CMYK
CMYK on yksi kuvafailois da painotuottehis käytettylöis väritilois. Sen nimi tulou anglien sanois Cyan (sianu), Magenta (magentu), Yellow (keldaine) da Key (avainväri libo mustu).
Konzu kuva tallendetah kuvankäzittelyprobrammas CMYK-väritilas, jogahizeh kuvafailan pikselah talenduu nellän värin vägevystiijot - sianan (kirkas vihandansinine), magentan (sinerdäjän ruskei), keldazen da mustan värin vägevys.
CMYK on subraktiivine libo vähendäi väritila: ezimerkikse bumuagale painetut CMYKan ozavärit estetäh vuittii valgolois kuvastumas silmäh, da silmy havaiččou valgoh jällele jiännyön värin. Silmy nägöy väripinnan sidä mužavembannu midä enämbi värii on käytetty.
Kuvii tallendetah CMYK-formuatas enimyölleh vaiku bumuagale pandajes libo toizis painotuottehis, ku CMYK-väritila ei päi, sanommo, kuvien ozuttamizeh tiedokonehen ekruanal. Tiedokonehen ekruanat käytetäh tavan mugah kolmiväristy RGB-värimallii. CMYK-värimallii painotuottehih käytettäjes kučutah neliväripainokse. Jogahine nelläs vuittiväris painetah bumuagale eriče. Värilöin vägevytty reguliiruijah luadien värilöis sumbas olijoi rasteručökkehii, kudamat peitetäh vaiku vuitin painettajas bumuagupinnas. Rasteruičendan vuoh nelläl perusväril rodieu miljounoi erijyttymii värisävylöi. Ga käytändös bumuagale painettuloinnu ristikanzan silmäle erottujien sävylöin lugu on enimyölleh erähii tuhanzii.
Tavan mugah nelliväripainos fotokuvat painetahes rasteriiruitunnu da tekstat kompaktal libo suan procentan väripinnal. Teories mustu rodieu käyttäjen sada procentua sianua, magentua da keldastu. Aku mitah väriainehis ei ole sadaprocentizen puhtas, sit vuitti valgos kuvastuu imeytymizen sijas. Sit kolmevärine mustu enimyölleh on mužavan maksankarvaine. Parembi lopputulos rodieu, ku mustu painetah erillizel mustal väril.
Neliväripainos voibi roita luaduprobliemua, ku kai nelli värii ei painoprocessas puututa juuri samah kohtah bumuagua, sit painotulos rodieu "lekahtannuon" nägöine.