Victorine-Louise Meurent
Victorine-Louise Meurent | |
---|---|
Victorine-Louise Meurent, kuva ehkä vuodelta 1862. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. helmikuuta 1844 Pariisi, Ranska |
Kuollut | 17. maaliskuuta 1927 (83 vuotta) Colombes, Ranska |
Victorine-Louise Meurent (18. helmikuuta 1844, Pariisi, Ranska – 17. maaliskuuta 1927 Colombes, Ranska), sukunimi joskus myös muodossa Meurant, oli ranskalainen taidemaalari. Vaikka moni pitää Meurentia lähinnä Édouard Manet’n rakastajattarena ja mallina, hänellä oli kuitenkin oma merkittävä ura taidemaalarina ja hän piti useita omia näyttelyitä. Lisäksi hän soitti viulua ja opetti viulunsoittoa.
Elämänvaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Victorine-Louise Meurent syntyi työväenluokkaiseen perheeseen eikä hänen lapsuus- ja nuoruusvuosistaan tiedetä kovinkaan paljoa. Hänen isänsä työskenteli luultavasti kaivertajana, ja hänen äitinsä piti pientä pesulaa[1]
Meurent tapasi Manet’n luultavasti vuonna 1862 jolloin alkoi poseerata Manet’n mallina. Missä ja miten he tapasivat on tuntematonta. Meurent oli mallina Manet’n kuuluisimmissa maalauksissa: "Aamiainen ruohikolla" sekä "Olympia". Molemmissa hän on vahva nainen, jonka katse haastaa katselijan. Hän ei ole idealistinen tai mytologinen hahmo, ja kriitikot huomauttivat, että hänen vartalonsa ei ollut täydellinen. Kaikkiaan hän oli mallina yhdeksässä Manet’n maalauksessa. Manet’n lähipiiri piti myös Meurentia töiden merkittävänä tekijänä, sillä hänen persoonallisuutensa vaikutti siihen, millaisia maalauksista tuli.[1]
Sekä "Aamiainen ruohikolla" että Meurent itse kohtasivat vastustusta ja vihaa. 1800-luvun taiteessa sai esittää naisen alastomana, jos kyseessä oli mytologinen tai historiallinen hahmo. Vuonna 1863 kun "Aamiainen ruohikolla" oli ensi kertaa näytteillä, sitä yritettiin vahingoittaa lyömällä sitä kävelykepeillä ja naisia ja lapsia kiellettiin näkemästä sitä. Meurentin väitettiin olevan sekä alkoholisti että prostituoitu.[1]
Meurentin väitetään 1870-luvun alussa käyneen Yhdysvalloissa, todennäköisesti etsimässä sopimusta taidevälittäjien kanssa. Vuonna 1875 hän osallistui Académie Julianin iltaopetukseen, ja hänen töitään oli esillä Pariisin salongissa vuosina 1876, 1879, 1885 ja 1904. Hänet nimitettiin Société des Artistes Françaisin jäseneksi vuonna 1903.[1]
Vaikka Meurent koki urallaan menestystä, hän joutui käymään sen eteen kovan kamppailun. Hän ei saanut kunnon koulutusta, koska naisten sallittiin osallistua taideopetukseen vasta 1860-luvulla. Meurent eli itsenäistä elämää: hänellä oli suhde belgialaisen taiteilijan, Alfred Stevensin kanssa, mutta he eivät asuneet yhdessä. Talousvaikeuksiin Meurent joutui 1880-luvulla ja kirjoitti Manet’n leskelle, saisiko jotain avustusta, mutta leski ei vastannut kirjeeseen.[1]
Elämänsä kaksikymmentä viimeistä vuotta Meurent asui pianonsoitonopettaja Marie Dufourin kanssa.[1]