Toksoplasmoosi
| Toksoplasmoosi | |
|---|---|
 Toksoplasmoosia aiheuttavia loisia mikroskooppikuvassa. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | B58 |
| ICD-9 | 130 |
| MedlinePlus | 000637 |
| MeSH | D014123 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -nimisen itiöeläimen toksoplasman aiheuttama ihmisten ja eläinten yhteinen parasiittitauti. Toksoplasma on yksisoluinen alkueläin, joka pystyy lisääntymään suvullisesti ainoastaan kissaeläinten suoliston limakalvolla[1]. Yleensä kotikissa saa tartunnan, kun se syö taudinkantajaeläimen raakaa lihaa.
Oireet ja esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa todetaan ihmisillä vuosittain 30–50 synnynnäistä toksoplasmoositapausta.[2] Yleensä tartunnan saanut lapsi on aluksi oireeton, mutta myöhemmin voi alkaa ilmetä ainakin näkö- ja silmävaurioita. Vauriot koskettavat monesti myös kuuloa ja koko aivoja. Joskus sairauteen liittyy kehitysvammaisuus, vesipäisyys, lihasvelttous ja kouristelut. Toksoplasmoosiin voi sairastua myös myöhemmällä iällä. Aikuisiällä saatu tartunta on usein lähes oireeton. Maailman väestöstä kaikkiaan noin 30–60 prosenttia on saattanut saada tartunnan jossain elämänsä vaiheessa,[3] Suomessa tätä harvempi.[4] Synnynnäinen toksoplasmoosi on huomattavasti harvinaisempaa. Toksoplasmoosi aiheuttaa sikiölle vaaraa, joten raskaana olevalta toksoplasmoosi hoidetaan pois.[1] Toksoplasma on vaarallinen sikiölle vain, jos raskaana oleva äiti saa ensi-infektion raskauden aikana. Vaaraa ei poikkeustapauksia lukuun ottamatta ole, jos äiti on jo jossain elämänsä vaiheessa sairastanut toksoplasmoosin. Jo sairastettu tauti selviää, kun tutkitaan onko äidin veressä toksoplasmoosin vasta-aineita.[5]
Toksoplasmoosi eläimillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toksoplasman kudoskystia esiintyy yleisesti muun muassa jyrsijöillä, linnuilla, lampailla, hirvillä ja sioilla. Tartunnan yleisyyttä edes tuotantoeläimissä ei ole kattavasti selvitetty, mutta tutkimusten mukaan lampaista 24,6 prosenttia ja hirvistä 9,6 prosenttia on ollut seropositiivisia.[6] Tartunnan jälkeen taudin itämisaika kissalla on 3–13 vuorokautta, joissain tapauksissa yli 18 vuorokautta. Itämisajan jälkeen kissa alkaa erittää ulosteissaan miljoonittain itiömäisiä tartuttavia ookystoja. Tartuttava vaihe kestää yhdestä kahteen viikkoa, ja tänä aikana muutoin terve kissa alkaa kehittää toxoplasma gondiin vasta-aineita. Tämän jälkeen kissa ei yleensä enää kertaakaan elämänsä aikana eritä ookystoja. Ookystat ovat hyvin kestäviä ja säilyvät maaperässä kuukausia, jopa vuosia. Toksoplasma voi olla hengenvaarallinen kissan omistajalle, mutta yleensä tartunnat ovat lieväoireisia. Toxoplasma gondii voi olla vaarallinen myös kissalle itselleen.[7][8][5]
Vuonna 2014 uutisoitiin, että maitovalailta oli löytynyt toksoplasmoositartuntoja. Tämä liittyy muutoksiin arktisissa eliöyhteisöissä, jotka puolestaan olivat yhteydessä jäämassojen pienenemiseen arktisilla alueilla.[9]
Toksoplasman tarttuminen ihmisiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihminen voi saada toksoplasmatartunnan kissalta, kun ihminen syö jotain jonka tartunnan saaneen kissan uloste on saastuttanut.[4] Ookystoja ei ole löydetty kissojen turkista. Muita tartuntateitä ovat kudoskystia sisältävän lihan syöminen huonosti kypsennettynä; tartunta on suhteellisen yleinen esimerkiksi sialla, lampaalla ja hirvillä. Ookystoja sisältävää multaa voi myös joutua suuhun: Puutarhatöiden yhteydessä multaa jää helposti kynsien alle, ja se päätyy suuhun jos kynsiä pureskee tai kun valmistaa ruokaa. Raakoihin vihanneksiin ja juureksiin voi helposti jäädä ookystoja sisältävää multaa, jos kasvit on puhdistettu huonosti.[8][5]
Raskaaksi tulevan ei tarvitse luopua lemmikkikissasta toksoplasmoosin pelossa. Sikiötä vahingoittavan taudin voi saada, jos infektio iskee raskauden aikana tai juuri sitä ennen. Vasta-ainetestillä on mahdollista tutkia sekä äiti että kissa jotta selviää, onko tosksoplasmoosi jo sairastettu. Tartuntamahdollisuus on olemassa, jos äidin ja kissan testitulokset ovat negatiivisia, ja kissa pääse ulos pyydystämään saalista tai sille syötetään raakaa lihaa. Sporuloituminen eli ookystojen kypsyminen taudinaiheuttajiksi ulosteessa kestää yhdestä viiteen vuorokautta, joten hiekkalaatikon puhdistaminen päivittäin lähes kiehuvalla vedellä ja kumihanskojen käyttö ovat toimivia suojatoimenpiteitä.[4] Tartuntaa voi välttää niin, että huolehtii raskauden aikana huolellisesta käsi- ja elintarvikehygieniasta, eikä syö lihaa mediumina tai raakana. Toksoplasman kystat kuolevat, jos lihaa pidetään kaksi vuorokautta pakastimessa alle −12 °C:ssa tai kun liha kuumennetaan yli 56 °C:een ruuanvalmistuksessa. [8][5][10]
Toksoplasmoosi ja mielenterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marylandin yliopiston tutkijat osoittivat vuonna 2009 ensimmäistä kertaa yhteyden itsemurhayritysten ja toksoplasmoosin välillä. Jos ihmisellä oli toksoplasman vasta-aineita veressään, he olivat yrittäneet itsemurhaa suuremmalla todennäköisyydellä. Toksoplasman kantajilla oli puolitoistakertaa suurempi todennäköisyys yrittää itsemurhaa verrattuna niihin, joilla loistartuntaa ei ollut. Itsemurhayrityksen todennäköisyys oli sitä suurempi, mitä enemmän ihmisellä oli vasta-aineita.[11]
