Abakan (kaupunki)

Hakassian pääkaupunki Venäjällä

Abakan (ven. Абака́н, hakassiksi Ағбан, Ağban) on Hakassian tasavallan pääkaupunki Jenisein ja Abakanin yhtymäkohdassa Etelä-Siperiassa Venäjällä. [2]

Abakan
(Абакан
Ағбан)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Abakan

Koordinaatit: 53°43′N, 91°25′E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Hakassia
Perustettu (linnoitus) 1675
Kaupungiksi 1931
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Nikolai Bulakin
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 112 km²
Väkiluku (2012) 168 655[1]
Aikavyöhyke UTC+7 (MSK+4)
Suuntanumero(t) +7 3902









Abakanin Lenin-patsas
Ortodoksinen kirkko Abakanissa

Historia

muokkaa

Kaupungin paikalle perustettiin venäläinen sotilaslinnoitus 1707. Kaupungin nimenä oli vuoteen 1925 asti Ust-Abakanskoje (myös Abakansk nimeä käytettiin). Vuosina 1925-31 kaupungin nimenä oli Hakassk ja 1931 se sai nykyisen nimensä.

Asukasluvun kehitys

muokkaa
Vuosi 1959[3] 1970[4] 1979[5] 1989[6] 2002[7] 2010[8]
Väkiluku &&&&&&&&&&056416.&&&&0056 416 &&&&&&&&&&090136.&&&&0090 136 &&&&&&&&&0128311.&&&&00128 311 &&&&&&&&&0154092.&&&&00154 092 &&&&&&&&&0165197.&&&&00165 197 &&&&&&&&&0165214.&&&&00165 214

Talous

muokkaa

Abakan on Hakassian merkittävin teollisuuskeskus. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat elintarvike- ja puuteollisuus. Lisäksi on rauta-, teräs-, kone-, huonekalu-, tekstiili- ja kenkäteollisuutta.

Liikenne

muokkaa

Abakanista on rautatieyhteys pohjoiseen Atšinskiin, itään Taižettiin ja länteen Novokuznetskiin; kaupunki sijaitsee eteläisemmän Siperian rautatielinjan varrella ja siellä on lentoasema. Abakanin kautta kulkee M54 valtatie. Kaupungin pohjoispuolella sijaitsee Jeniseille padottu Krasnojarskin tekojärvi; kaupungissa on jokisatama ja Jeniseillä on laivaliikennettä. [2][9]

Urheilu

muokkaa

Kaupungin suosituin urheilulaji on jääpallo. Abakanilainen jääpalloseura Sayan-Hakassia pelaa Superliigassa.

Lähteet

muokkaa
  1. Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
  2. a b V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  8. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  9. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa