Siirry sisältöön

liiallisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

liiallisuus (40)

  1. se, että jotakin on liikaa
  2. liioiteltu juttu, yli totuuden menevä juttu; liian pitkälle menevä juttu
    Äläpä mene liiallisuuksiin!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈliːɑlˌlisuːs/
  • tavutus: lii‧al‧li‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liiallisuus liiallisuudet
genetiivi liiallisuuden liiallisuuksien
partitiivi liiallisuutta liiallisuuksia
akkusatiivi liiallisuus;
liiallisuuden
liiallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi liiallisuudessa liiallisuuksissa
elatiivi liiallisuudesta liiallisuuksista
illatiivi liiallisuuteen liiallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi liiallisuudella liiallisuuksilla
ablatiivi liiallisuudelta liiallisuuksilta
allatiivi liiallisuudelle liiallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi liiallisuutena liiallisuuksina
translatiivi liiallisuudeksi liiallisuuksiksi
abessiivi liiallisuudetta liiallisuuksitta
instruktiivi liiallisuuksin
komitatiivi liiallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo liiallisuude-
vahva vartalo liiallisuute-
konsonantti-
vartalo
liiallisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan liiallinen vartalosta liiallis- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]