Thor

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo jumalhahmosta. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla Tor.
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872.

Thor (muinaisnorjaksi Þórr[1], isl. Þór; myös Tor, Thorr tai Thór) on skandinaavisessa mytologiassa ja laajemminkin germaanisessa mytologiassa[1] esiintyvä ukkosen jumala. Koska hän suojelee maanviljelijöitä tarujen jättiläisiltä, hän oli kansan keskuudessa hyvin suosittu jumala. Thor oli myös viikinkien suosituimpia jumalia ja monet viikingit käyttivät kaulakorua, johon oli kuvattu Thorin käyttämä Mjölner-vasara. Thorin kaltaisia, usein vasaralla tai nuijalla aseistautuneita ukkosenjumalia esiintyy laajalti Euroopan ja Lähi-idän mytologioissa. Thoriin verrattavia hahmoja ovat esimerkiksi mannergermaaniset Donar, Thunor[1] ja Thonar[1], joista kahta viimeistä palvottiin myös englantilaisten[1] joukossa. Muita vastaavia jumalia ovat kelttiläinen Taranis, slaavilainen Perun, suomalainen Ukko, kreikkalainen Zeus ja roomalainen Juppiter. Vaikka Thor oli germaanien keskuudessa toiseksi korkeimmassa asemassa Odinin jälkeen, häntä pidettiin Islannissa kaikkein ylimpänä jumalana[1].

Viikon neljäs päivä torstai on nimetty Thorin mukaan. Hänen nimensä tulee germaanisesta ukkosta merkitsevästä sanasta[1].

Ulkomuoto ja luonteenpiirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reproduktio Thorin todennäköisestä ulkomuodosta 900-luvun Islannista. Pienoisveistos on Ruotsin armeijan museossa. Alkuperäinen pronssinen on Islannin kansallismuseossa.

Thor on skandinaavisen mytologian voimakkaimpia jumalia. Thor on hyvin vahva, muttei erityisen älykäslähde?. Hänet kuvataan lihaksikkaana ja punapartaisena miehenä[1]. Hän on pukeutunut karhuntaljaan ja pitää käsissään Mjölner-vasaraa. Thor kulkee taivaan halki vaunuissa, jota vetää kaksi vuohipukkia Tanngnjóstr ('Hampaan narskuttaja') ja Tanngrisnir ('Hampaan purija'). Hänen isänsä on ylijumala Odin ja äitinsä Maa. Thorin vaimon nimi on Siv. Hänellä on kaksi poikaa, Magni jotuni Järnsaxan kanssa ja Modi Sivin kanssa, tytär Thrud sekä ottopoika Thjálfi ja ottotytär Röskva.[2][3] Thor on myös Sivin pojan Ullin isäpuoli.[4]

Thorin hallitusalue on Trudvang. Siellä sijaitsee hänen talonsa Bilskimir jossa on viisisataaneljäkymmentä huonetta.[5] Thorin ase on Mjölner ('Musertaja'), valtava vasara, jota hän käytti surmatessaan jättiläisiä[5]. Muinaiset skandinaavit uskoivat, että Thor aiheuttaa Mjölnerillä salamoita ja ukkosmyrskyjä[6]. Thorilla on voimavyö, Megingjord, voimat kaksinkertaistava ihmevyö.[6][5] Myös saamelaiset tietäjät ja jotkut Siperian kansat ovat pitäneet tämänkaltaisia vöitä, joiden on uskottu lisäävän henkisiä tai ruumiillisia kykyjä.lähde?

Myyttejä ja taruja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thor 1700-luvun Islantilaisesta käsikirjoituksesta. Myöhemmin viikinkijumalat kuvattiin yleiseen eurooppalaiseen romanttiseen tyyliin, joka on hakenut vaikutteita jo antiikin Kreikan taiteesta; vertaa ylempään kuvaan.

Eräässä tarinassa jääjättiläinen Thrym varasti Thorille rakkaan Mjöllnerin ja vaati vasaran palauttamista vastaan jumalatar Freijan kättä. Thor naamioitui Freijaksi ja ystävänsä Loki-jumalan kanssa saapui jättiläisten luokse. Jättiläiset pitivät suuret juhlat, sillä pian Freijaksi naamioitunut Thor menisi naimisiin jättiläisen kanssa. Thor mässäili niin paljon, että oli melkein paljastua, ellei Loki olisi selittänyt valtavan ruokahalun johtuvan häävalmistelujen aiheuttamasta jännityksestä. Juuri kun häät olivat alkamassa, Thor paljasti itsensä, otti Mjöllnerin ja tappoi kaikki jättiläiset mukaan lukien Thrymin.lähde?

Thor kuolee Ragnarökissä taistellessaan Midgårdin jättiläiskäärmettä Jörmungandria vastaan. Hän tappaa käärmeen, mutta kuolee myös itse käärmeen myrkkyyn.[6]

Thor ja Jörmungandr

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thor matkusteli ympäri Midgardia apulaisensa kanssa. Matkallaan hän tapasi Hymir-jättiläisen, joka oli kalastusmatkalla. Huomatessaan mahdollisuutensa nähdä maailmankäärmeen Thor päätti kysyä voisiko hän liittyä jättiläisen seuraan. Hymir tarkasteli Thoria ja totesi, ettei tästä olisi apua pienen kokonsa takia. Thor piti temperamenttinsa kurissa ja kertoi Hymirille tarvitsevansa venettä. Tämä suostui loppujen lopuksi ottamaan Thorin mukaan, jos tämä hankkisi syötin. Thor löi Hymirin suurimman härän pään pois, ja he lähtivät veneellä edeten nopeasti kohti hyvää kala-apajaa.lähde?

