jortikka
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (puhekieltä) siitin
- (murteellinen) jokin, joka on muodoltaan pitkänomainen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus (yleiskielessä) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jortikka | jortikat |
| genetiivi | jortikan | jortikoiden jortikoitten jortikkojen (jortikkain) |
| partitiivi | jortikkaa | jortikoita jortikkoja |
| akkusatiivi | jortikka; jortikan |
jortikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jortikassa | jortikoissa |
| elatiivi | jortikasta | jortikoista |
| illatiivi | jortikkaan | jortikkoihin jortikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jortikalla | jortikoilla |
| ablatiivi | jortikalta | jortikoilta |
| allatiivi | jortikalle | jortikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jortikkana | jortikkoina jortikoina |
| translatiivi | jortikaksi | jortikoiksi |
| abessiivi | jortikatta | jortikoitta |
| instruktiivi | – | jortikoin |
| komitatiivi | – | jortikoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | jortika- | |
| vahva vartalo | jortikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |