ruipelo
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ruipelo (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrui̯pelo/
- tavutus: rui‧pe‧lo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruipelo | ruipelot |
| genetiivi | ruipelon | ruipelojen ruipeloiden ruipeloitten |
| partitiivi | ruipeloa | ruipeloita ruipeloja |
| akkusatiivi | ruipelo; ruipelon |
ruipelot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruipelossa | ruipeloissa |
| elatiivi | ruipelosta | ruipeloista |
| illatiivi | ruipeloon | ruipeloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruipelolla | ruipeloilla |
| ablatiivi | ruipelolta | ruipeloilta |
| allatiivi | ruipelolle | ruipeloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruipelona | ruipeloina |
| translatiivi | ruipeloksi | ruipeloiksi |
| abessiivi | ruipelotta | ruipeloitta |
| instruktiivi | – | ruipeloin |
| komitatiivi | – | ruipeloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruipelo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ruipelo Kielitoimiston sanakirjassa