stabiloituminen

Finnish

Etymology

stabiloitua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈstɑbiloi̯tuminen/, [ˈs̠tɑ̝biˌlo̞i̯t̪uˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): sta‧bi‧loi‧tu‧mi‧nen

Noun

stabiloituminen

1. verbal noun of stabiloitua
   1. stabilizing, becoming stabilized

Declension

Inflection of stabiloituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		stabiloituminen	stabiloitumiset
genitive		stabiloitumisen	stabiloitumisten stabiloitumisien
partitive		stabiloitumista	stabiloitumisia
illative		stabiloitumiseen	stabiloitumisiin
		singular	plural
nominative		stabiloituminen	stabiloitumiset
accusative	nom.	stabiloituminen	stabiloitumiset
	gen.	stabiloitumisen
genitive		stabiloitumisen	stabiloitumisten stabiloitumisien
partitive		stabiloitumista	stabiloitumisia
inessive		stabiloitumisessa	stabiloitumisissa
elative		stabiloitumisesta	stabiloitumisista
illative		stabiloitumiseen	stabiloitumisiin
adessive		stabiloitumisella	stabiloitumisilla
ablative		stabiloitumiselta	stabiloitumisilta
allative		stabiloitumiselle	stabiloitumisille
essive		stabiloitumisena	stabiloitumisina
translative		stabiloitumiseksi	stabiloitumisiksi
abessive		stabiloitumisetta	stabiloitumisitta
instructive		—	stabiloitumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of stabiloituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative stabiloitumiseni stabiloitumiseni accusative nom. stabiloitumiseni stabiloitumiseni gen. stabiloitumiseni genitive stabiloitumiseni stabiloitumisteni stabiloitumisieni partitive stabiloitumistani stabiloitumisiani inessive stabiloitumisessani stabiloitumisissani elative stabiloitumisestani stabiloitumisistani illative stabiloitumiseeni stabiloitumisiini adessive stabiloitumisellani stabiloitumisillani ablative stabiloitumiseltani stabiloitumisiltani allative stabiloitumiselleni stabiloitumisilleni essive stabiloitumisenani stabiloitumisinani translative stabiloitumisekseni stabiloitumisikseni abessive stabiloitumisettani stabiloitumisittani instructive — — comitative — stabiloitumisineni second-person singular possessor singular plural nominative stabiloitumisesi stabiloitumisesi accusative nom. stabiloitumisesi stabiloitumisesi gen. stabiloitumisesi genitive stabiloitumisesi stabiloitumistesi stabiloitumisiesi partitive stabiloitumistasi stabiloitumisiasi inessive stabiloitumisessasi stabiloitumisissasi elative stabiloitumisestasi stabiloitumisistasi illative stabiloitumiseesi stabiloitumisiisi adessive stabiloitumisellasi stabiloitumisillasi ablative stabiloitumiseltasi stabiloitumisiltasi allative stabiloitumisellesi stabiloitumisillesi essive stabiloitumisenasi stabiloitumisinasi translative stabiloitumiseksesi stabiloitumisiksesi abessive stabiloitumisettasi stabiloitumisittasi instructive — — comitative — stabiloitumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative stabiloitumisemme stabiloitumisemme accusative nom. stabiloitumisemme stabiloitumisemme gen. stabiloitumisemme genitive stabiloitumisemme stabiloitumistemme stabiloitumisiemme partitive stabiloitumistamme stabiloitumisiamme inessive stabiloitumisessamme stabiloitumisissamme elative stabiloitumisestamme stabiloitumisistamme illative stabiloitumiseemme stabiloitumisiimme adessive stabiloitumisellamme stabiloitumisillamme ablative stabiloitumiseltamme stabiloitumisiltamme allative stabiloitumisellemme stabiloitumisillemme essive stabiloitumisenamme stabiloitumisinamme translative stabiloitumiseksemme stabiloitumisiksemme abessive stabiloitumisettamme stabiloitumisittamme instructive — — comitative — stabiloitumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative stabiloitumisenne stabiloitumisenne accusative nom. stabiloitumisenne stabiloitumisenne gen. stabiloitumisenne genitive stabiloitumisenne stabiloitumistenne stabiloitumisienne partitive stabiloitumistanne stabiloitumisianne inessive stabiloitumisessanne stabiloitumisissanne elative stabiloitumisestanne stabiloitumisistanne illative stabiloitumiseenne stabiloitumisiinne adessive stabiloitumisellanne stabiloitumisillanne ablative stabiloitumiseltanne stabiloitumisiltanne allative stabiloitumisellenne stabiloitumisillenne essive stabiloitumisenanne stabiloitumisinanne translative stabiloitumiseksenne stabiloitumisiksenne abessive stabiloitumisettanne stabiloitumisittanne instructive — — comitative — stabiloitumisinenne third-person possessor singular plural nominative stabiloitumisensa stabiloitumisensa accusative nom. stabiloitumisensa stabiloitumisensa gen. stabiloitumisensa genitive stabiloitumisensa stabiloitumistensa stabiloitumisiensa partitive stabiloitumistaan stabiloitumistansa stabiloitumisiaan stabiloitumisiansa inessive stabiloitumisessaan stabiloitumisessansa stabiloitumisissaan stabiloitumisissansa elative stabiloitumisestaan stabiloitumisestansa stabiloitumisistaan stabiloitumisistansa illative stabiloitumiseensa stabiloitumisiinsa adessive stabiloitumisellaan stabiloitumisellansa stabiloitumisillaan stabiloitumisillansa ablative stabiloitumiseltaan stabiloitumiseltansa stabiloitumisiltaan stabiloitumisiltansa allative stabiloitumiselleen stabiloitumisellensa stabiloitumisilleen stabiloitumisillensa essive stabiloitumisenaan stabiloitumisenansa stabiloitumisinaan stabiloitumisinansa translative stabiloitumisekseen stabiloitumiseksensa stabiloitumisikseen stabiloitumisiksensa abessive stabiloitumisettaan stabiloitumisettansa stabiloitumisittaan stabiloitumisittansa instructive — — comitative — stabiloitumisineen stabiloitumisinensa

Synonyms

• vakautuminen