kiire

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *kiireh. Cognate to Finnish kiire and Votic tšiire. Possibly the same root as in dialectal Estonian and Finnish kiiras; from Proto-Germanic *gīraz, compare Old High German giri.

Pronunciation

• (adjective) IPA^(key): /ˈkiːːre/
• (noun) IPA^(key): /ˈkiːre/

Adjective

kiire (genitive kiire, partitive kiiret, comparative kiirem, superlative kõige kiirem or kiireim)

1. fast

Declension

Declension of kiire (ÕS type 1/ohutu, no gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Declension of kiire (ÕS type 6/mõte, length gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Noun

kiire (genitive kiire, partitive kiiret)

1. hurry, haste
2. rush

Declension

Declension of kiire (ÕS type 1/ohutu, no gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Declension of kiire (ÕS type 6/mõte, length gradation)
		singular	plural
nominative		kiire	kiired
accusative	nom.
	gen.	kiire
genitive			kiirete
partitive		kiiret	kiireid
illative		kiiresse	kiiretesse kiireisse
inessive		kiires	kiiretes kiireis
elative		kiirest	kiiretest kiireist
allative		kiirele	kiiretele kiireile
adessive		kiirel	kiiretel kiireil
ablative		kiirelt	kiiretelt kiireilt
translative		kiireks	kiireteks kiireiks
terminative		kiireni	kiireteni
essive		kiirena	kiiretena
abessive		kiireta	kiireteta
comitative		kiirega	kiiretega

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːreˣ/, [ˈk̟iːre̞(ʔ)]
• Rhymes: -iːre
• Syllabification^(key): kii‧re

Etymology 1

From Proto-Finnic *kiireh (compare Estonian kiire, Votic tšiire).

Noun

kiire

1. hurry, haste, rush
2. something that causes one to be busy or that occupies one's time

   Minulla on ollut kiireitä.

   I have been busy.

Declension

Inflection of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		kiire	kiireet
genitive		kiireen	kiireiden kiireitten
partitive		kiirettä	kiireitä
illative		kiireeseen	kiireisiin kiireihin
		singular	plural
nominative		kiire	kiireet
accusative	nom.	kiire	kiireet
	gen.	kiireen
genitive		kiireen	kiireiden kiireitten
partitive		kiirettä	kiireitä
inessive		kiireessä	kiireissä
elative		kiireestä	kiireistä
illative		kiireeseen	kiireisiin kiireihin
adessive		kiireellä	kiireillä
ablative		kiireeltä	kiireiltä
allative		kiireelle	kiireille
essive		kiireenä	kiireinä
translative		kiireeksi	kiireiksi
abessive		kiireettä	kiireittä
instructive		—	kiirein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiireeni kiireeni accusative nom. kiireeni kiireeni gen. kiireeni genitive kiireeni kiireideni kiireitteni partitive kiirettäni kiireitäni inessive kiireessäni kiireissäni elative kiireestäni kiireistäni illative kiireeseeni kiireisiini kiireihini adessive kiireelläni kiireilläni ablative kiireeltäni kiireiltäni allative kiireelleni kiireilleni essive kiireenäni kiireinäni translative kiireekseni kiireikseni abessive kiireettäni kiireittäni instructive — — comitative — kiireineni second-person singular possessor singular plural nominative kiireesi kiireesi accusative nom. kiireesi kiireesi gen. kiireesi genitive kiireesi kiireidesi kiireittesi partitive kiirettäsi kiireitäsi inessive kiireessäsi kiireissäsi elative kiireestäsi kiireistäsi illative kiireeseesi kiireisiisi kiireihisi adessive kiireelläsi kiireilläsi ablative kiireeltäsi kiireiltäsi allative kiireellesi kiireillesi essive kiireenäsi kiireinäsi translative kiireeksesi kiireiksesi abessive kiireettäsi kiireittäsi instructive — — comitative — kiireinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiireemme kiireemme accusative nom. kiireemme kiireemme gen. kiireemme genitive kiireemme kiireidemme kiireittemme partitive kiirettämme kiireitämme inessive kiireessämme kiireissämme elative kiireestämme kiireistämme illative kiireeseemme kiireisiimme kiireihimme adessive kiireellämme kiireillämme ablative kiireeltämme kiireiltämme allative kiireellemme kiireillemme essive kiireenämme kiireinämme translative kiireeksemme kiireiksemme abessive kiireettämme kiireittämme instructive — — comitative — kiireinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiireenne kiireenne accusative nom. kiireenne kiireenne gen. kiireenne genitive kiireenne kiireidenne kiireittenne partitive kiirettänne kiireitänne inessive kiireessänne kiireissänne elative kiireestänne kiireistänne illative kiireeseenne kiireisiinne kiireihinne adessive kiireellänne kiireillänne ablative kiireeltänne kiireiltänne allative kiireellenne kiireillenne essive kiireenänne kiireinänne translative kiireeksenne kiireiksenne abessive kiireettänne kiireittänne instructive — — comitative — kiireinenne third-person possessor singular plural nominative kiireensä kiireensä accusative nom. kiireensä kiireensä gen. kiireensä genitive kiireensä kiireidensä kiireittensä partitive kiirettään kiirettänsä kiireitään kiireitänsä inessive kiireessään kiireessänsä kiireissään kiireissänsä elative kiireestään kiireestänsä kiireistään kiireistänsä illative kiireeseensä kiireisiinsä kiireihinsä adessive kiireellään kiireellänsä kiireillään kiireillänsä ablative kiireeltään kiireeltänsä kiireiltään kiireiltänsä allative kiireelleen kiireellensä kiireilleen kiireillensä essive kiireenään kiireenänsä kiireinään kiireinänsä translative kiireekseen kiireeksensä kiireikseen kiireiksensä abessive kiireettään kiireettänsä kiireittään kiireittänsä instructive — — comitative — kiireineen kiireinensä

Alternative forms

• (dialectal) kiirus

Derived terms

• ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi (“haste makes waste”)
• joulukiire
• kiireapulainen
• kiireellinen
• kiireesti
• kiireetön
• kiirehtiä
• kiirehtää
• kiireinen
• kiirekausi
• kiireys
• kiiruhtaa
• kiiruusti
• lähtökiire
• tulipalokiire
• työkiire

 

Related terms

• kiiriä

Further reading

• “1. kiire”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

From Proto-Finnic *kiirek, probably borrowed from Baltic (compare Latvian šķire, Lithuanian skỹris).

Noun

kiire (archaic)

1. (anatomy) vertex

   Synonym: päälaki

Usage notes

Now only known from the set phrase kiireestä kantapäähän (“from head to toe”).

Declension

Inflection of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		kiire	kiireet
genitive		kiireen	kiireiden kiireitten
partitive		kiirettä	kiireitä
illative		kiireeseen	kiireisiin kiireihin
		singular	plural
nominative		kiire	kiireet
accusative	nom.	kiire	kiireet
	gen.	kiireen
genitive		kiireen	kiireiden kiireitten
partitive		kiirettä	kiireitä
inessive		kiireessä	kiireissä
elative		kiireestä	kiireistä
illative		kiireeseen	kiireisiin kiireihin
adessive		kiireellä	kiireillä
ablative		kiireeltä	kiireiltä
allative		kiireelle	kiireille
essive		kiireenä	kiireinä
translative		kiireeksi	kiireiksi
abessive		kiireettä	kiireittä
instructive		—	kiirein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiireeni kiireeni accusative nom. kiireeni kiireeni gen. kiireeni genitive kiireeni kiireideni kiireitteni partitive kiirettäni kiireitäni inessive kiireessäni kiireissäni elative kiireestäni kiireistäni illative kiireeseeni kiireisiini kiireihini adessive kiireelläni kiireilläni ablative kiireeltäni kiireiltäni allative kiireelleni kiireilleni essive kiireenäni kiireinäni translative kiireekseni kiireikseni abessive kiireettäni kiireittäni instructive — — comitative — kiireineni second-person singular possessor singular plural nominative kiireesi kiireesi accusative nom. kiireesi kiireesi gen. kiireesi genitive kiireesi kiireidesi kiireittesi partitive kiirettäsi kiireitäsi inessive kiireessäsi kiireissäsi elative kiireestäsi kiireistäsi illative kiireeseesi kiireisiisi kiireihisi adessive kiireelläsi kiireilläsi ablative kiireeltäsi kiireiltäsi allative kiireellesi kiireillesi essive kiireenäsi kiireinäsi translative kiireeksesi kiireiksesi abessive kiireettäsi kiireittäsi instructive — — comitative — kiireinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiireemme kiireemme accusative nom. kiireemme kiireemme gen. kiireemme genitive kiireemme kiireidemme kiireittemme partitive kiirettämme kiireitämme inessive kiireessämme kiireissämme elative kiireestämme kiireistämme illative kiireeseemme kiireisiimme kiireihimme adessive kiireellämme kiireillämme ablative kiireeltämme kiireiltämme allative kiireellemme kiireillemme essive kiireenämme kiireinämme translative kiireeksemme kiireiksemme abessive kiireettämme kiireittämme instructive — — comitative — kiireinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiireenne kiireenne accusative nom. kiireenne kiireenne gen. kiireenne genitive kiireenne kiireidenne kiireittenne partitive