-vuotiaana ja 38-vuotiaana hän oli saanut koko Kiinan haltuunsa.[2] Qin otti nimekseen Qin Shi Huangdi, suom. Qinin ensimmäinen keisari. Qin pani terrakotta-armeijan rakennustyöt alulle vuonna 221 eaa. Aiemmissa hautalöydöissä oli ollut ihmisuhreja, mutta Qin ei voinut käyttää niitä, koska sodat olivat verottaneet väestöä liikaa. Siksi päätettiin rakentaa terrakotta-armeija pääasiassa luonnollisen kokoisista savipatsaista. Qin oli merkittävä valtiollinen uudistaja: hän rakennutti terrakotta-armeijan lisäksi Kiinan muuria, yhtenäisti valuutan, mittayksiköt ja kirjoitusmerkit.[2][4]

Löytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
” Ensimmäisen keisarin haudan ympäristössä tehdyt kaivaukset ovat viime vuosisadan merkittävimmät arkeologiset löydöt ”

– Jessica Rawson. [2]

Vuosi 1974 oli poikkeuksellisen kuiva kesä Kiinassa. Yang-niminen maanviljelijä oli kaivamassa kaivoa mailleen. Kun hän oli kaivanut vähän, hän törmäsi savipäähän. Löytö aiheutti kohun, ja asiaa lähetettiin tutkimaan tutkimusryhmä, joka kaivoi esiin lähes 8 000 terrakottasotilasta.[2] Kaivaminen jatkuu edelleen.

Hautapaikka sijaitsee noin 35 kilometriä Xi'anin kaupungin ulkopuolella Huashan ja Lishan vuorten välissä.[4]

Hahmot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka sodat olivat verottaneet Kiinan väestöä, Qin käytti silti joitakin ihmisuhreja. Hautaan laskettiin kenraaleja, jalkavaimoja ja palvelusväkeä huolehtimaan elämänjälkeisistä asioista. Savipatsaita puolestaan oli lähes 8 000. Pääosa niistä oli sotilaita, mutta joukossa oli myös virkamiehiä, viihdyttäjiä ja muusikkoja. Haudoissa oli jo aiemmin käytetty pieniä figuureja, mutta lähes kaksimetristen patsaiden valmistukseen tarvittiin juuri tietynlaista savea. Sitä tuotiin kilometrien päästä Lishan-vuorelta.[4] Itse savipatsaat muovailtiin niin sanotulla makkaratekniikalla. Savesta tehtiin noin kahden senttimetrin levyisiä pötköjä, jotka muotoiltiin renkaiksi ja pinottiin päällekkäin. Näin kustakin patsaasta saatiin yksilöllisempiä kuin tekemällä ne muoteilla. Tämä rakennustapa vei tosin enemmän aikaa, jota oli käytettävissä vain kahdeksan vuotta. Ajan puute korvattiin rakennustyössä työmiesten määrällä. Arviot liikkuvatkin 700 000:sta aina 750 000:en työntekijään asti.

Nykyään uskotaan, että sotilaat rakennettiin ja poltettiin luolissa. Niissä lämpötila pysyi vuoden ympäri lähes samana, joten patsaat eivät kärsineet lämpötilanvaihteluista. Teoriaa tukee myös se, että luolat voitiin helposti muuttaa uuneiksi. Uunien ihanteellinen polttolämpötila on 800–900 astetta.[4]

Hahmojen muodot ja varustelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terrakottasotilas Museokeskus Vapriikissa Tampereella.

Terrakottasotilaat tehtiin kerros kerrokselta ns. makkaratekniikalla. Sotilaiden päille, jaloille, vartalolle sekä käsille oli eri työpajat. Lopulta ne tuotiin kokoonpanolinjalle, jossa eri ruumiinosat koottiin yhteen. Pää oli vaikein osa. Kasvoista oli kahdeksan perusmallia, jonka mukaan niitä tehtiin. Savea lisättiin eri kerroksia ja jokaisella kerroksella muokattiin piirteitä. Lopuksi kasvoihin tehtiin kulmakarvat ja niitä muokattiin vielä yksityiskohtaisemmiksi. Hahmot tehtiin niin yksityiskohtaisesti, että jalkojen paljailta osilta näkyivät jopa lihakset ja luut.[5]

Kokoamisen jälkeen terrakottasotilaat maalattiin kokonaan väreillä, sillä alun perin patsaat eivät olleet terrakotan värisiä, vaan niiden pintaa koristivat ajalle tyypilliset kirkkaat värit. Maalaamiseen oli käytetty kirkkaita pigmenttejä, esim. pinkkiä, vihreää ja liilaa. Terrakottasotilaat oli maalattu useilla maalikerroksilla, ja lisäksi lakattu, jotta väri säilyisi kauemmin. Värit varisivat pois, kun sotilaat esiin kaivamisen jälkeen joutuivat kosketukseen hapen kanssa. Kaivauksissa on paljastunut, että väri voi haaleta pois jopa 15 minuuttia - 4 tuntia kaivauksen jälkeen. [5]

Vasta 2010-luvun alussa kasvontunnistusmenetelmät kehitettiin niin hyviksi, että kasvot pystyttiin skannaamaan ja vertaamaan toisiinsa. Yksikään sotilas ei ole kasvoiltaan samannäköinen kuin joku toinen.

Armeija on varustettu pronssiasein. Kaivausalueelta on löydetty yli 10 000 pronssiasetta, jotka todistavat, että kiinalaiset tunsivat metallurgiaopit hyvin.[4] Nuolissa oli paljon lyijyä, joka lisäsi niiden tappavuutta.[4] Aseet taas oli päällystetty ruosteenkestäviksi tavalla, joka opittiin Euroopassa vasta vuosisatoja myöhemmin.[4]

Asettelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riveihin aseteltu terrakotta-armeija.

Terrakottasotilaat on jaettu kolmeen ryhmään.[4] Ensimmäinen alue on suurin ja tutkituin. Se on 230 metriä pitkä ja 62 metriä leveä sisältäen yli 6 000 soturia ja hevosia.[4] Armeija oli järjestetty riveihin.

Toinen alue sijaitsee 20 metrin päässä ensimmäisestä. Siihen kuuluu 1 000 soturia, 500 hevosta ja 89 puista vaunua.[4]

Kolmas alue sijaitsee 25 metrin päässä ensimmäisestä. Siinä on 68 soturia, 4 hevosta ja vaunut.[4]

Ensimmäisessä ja toisessa muodostelmassa sotilaat oli jaettu taistelumuodostelmiin, jotka noudattivat tarkkaan ajan sodankäynnin oppeja.[4] Muodostelmat olisivat toimineet niin, että joukko-osastot olisivat tarpeen vaatiessa kyenneet toimimaan tehokkaina ryhminä tai voimakkaana isona joukkona.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Terrakotta-armeija. Kiinan ensimmäinen keisari ja hänen valtakuntansa – Tiede.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.3.2012
  2. ↑ a b c d e f Raitisoja, Geni: Ikuiset vartijat: Ensimmäisen keisarin terrakotta-armeija. gbtimes. 26.10.2007. Arkistoitu 27.4.2013. Viitattu 19.11.2013.
  3. ↑ Mausoleum of the First Qin Emperor Unesco. Viitattu 19.11.2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m Leino, Juha: Terrakotta-armeija. gbtimes. 6.3.2004. Arkistoitu 27.4.2013. Viitattu 18.3.2012.
  5. ↑ a b Qin-terrakottasotilaat (suomennos teoksen kiinankielisestä nimestä), ISBN 978-7-5032-3703-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unescon maailmanperintökohteet Kiinassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Terrakotta-armeija&oldid=22683763”