Turhuuksien rovio (elokuva)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mistä elokuva kertoo? |
Turhuuksien rovio | |
---|---|
The Bonfire of the Vanities | |
Ohjaaja | Brian De Palma |
Käsikirjoittaja | Michael Cristofer (elokuvakäsikirjoitus) |
Perustuu | Tom Wolfen romaaniin Turhuuksien rovio |
Tuottaja | Brian De Palma |
Säveltäjä | Dave Grusin |
Kuvaaja | Vilmos Zsigmond |
Leikkaaja |
Bill Pankow David Ray |
Tuotantosuunnittelija | Richard Sylbert |
Pukusuunnittelija | Ann Roth |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
Levittäjä |
InterCom Netflix |
Ensi-ilta | 1990 |
Kesto | 126 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Turhuuksien rovio (The Bonfire of the Vanities) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen draamakomedia, joka perustuu Tom Wolfen samannimiseen romaaniin. Brian De Palman ohjaaman elokuvan pääosia esittävät Tom Hanks, Bruce Willis, Melanie Griffith, Kim Cattrall, Saul Rubinek ja Morgan Freeman. Elokuva tuotti suuren taloudellisen tappion ja sai osakseen kritiikkiä. Elokuva oli ehdolla viiteen Razzie-palkintoon.
Näyttelijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tom Hanks | … | Sherman McCoy |
Bruce Willis | … | Peter Fallow |
Melanie Griffith | … | Maria Ruskin |
Kim Cattrall | … | Judy McCoy |
Saul Rubinek | … | Jed Kramer |
Morgan Freeman | … | tuomari Leonard White |
John Hancock | … | pastori Bacon |
Kevin Dunn | … | Tom Killian |
Clifton James | … | Albert Fox |
Louis Giambalvo | … | Ray Andruitti |
Barton Heyman | … | etsivä Martin |
Norman Parker | … | etsivä Goldberg |
Donald Moffat | … | herra McCoy |
Alan King | … | Arthur Ruskin |
Beth Broderick | … | Caroline Heftshank |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano moittii, ettei elokuva aivan tavoita romaanin satiirisia piikkejä, ja sanoo henkilöhahmojen jäävän ohuiksi. Hän antaa Turhuuksien roviolle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0