kiirettänne kiireitänne inessive kiireessänne kiireissänne elative kiireestänne kiireistänne illative kiireeseenne kiireisiinne kiireihinne adessive kiireellänne kiireillänne ablative kiireeltänne kiireiltänne allative kiireellenne kiireillenne essive kiireenänne kiireinänne translative kiireeksenne kiireiksenne abessive kiireettänne kiireittänne instructive — — comitative — kiireinenne third-person possessor singular plural nominative kiireensä kiireensä accusative nom. kiireensä kiireensä gen. kiireensä genitive kiireensä kiireidensä kiireittensä partitive kiirettään kiirettänsä kiireitään kiireitänsä inessive kiireessään kiireessänsä kiireissään kiireissänsä elative kiireestään kiireestänsä kiireistään kiireistänsä illative kiireeseensä kiireisiinsä kiireihinsä adessive kiireellään kiireellänsä kiireillään kiireillänsä ablative kiireeltään kiireeltänsä kiireiltään kiireiltänsä allative kiireelleen kiireellensä kiireilleen kiireillensä essive kiireenään kiireenänsä kiireinään kiireinänsä translative kiireekseen kiireeksensä kiireikseen kiireiksensä abessive kiireettään kiireettänsä kiireittään kiireittänsä instructive — — comitative — kiireineen kiireinensä

Derived terms

• kiireestä kantapäähän

Further reading

• “2. kiire”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Anagrams

• kerii, kieri

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kiireh. Cognates include Finnish kiire and Estonian kiire.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːr]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːre̞]
• Rhymes: -iːr, -iːre
• Hyphenation: kii‧re

Noun

kiire

1. haste, hurry

Adjective

kiire (comparative kiiremp)

1. quick, hasty

Declension

Declension of kiire (type 6/lähe, no gradation)
	singular	plural
nominative	kiire	kiireet
genitive	kiireen	kiirein
partitive	kiirettä	kiireitä
illative	kiireesse	kiireisse
inessive	kiirees	kiireis
elative	kiireest	kiireist
allative	kiireelle	kiireille
adessive	kiireel	kiireil
ablative	kiireelt	kiireilt
translative	kiireeks	kiireiks
essive	kiireennä, kiireen	kiireinnä, kiirein
exessive1)	kiireent	kiireint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Soikkola declension of kiire (type 6/lähe, no gradation)
	singular	plural
nominative	kiire	kiirehet, kiireet
genitive	kiirehen	kiirehiin
partitive	kiirettä, kiireht	kiirehiä
illative	kiirehesse	kiirehisse
inessive	kiirehees	kiirehiis
elative	kiirehest	kiirehist
allative	kiirehelle	kiirehille
adessive	kiireheel	kiirehiil
ablative	kiirehelt	kiirehilt
translative	kiireheks	kiirehiks
essive	kiirehennä, kiireheen	kiirehinnä, kiirehiin
exessive1)	kiirehent	kiirehint
1) Obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)

Synonyms

• (haste): kippu
• (quick): selvä, huima, sukkela, huimakas

Derived terms

• kiiree
• kiirehtää

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːr]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːre̞]
• Rhymes: -iːr, -iːre
• Hyphenation: kii‧re

Adverb

kiire

1. (dialectal) Alternative form of kiiree

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 65
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 174
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 72