Thor ehdotti, että he menisivät vielä kauemmas kalaan ja tarttui airoihin. Hymir sanoi, että kauempana rannasta olisi vaarallista, sillä Jörmungandr saattaisi hyökätä. Thor ei kuitenkaan kuunnellut häntä, vaan lähti melomaan kauemmas. Hymirin olo oli erittäin tukala. Vihdoin Thor lopetti soutamisen. Thor valitsi pitkän ja vahvan köyden, jonka päähän kiinnitti koukun ja siihen härän pään. Sen hän sitten heitti mereen.lähde?

Syvällä merenpinnan alla Midgårdin jättiläiskäärme kävi syöttiin ja nielaisi koukun. Se veti niin kauheasti, että sai Thorin horjumaan veneessä. Hän kuitenkin keräsi voimansa ja sai käärmeen vedettyä pintaan. Hän oli juuri nostamassa vasaraansa ja iskemässä käärmettä, kun Hymir tarttui puukkoonsa ja katkaisi Thorin köyden, ja otus pääsi karkuun. Thor heitti vasaransa käärmeen perään ja yhtäkkiä meri muuttui keltaisenvihreäksi. Vasara ei palannut enää Thorille, sillä käärme oli niellyt sen ja myöhemmin sylkäisi sen ulos ja Thrym-niminen jättiläinen sai sen haltuunsa. Hymir tajusi kuka Thor oli, mutta Thor löi Hymiriä, joka putosi veteen.lähde?

Thor maksaa vuorijättiläisen palkan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalat rakensivat asuinsijojaan ja olivat jo saaneet valmiiksi Midgardin ja Valhallan. Silloin eräs rakentajana esiintyvä jättiläinen tuli ja tarjoutui rakentamaan heille asunnon, joka olisi niin hyvin linnoitettu, että heidän pitäisi olla täysin turvassa pakkasjättiläisten ja vuorijättiläisten hyökkäyksiltä. Hän vaati kuitenkin palkkiokseen jumalatar Freyaa yhdessä auringon ja kuun kanssa. Jumalat myöntyivät hänen ehtoihinsa edellyttäen, että hän saattaisi koko työn itse päätökseen ilman kenenkään apua ja yhden talven aikana. Mutta jos jokin olisi vielä kesken kesän ensimmäisenä päivänä, hänen menettäisi sovitun korvauksen. Saatuaan nämä ehdot, rakentaja määräsi, että hänelle pitäisi sallia hevosensa Svadilfarin käyttö, ja tämä myönnettiin hänelle Lokin neuvojen mukaan. Niinpä hän ryhtyi töihin talven ensimmäisenä päivänä ja antoi hevosensa yöllä vetää kiviä rakennukseen. Kivien valtava koko hämmästytti jumalia, ja he näkivät selvästi, että hevonen teki paljon enemmän raskasta työtä kuin hänen isäntänsä. Heidän kauppansa oli kuitenkin tehty ja vahvistettu juhlavaloilla.

Talven edetessä rakennus oli jo edennyt, ja muurit olivat riittävän korkeita tehdäkseen paikasta valloittamattoman. Kun oli vain kolme päivää kesään, ainoa osa, joka oli viimeistelemättä, oli portti. Jumalat istuivat käräjöimään ja kyselivät, kuka heistä on saattanut alunperin ehdottaakaan suostumista Freyan luovuttamiseen tai taivaan syöksemistä pimeyteen antamalla jättiläisen viedä pois auringon ja kuun.

He kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kukaan muu kuin Loki, tunnettu pahantekijä, ei olisi voinut antaa näin huonoja neuvoja ja että hänet olisi tuomittava julmaan kuolemaan, jollei hän ei keksinyt keinoa estää rakentajaa suorittamasta tehtäväänsä. Loki peloissaan vannoi, että hän hoitaisi asiat niin, että mies menettäisi palkintonsa. Sinä iltana, kun rakentaja meni Svadilfarin kanssa siirtämään kiviä, muuan tamma juoksi yhtäkkiä metsästä. Silloin hevonen karkasi ja juoksi tamman perässä metsään, mikä pakotti miehenkin juoksemaan hevosensa perässä ja, näin ollen, aikaa meni hukkaan niin, ettei työ ollut aamunkoitteessa edennyt. Nyt rakentaja näki, että hänen epäonnistuisi tehtävässään, ja palasi jälleen omaan jättiläisen muotoonsa. Jumalat ymmärsivät, että todellisuudessa heidän joukoonsa oli tullut vuorijätti. Koska he tunsivat, etteivät he enää olleet sidottu valoihinsa, he pyysivät apuun Thoria. Tämä juoksi heti avuksi ja maksoi työmiehelle hänen palkkansa nuijaniskulla. Ei saanut jätti aurinkoa eikä kuuta.[7]

  1. a b c d e f g h Thor | Norse god, Thunder, Hammer | Britannica www.britannica.com. 16.8.2023. Viitattu 19.8.2023. (englanniksi)
  2. Rydberg Viktor: Our fathers' godsaga, s. 200. iUniverse, Inc., 2003. ISBN 0-595-29978-4
  3. Aesir in Norse Mythology viking-mythology.com. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  4. Rydberg Viktor: Our fathers' godsaga, s. 201. iUniverse, Inc., 2003. ISBN 0-595-29978-4
  5. a b c Snorri Sturluson: Edda: taruopillinen alkuosa Gylfin harhanäky (Gylfaginning) www.gutenberg.org. Project Gutenberg. Viitattu 7.11.2020. (suomeksi)
  6. a b c Micha F. Lindemans: Thor Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Viitattu 7.4.2010. (englanti)
  7. Thomas Bulfinch: Bulfinch's Mythology. Lee & Shepard, 1867. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2023). (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]