Venäjänsaksalaiset
| Venäjänsaksalaiset | |
|---|---|
| российские немцы Russlanddeutsche |
|
 Venäjänsaksalaisten osuus väestöstä vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan |
|
| Väkiluku | 394 138 (2010) |
| Asuinalueet |
 Venäjä |
| Kielet | venäjä, saksa |
| Uskonnot | mennoniitat, luterilaisuus |
| Sukulaiskansat | muut saksalaiset |
Venäjänsaksalaiset (saks. Russlanddeutsche, ven. российские немцы, rossijskie nemtsy) on nimitys etnisille saksalaisille, jotka ovat syntyneet ja asuvat eri puolilla Venäjällä tai entisen Neuvostoliiton aluetta. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 394 138.[1]
Terminologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termiä "venäjänsaksalaiset" on alettu käyttää yleisesti vasta 1900-luvulla, ja se viittaa kollektiivisesti kaikkiin sellaisiin saksalaistaustaisiin ryhmiin, jotka asuttavat Venäjää. Ennen tätä tehtiin jako eri saksalaisryhmien maantieteellisen sijoittumisen perusteella. Tällaisia alaryhmiä ovat mm.:[2]
- Volgan saksalaiset
- Pietarinsaksalaiset
- Mustanmeren saksalaiset
- Volyniansaksalaiset
- Kaukasuksensaksalaiset
Ajatus yhdestä ryhmästä nimeltä "venäjänsaksalaiset" syntyi alkujaan Neuvostoliitossa, joka vainosi etnisiä saksalaisia leimattuaan nämä Natsi-Saksan kanssa veljeilijöiksi. Tämä trauma myös yhdisti maantieteellisesti erillään olevia saksalaisia, ja tunne venäjänsaksalaisuudesta vahvistui Neuvostoliiton loppuaikana, kun nämä alkoivat muuttaa sankoin joukoin Saksaan.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjänsaksalaisia alkoi saapua suuremmissa määrin Venäjälle Katariina II:n, joka oli itsekin saksalainen, aikana, joka kutsui näitä asuttamaan erityisesti sellaisia alueita, joiden paikallisväestöön Venäjän hallitsijat eivät luottaneet.[4]
Vuodesta 1989 lähtien venäjänsaksalaisten määrä alkoi laskea huomattavasti, koska nämä muuttivat suurimmaksi osaksi Saksaan, joka tarjosi maan kansalaisuutta kaikille etnisille saksalaisille, jotka olivat todistettavasti joutuneet pakolaisiksi tai vainojen kohteeksi sekä näiden puolisoille ja jälkeläisille.[5]
Kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014 ja Eurooppaa kohtasi vuosien 2015–2016 siirtolaiskriisi, myös venäjänsaksalaiset joutuivat negatiivisten ennakkoluulojen kohteeksi. Venäjän valtiollinen media, jota merkittävä osa venäjänsaksalaisista seuraa, käytti tätä hyödykseen omassa propagandassaan mustamaalaten Saksaa ja Merkelin hallitusta uusnatsistiseksi.[6][7]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa venäjänsaksalaisista on uskonnoltaan luterilaisia tai menoniitteja.[1]
Huolimatta siitä, että venäjänsaksalaiset muodostavat melko suuren yksittäisen väestöryhmän Saksassa, heidän kulttuuriansa tunnetaan melko huonosti.[2] Tähän vaikutti Stalinin vainojen aikaiset teloitukset, jotka kohdistuivat erityisesti sellaisiin henkilöihin, joilla oli valmius säilyttää ja edistää kulttuuria (esim. papit, professorit ja opettajat).[4]
Osa venäjänsaksalaisista ei osaa saksaa tai tiedot ovat vain auttavalla. Tästä syystä Saksan vaaliviranomaiset julkaisivat vuoden 2017 parlamenttivaaleista kertovat tiedotteen myös venäjäksi.[8] Syynä tähän oli se, että toisen maailmansodan jälkeen monet venäjänsaksalaiset eivät puhuneet saksaa, koska pelkäsivät syrjintää ja osa jäi pelkästään venäjänkielisen median armoille.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Russian or Volga Germans in the Russian Federation Minority Rights Group. 2024. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Wer sind die Russlanddeutschen? Bundeszentrale für politische Bildung. 13.7.2017. Viitattu 23.6.2024. (saksa)
- ↑ Zur Definition Museum für russlanddeutsche Kulturgeschichte. 2024. Viitattu 23.6.2024. (saksa)
- ↑ a b The Forgotten Stories of Russian-German Immigrants DW History and Culture. 10.12.2023. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Dietz, Barbara: German and Jewish migration from the former Soviet Union to Germany: Background, Trends and Implications. Journal of Ethnic and Migration Studies, 2000, 26. vsk, nro 4, s. 635-652. (englanniksi)
- ↑ Russlanddeutsche - die verführbaren Wähler? BR24. 13.09.2017. Arkistoitu 2017. Viitattu 23.6.2024. (saksa)
- ↑ Wie eine Kreml-Retorten-Partei und die AfD mit perfiden Methoden um die Stimmen von Russlanddeutschen werben Huffington Post. 26.7.2017. Arkistoitu 2017. Viitattu 23.6.2024. (saksa)
- ↑ Wie Parteien um die Gunst der Russlanddeutschen werben Frankfurter Allgemeine Zeitung. 20.5.2017. Viitattu 23.6.2024. (saksa)
- ↑ Hartwich, Inna: Die unsichtbaren Deutschen Neue Zürcher Zeitung. 13.5.2016. Viitattu 23.6.2024. (saksa)