Vuonna 2006 valmistuneessa tutkimuksessa taas todettiin, että toksoplasmoosilla on merkittävä yhteys neuroottisuuteen.[12] On epäilty että toksoplasma aiheuttaa skitsofreniaa, jos se asettuu aivoihin. Toksoplasma vaikuttaa ihmisen dopamiinijärjestelmään loisen tuottamien entsyymien avulla. Asia kävi ilmi jo 1950-luvulla, kun todettiin että skitsofreniaa sairastavilla on vasta-aineita 2–3 kertaa todennäköisemmin kuin muilla ihmisillä. Skitsofreniapotilaiden dopamiinijärjestelmä on erilainen kuin terveillä, ja skitsofrenialääke haloperidoli estää toksoplasman toiminnan. Teoria vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia.[1]
Suomalainen tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2022 teoria siitä, mitkä tekijät aiheuttavat skitsofreniaan sairastumisen. Teorian mukaan taustalla on yhteisvaikutus, jossa on mukana geneettinen alttius, krooninen stressi ja loistartunta – esimerkiksi toksoplasmoosi.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jani Kaaro, Vaikuttaako kissan loinen ihmisen mieleen, Tiede, HS, 1. marraskuuta 2011 D 2
- ↑ Jukka Lumio: Toksoplasmosi Terveysportti. 2013. Duodecim. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ A. Forsius: Toksoplasmoosi (Historiallinen katsaus) saunalahti.fi. Arkistoitu 15.1.2013. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ a b c Jouko Tuomisto: Saako kissanhiekasta toksoplasmoosin?
- ↑ a b c d Tanskanen T: Kissa zoonoosien välittäjänä (Lisensiaatin tutkielma) 2010. Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto. Viitattu 17.2.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jokelainen et al.: Toxoplasma gondii in wild cervids and sheep in Finland: North-south gradient in seroprevalence 2010. Veterinary Parasitology. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Feline toxoplasmosis in Finland, Journal of Veterinary Diagnostic Investigation, viitattu 26.9.2012[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Rantanen E: Toksoplasman esiintyvyys suomalaisissa kissoissa (Lisensiaatin tutkielma) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto 2010. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Maitovalailta löytyi kissojen loinen – jäämassojen hupeneminen päästää taudit mereen Helsingin Sanomat. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Jukka Lumio: Toksoplasmoosi 28.10.2019. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Kaaro J: Tutkimus: Kissan loinen yhdistetty naisten itsemurhariskiin 2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Laffert K: Can the common brain parasite, Toxoplasma gondii, influence human culture? Royal Society. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Rantala Markus J., Luoto Severi, Borráz-León Javier I., Krams Indrikis: Schizophrenia: The new etiological synthesis. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 2022, nro 142. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Wikipedia ei ole linkkilista. Jos näistä on joitain käytetty lähteenä, niin ne voi merkitä lähteiksi. |
- Olsen A et al. (2019) Seroprevalence of Toxoplasma gondii in domestic pigs, sheep, cattle, wild boars, and moose in the Nordic-Baltic region: A systematic review and meta-analysis Parasite Epidemiology and Control 2019.
- Toksoplasma on levinnyt laajalle, eikä loista pitäisi aliarvioida Helsingin Sanomat 1.7.2015
- Tutkimus: Joka toisella suomalaiskissalla toksoplasmaloinen Helsingin Sanomat 7.8.2012.
- Kissan zombi-loinen ottaa ihmisaivot haltuunsa (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta Sanomat 28.1.2013.
- Toxoplasma gondii in the Subarctic and Arctic (englanniksi)
- Kissaliitto: Kissa ja toksoplasma (Arkistoitu – Internet Archive)
- Feline toxoplasmosis in Finland[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Joka kymmenennellä suomalaisella hirvellä vasta-aineita toksoplasmaloista vastaan (sivut 46-47) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Farmed wild boars exposed to Toxoplasma gondii and Trichinella spp. (englanniksi)
- Natural Toxoplasma gondii infections in European brown hares and mountain hares in Finland: proportional mortality rate, antibody prevalence, and genetic characterization (englanniksi)
- Acute fatal toxoplasmosis in three Eurasian red squirrels (Sciurus vulgaris) caused by genotype II of Toxoplasma gondii (englanniksi)
- Free-ranging Eurasian lynx (Lynx lynx) as host of Toxoplasma gondii in Finland (englanniksi)
- Incidence of primary toxoplasma infections during pregnancy in southern Finland: a prospective cohort study (englanniksi)
- Toxoplasmosis—Recent advances, Open access book published in September 2012 (englanniksi)
- Väitöskirja, Pikka Jokelainen 2013: Wild and domestic animals as hosts of Toxoplasma gondii in Finland
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Toxoplasmosis (englanniksi)
- Mayo Clinic: Toxoplasmosis (englanniksi)