suututtaa

Finnish

Etymology

suuttua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːtutːɑːˣ/, [ˈs̠uːt̪ut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uːtutːɑː
• Hyphenation^(key): suu‧tut‧taa

Verb

suututtaa

1. (transitive, usually atelic) to anger (someone or something), to make angry

   Se suututtaa häntä.

   It angers him.

   Älä suututa minua!

   Don't make me angry!

2. (impersonal + partitive) to feel angry, to become angry

   Nyt minua kyllä suututtaa!

   Now I feel angry, indeed!

Conjugation

Mostly only used in the third person.

Inflection of suututtaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suututan	en suututa	1st sing.	olen suututtanut	en ole suututtanut
2nd sing.		suututat	et suututa	2nd sing.	olet suututtanut	et ole suututtanut
3rd sing.		suututtaa	ei suututa	3rd sing.	on suututtanut	ei ole suututtanut
1st plur.		suututamme	emme suututa	1st plur.	olemme suututtaneet	emme ole suututtaneet
2nd plur.		suututatte	ette suututa	2nd plur.	olette suututtaneet	ette ole suututtaneet
3rd plur.		suututtavat	eivät suututa	3rd plur.	ovat suututtaneet	eivät ole suututtaneet
passive		suututetaan	ei suututeta	passive	on suututettu	ei ole suututettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suututin	en suututtanut	1st sing.	olin suututtanut	en ollut suututtanut
2nd sing.		suututit	et suututtanut	2nd sing.	olit suututtanut	et ollut suututtanut
3rd sing.		suututti	ei suututtanut	3rd sing.	oli suututtanut	ei ollut suututtanut
1st plur.		suututimme	emme suututtaneet	1st plur.	olimme suututtaneet	emme olleet suututtaneet
2nd plur.		suututitte	ette suututtaneet	2nd plur.	olitte suututtaneet	ette olleet suututtaneet
3rd plur.		suututtivat	eivät suututtaneet	3rd plur.	olivat suututtaneet	eivät olleet suututtaneet
passive		suututettiin	ei suututettu	passive	oli suututettu	ei ollut suututettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suututtaisin	en suututtaisi	1st sing.	olisin suututtanut	en olisi suututtanut
2nd sing.		suututtaisit	et suututtaisi	2nd sing.	olisit suututtanut	et olisi suututtanut
3rd sing.		suututtaisi	ei suututtaisi	3rd sing.	olisi suututtanut	ei olisi suututtanut
1st plur.		suututtaisimme	emme suututtaisi	1st plur.	olisimme suututtaneet	emme olisi suututtaneet
2nd plur.		suututtaisitte	ette suututtaisi	2nd plur.	olisitte suututtaneet	ette olisi suututtaneet
3rd plur.		suututtaisivat	eivät suututtaisi	3rd plur.	olisivat suututtaneet	eivät olisi suututtaneet
passive		suututettaisiin	ei suututettaisi	passive	olisi suututettu	ei olisi suututettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suututa	älä suututa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suututtakoon	älköön suututtako	3rd sing.	olkoon suututtanut	älköön olko suututtanut
1st plur.		suututtakaamme	älkäämme suututtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		suututtakaa	älkää suututtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suututtakoot	älkööt suututtako	3rd plur.	olkoot suututtaneet	älkööt olko suututtaneet
passive		suututettakoon	älköön suututettako	passive	olkoon suututettu	älköön olko suututettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suututtanen	en suututtane	1st sing.	lienen suututtanut	en liene suututtanut
2nd sing.		suututtanet	et suututtane	2nd sing.	lienet suututtanut	et liene suututtanut
3rd sing.		suututtanee	ei suututtane	3rd sing.	lienee suututtanut	ei liene suututtanut
1st plur.		suututtanemme	emme suututtane	1st plur.	lienemme suututtaneet	emme liene suututtaneet
2nd plur.		suututtanette	ette suututtane	2nd plur.	lienette suututtaneet	ette liene suututtaneet
3rd plur.		suututtanevat	eivät suututtane	3rd plur.	lienevät suututtaneet	eivät liene suututtaneet
passive		suututettaneen	ei suututettane	passive	lienee suututettu	ei liene suututettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suututtaa		present	suututtava	suututettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suututtaakseni suututtaaksemme 2nd suututtaaksesi suututtaaksenne 3rd suututtaakseen suututtaaksensa		past	suututtanut	suututettu
2nd	inessive2	suututtaessa	suututettaessa	agent4	suututtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suututtaessani suututtaessamme 2nd suututtaessasi suututtaessanne 3rd suututtaessaan suututtaessansa		negative	suututtamaton
	instructive	suututtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form suututtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	suututtamassa	—
	elative	suututtamasta	—
	illative	suututtamaan	—
	adessive	suututtamalla	—
	abessive	suututtamatta	—
	instructive	suututtaman	suututettaman
4th3	verbal noun	suututtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suututtamaisillani suututtamaisillamme 2nd suututtamaisillasi suututtamaisillanne 3rd suututtamaisillaan suututtamaisillansa

Derived terms

• suututella
• suututtaminen

 

Further reading

• “suututtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• suttautua