Njuškii siskáldâsân

Suáluičielgi

Wikipedia:st
Versio 12. njuhčâmáánu 2024 tme 12.23 ääigi – čällee Muotâ (savâstâllâm | nubástusah)
(iäru) ← Puárásub versio | Tááláš versio (iäru) | Uđđâsub versio → (iäru)
Suáluičielgi sijdâ

Suáluičielgi (nuorttâlâškielân Suâlčiõʹlj[1] teikkâ Suâlseäʹlǧǧ, orjâlâškielân Suoločielgisuomâkielân Saariselkä) lii sijdâ Aanaar kieldâst. Sijdâ lii ucce, mut tobbeen láá maaŋgâlágáneh hotelleh já raavâdviäsuh já meiddei puoh palvâlusah, maid turisteh sättih tarbâšiđ. Ive 2019 Suáluičielgist lijjii 322 ässed.[2]

Historjá

[mute | mute käldee]

Prospektor kolleruuki ive 1902 huksejum toimâttâh lâi Suáluičielgi vuossâmuš rakânâs. Ive 1912 valmâštui kuávlu vuossâmuš kyessiviäsu, mii tuššâdui nube maailmsuáđi ääigi. Maađij Suáluičiälgán já Avelân valmâštui ive 1914. Suáluičielgi vuossâmuš raavâdviäsu lehâstui ive 1955mađhâšemkuávdáš šoodâi kuuloold 1960-lovo rääjist. Suáluičielgi lii lamaš pivnohis vandârdemkuávlu jo 1950-lovo loopâst. Urho Kekkosii aalmuglâšmecci vuáđudui ive 1983.[3][4]

Keejâ meid

[mute | mute käldee]

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]

  1. Suâlčiõʹlj. Neahttadigisánit. Čujottum 27.2.2021. (nuorttâlâš- já suomâkielân)
  2. Inari.fi. Čujottum 15.2.2021 (suomâkielân)
  3. Luontoon.fi Čujottum 15.2.2021 (suomâkielân)
  4. Rumakurun tarina Čujottum 15.2.2021 (suomâkielân)