Käzi

Käzi om ristitun vai primatoiden ülälopuz.

Mehen hura käzi

Ristitun käden harakterine eriližuz käpšuspäi da jaugaspäi om siš, miše peigol voib olda vastaiti kaikile toižile sor'mile.

Käden palad da lud

Käden anatomižed palad i niiden lud (saupkiš da kursival):

• Hardjoiden vö da houšked (rindazlu, melalu)
• Oug (ouglu)
• Künambruzvarz' (künambruzlu, pal'clu)
• Käzivarz':
  • Kaludim (8 pandud kahthe rivihe lud (lugend peiglospäi): proksimaline rivi (ladjanvuitte, pol'kudmaižlu, koumetahkoine, hernehenvuitte lu) da distaline rivi (trapecii, trapecijanvuitte, pähudekaz, koukunvuitte lu))
  • Kobr (5 lud, nomeranke peiglospäi)
  • Sor'med (peiglos om kaks' koznäd (falangad), toižiš sor'miš niid om koumin. Kozniden järgenduz: proksimaline, keskmäine, kunden (distaline). Ozutesikš, orasor'men keskmäine kozen')
  • Sesamanvuiččed lud (niiden lugumär (30, 20 da penebma), sijaduz da suruded oma lujas erinedas kaikuččel ristitul)

Lihased, innervacii, receptorad

Käden lihasišt kogoneb severziš-se lihasiden šoiduišpäi. Äjad lihased kattas kaks' da sen enamba nivelehid. Sen tagut, ku radaškandeb üks' lihasišpäi, ka kon'akust vajehtab severziš nivelehiš kerdalaz.

Efferentine da afferentine innervacii om käziden südäimes. Nerviš oma molembad efferentižkuidud (oigetas signalid sel'aivoidespäi kädehe) da afferentižkuidud (oigetas signalid tagaze, dorsaližiden gaglijoiden kal't).

Käden südäimes om äi sensoragjoid. Konz' käzišpäi mujand lähteb (ned muroštadas, kuti «koldas»), ka se om znam, miše käziš mi-se ei ole oiged.

Sikš ku käzivarz' enamb toižid elimid tegeb ristitun elonradmižen aigan, ka se om hibjan elim, kudamb enamb kaikid satatesile alastui.

Kut päaivod ohjastadas käzil

Päaivoiden kor' kogoneb severziš-se tahoišpäi, ned ohjatas hibjan paloil eriži. Tahod kuvadasoiš gomunkulusan nägul paksus. Gomunkulus — se om tehtud meles venui korel kuvatud penikaine ristit. Sen jaugad sijadasoiš dorsaližikš (pälagele lähemba), i sen käded da mod oma ventraližikš (pän laptas). Ned sijadasoiš mugoižes järgenduses: hibj, käzi, mod. Gomunkulusal oma sur' kämen' da surenzoittud sor'med, pen' oug. Päaivoiden kores om äi mugoižid gomunkulusoid, kaikuččes specializiruidud tahos.

Kädehe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

Erased muštatišed oma ottud «Mi meles, se i keles»-kogodusespäi.

• Ala opete ühtel kädel kudomaha paidad.
• Andad käzil, a otad jaugoil. (tulese kävuda pördamha velgad)
• Ei niken sündu kirvez kädes.
• Ei ole ni-midä pehmedamb maman kät.
• Kel ohjased kädes, se i ohjandab.
• Kelel kut taht, käzil ala koske.
• Kus kibed, sid' i käded, kus armaz, sid' i sil'mad.
• Käded oma ühted, ei ole niid ühesa. (ei voi ehttä tehta kaiked)
• Kädes pida, dai ala kirbota.
• Käzi käden pezeb, blöd blödan katab.
• Käzi käden pezeb, i molembad oma puhthad.
• Käzi pit'k, ulotub kaiktäna.
• Käzil jo ed ladi.
• Mam kädel noustatab i panetab.
• Mehel om mela kädes, venehen jumal veb.
• Miččen kobr kändab, mugoman i hibj kandab.
• Midä käzi tegeb, sidä sil'm kacub.
• Necil emägal peigol ei ole kämnehe kaznu.
• Ota kädehe dai tedištad.
• Otajan käzi ei surdu, a andajan surdub.
• Pida käded kodiš.
• Pidad, ka pida käzil, ala künambrusil.
• Sil'mad varaitas, (a sogedad) käded ratas.
• Verhad käded hüväd, a ei olgoi südäimen mödhe.
• Ühtel kädel droči, toižel lö.
• Ühten käden pezed, toine iče pezese.

Ozoitez

• Kaikile kät andab. (kägä)

Kelenvänd

• Kuti (kutnä) kädel oti — heiti kaikeks igäks (tobj. läžundan polhe).
• Käded sibitab — luja azjan taht, kudambad tehta ei sa.
• Kädel tactä — om lähen.
• Käzi ei libu — ristitun polhe, kudamb ei voi tehta pahut.
• Käzi ei särahta — ristitun polhe, kudamb voib olda kauktaks.
• Unen pani kädhe — uni eloho mäni.

Kacu mugažo

• Nürk