Zoltán Kodály

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zoltán Kodály
1930-luvulla
1930-luvulla
Henkilötiedot
Syntynyt16. joulukuuta 1882
Kecskemét
Kuollut6. maaliskuuta 1967 (ikä 84)
Budapest
Kansalaisuus unkarilainen
Ammatti säveltäjä
Puoliso Emma Sándor
Sarolta Péczely
Muut tiedot
Aktiivisena 1898–1967
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Zoltán Kodályin muistolaatta Budapestissa

Zoltán Kodály [koda:j] (16. joulukuuta 1882 – 6. maaliskuuta 1967) oli unkarilainen säveltäjä, etnomusikologi, opettaja, lingvisti ja filosofi.[1]

Kodály oli yksi ensimmäisistä perusteellisista kansanmusiikin tutkijoista. Hänestä tulikin myöhemmin yksi etnomusikologian uranuurtajista.

Kodály sävelsi koko elinikänsä. Hän kiinnostui vanhempana musiikin opetuksesta.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodály syntyi Kecskemétissä, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Galántassa ja Nagyszombatissa (nykyinen Trnava Slovakiassa). Kodály alkoi jo varhain viulunsoiton, ja oppi isältään, joka oli taitava amatöörimuusikko, musiikin peruskäsitteet. Opiskeltuaan sävellystä Hans Kösslerin opissa Budapestissa Kodály aloitti ensimmäisten joukossa kansanmusiikin tutkimisen. Tutkimusta varten Kodály kierteli kylissä ja keräsi kansanlauluperinnettä. Yhdessä Béla Bartókin kanssa hän julkaisi useita unkarilaisia kansanlaulukokoelmia. Kodály on myös säveltänyt paljon kansanmusiikkia kuoroteoksiksi.

Vuonna 1942 Kodály emeritoitui professorin virasta. Toisen maailmansodan päätyttyä hänestä tuli unkarilaisen taideneuvoston puheenjohtaja.

Sävellystyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodály sävelsi paljon pieniä teoksia, mutta myös täysmittaisen oopperan Háry János (1926), jota tosin ei ole kovin usein esitetty. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu myös sota-aikana (1944) solisteille, kuorolle, orkesterille ja uruille sävelletty messu Missa brevis.[2]

Musiikkikasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1907 Kodály työskenteli professorina Budapestin konservatoriossa musiikinopetuksen parissa. Hän julkaisi aiheesta useita kirjoja ja esseitä. Kodály'in oppeihin viitataan musiikinopetuspiireissä usein termillä Kodály-metodi, vaikka hän ei koskaan suunnitellut täsmällistä metodia, vaan lähinnä luonnosteli erilaisia ideoita.[3]

Kodályn musiikkikasvatusfilosofia perustuu säveltapailuun: ihmisen oman äänen käyttämiseen ja kuuntelukyvyn kehittämiseen. Aikuiset tarjoavat lapselle rakennusaineita kehitykseen yhdessä lapsen kanssa laulaen, leikkien ja kuunnellen. Pohjana ovat synnyinmaan perinteiset lastenlaulut ja kansanlaulut.[4]

Merkittäviä teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaaliteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1923: Psalmus Hungaricus

Näyttämöteokset / Singspielit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1926: Háry János - Singspiel, jossa neljä seikkailua, esinäytös ja jälkinäytös
  • 1924–1932: Székely fonó (suom. transsilvanialainen kehräämö)
  • 1946–1948: Czinka Panna

Orkesteriteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1933: Tansseja Galántasta

Kamarimusiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sonaatti sellolle ja pianolle op. 4
  • Soolosellosonaatti op. 8
  • Sonatiini sellolle ja pianolle
  • Duo viululle ja sellolle op. 7
  • Jousikvartetto No. 2 op. 10

Pianomusiikkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 9 Pianoteosta op. 3
  • 7 Pianoteosta op. 11

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuiper K: Zoltán Kodály Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.6.2016.
  2. ↑ Missa Brevis for soloists, chorus & organ All Music. Viitattu 23.6.2016.
  3. ↑ Ben Westley: Key elements of the Kodály Concept British Kodály Academy. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 23.6.2016.
  4. ↑ Ajatuksia Suomen Kodály-seura. 2011. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 23.6.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zoltán_Kodály&oldid=21874104”