Siirry sisältöön

Kl'ona

On otettu Wikipedii-späi
Kl’ona
Kl’ona

Kl'ona (lat. Ácer) — puu- da tuhjokazviloin Sapindaceae-heimon Hippocastanoideae-alaheimoh kuului puu. On hyvin levitetty Jevroupas, Azies da Pohjazes Ameriakas.

Ulgonägö da ominažuot

[kohenda | kohenda tekstu]

Tavan mugah kl’onupuu on 10-40 metrii piduhuttu, ga tuhjožikot on 5-10 metrii piduhuttu, kudualoil on moni rungon pohjas kazvajua piendy oksua.

Tavan mugah kl’onan lehtet pakutah, ga sen puun erähät lajit Suvi-Azies da Välimeres ollah ainosvihandat.

Monien lajien lehtet ollah sormimuodozet, 3-9 suonnanke jogahizes lavas, yksi kudualois on keskikohtas.

Kukil on 5 symmetristy kukanterästy. Kukat ollah kerätty skänčäh libo sarjah. Niilöil on 5 čuaškulehtie, 5 kukanterästy 1-6 mm piduhuttu, 12 tyčinkua 6-10 mm piduhuttu da 2 eriluadistu pestikua. Kl’onat kukitah talven lopus libo keviän allus, monet lajit kukitah hedi lehtilöin ilmestymizen jälles, erähät lajit enne sidä. Kukat ollah vihandat, keldazet, kelduruspakot libo ruskiet.

Siemen on kahtes ozas, kudai kypsäy 2-6 nedälii kukindan jälles.

Levittämine

[kohenda | kohenda tekstu]

Kl’onat ollah hyvin levitetty pohjazes muan puoliškos, Jevroupan pol’arnois alovehis da Pohjazes Ameriekas Keski-Ameriekkah da Suvi-Azieh. Tavan mugah kl’onat kazvetah lauhkielois levevysastielois, tropiekas kazvetah vaigu monet lajit. Suvizes muan puoliškos on vaigu yksi kl’onan laji – lavrukl’onu (Acer laurinum), kudai leviey Timor-suareh Indonezies (10° S). Afriekas kl’onat kazvetah vaiku pohjazes ozas, Välimeren rannikkuo myö, Suvi-Ameriekas da Avstralies kl’onua ei ole.

Ven’al on läs 20 kl’onupuun lajii. Enimistö niilöis kazvau Ven’an jevrouppalazes puoles, Siberias kl’onua ei ole. Ven’an Ruskieh kniigah kuuluu japounilaine kl'onu (Acer japonicum).

Levittämizen mugah suvizes ozas kl’onat kazvetah tavan mugah mägialovehis 3000 metrissäh meren pinnan al Gimalajah. Tazangolois kazvau pieni lugumiäry kl’onua. Kl’onupuut kazvetah yksin libo pienes joukos, iččenäzet mečät ollah harvat.