harraste
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harraste (48)
- erilaisia vapaa-ajan tekemisiä, esimerkiksi askartelu tai pienoismallien kokoaminen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrːɑst̪eˣ/
- tavutus: har‧ras‧te
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harraste | harrasteet |
| genetiivi | harrasteen | harrasteiden harrasteitten |
| partitiivi | harrastetta | harrasteita |
| akkusatiivi | harraste; harrasteen |
harrasteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harrasteessa | harrasteissa |
| elatiivi | harrasteesta | harrasteista |
| illatiivi | harrasteeseen | harrasteisiin harrasteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harrasteella | harrasteilla |
| ablatiivi | harrasteelta | harrasteilta |
| allatiivi | harrasteelle | harrasteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harrasteena | harrasteina |
| translatiivi | harrasteeksi | harrasteiksi |
| abessiivi | harrasteetta | harrasteitta |
| instruktiivi | – | harrastein |
| komitatiivi | – | harrasteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harrastee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harrastet- | |