caaju

Ingrian

Caajua.

Alternative forms

• caju, cääjy

Etymology

Borrowed from Russian чай (čaj).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈt͡ʃɑːju/, [ˈt͡ʃɑːjŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈt͡ʃɑːju/, [ˈt͡ʃɑːju]
• Rhymes: -ɑːju
• Hyphenation: caa‧ju

Noun

caaju

1. tea
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Metsävahti vei meijet kottii, jootti caajuul, ja hänen poika mäni meitä saattamaa.

     The forest ranger took us to [his] house, gave us tea to drink, and his son went to see us off.

Declension

Declension of caaju (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	caaju	caajut
genitive	caajun	caajuin, caajuloin
partitive	caajua	caajuja, caajuloja
illative	caajuu	caajui, caajuloihe
inessive	caajuus	caajuis, caajulois
elative	caajust	caajuist, caajuloist
allative	caajulle	caajuille, caajuloille
adessive	caajuul	caajuil, caajuloil
ablative	caajult	caajuilt, caajuloilt
translative	caajuks	caajuiks, caajuloiks
essive	caajunna, caajuun	caajuinna, caajuloinna, caajuin, caajuloin
exessive1)	caajunt	caajuint, caajuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• romaškacaaju

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 603