Wikipedia

Alkoholijuoma

etanolia sisältävä juoma

Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.[1] Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin ja väkeviin alkoholijuomiin, joista edelliset tuotetaan yleensä käymismenetelmällä ja jälkimmäiset tislaamalla. Yleisiä mietoja alkoholijuomia ovat olut, siideri ja viini, väkeviä ovat esimerkiksi viinat, konjakit, viskit ja liköörit. Drinkit eli cocktailit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.

Olut on mieto alkoholijuoma.

Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaava vaikutus. Alkoholijuoman nauttiminen suurena annoksena tuottaa humalatilan.

Alkoholijuomien käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana. Suomessa alkoholin käyttö on kiellettyä alle 18-vuotiailta. Väkevien juomien käyttö on kielletty alle 20-vuotiailta.

Alkoholijuomien nauttimisella voi olla merkittäviä terveyshaittoja sekä sosiaalisia haittoja. Alkoholi on merkittävä syöpävaarallinen aine eikä syöpäriskin suhteen ole alkoholin turvallista annosmäärää. Suomalaisten sairauksista alkoholijuomat aiheuttavat arviolta kuusi prosenttia. Vuosittain alkoholi aiheuttaa Suomessa noin miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.

Alkoholijuomatyyppejä

muokkaa
 
Alkoholijuomia: punaviiniä, viskiä, olutta, kuohuviiniä, likööriä.

Perinteisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja sima. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa.

Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequilat, rommit, konjakit, brandyt, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta. Alkoholin tislaaminen keksittiin ilmeisesti Etelä-Italiassa 1000–1100-luvuilla.[2][3]

Cocktailit tai drinkit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia. Juomavalmiina myytäviä juomasekoituksia ovat erilaiset lonkerot ja ready to drink -juomat.

Perinteisiä suomalaisia kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju. Näistä pontikan valmistus on Suomen laissa kielletty.[4]

Alkoholin vaikutus juomaan

muokkaa

Alkoholijuoman sisältämä etanoli tekee juomasta päihdyttävän, eli juoja saa humalatilan. Alkoholilla on pitoisuuden mukaisesti vaihtelevaa vaikutusta myös juoman makuun, aromiin ja suutuntumaan. Etanoli aiheuttaa 8–16 prosentin pitoisuutena, kuten oluessa ja viinissä, pääsääntöisesti karvaan makuaistimuksen, mutta 32–48-prosenttisissa tislatuissa viinoissa ja likööreissä pääasiassa polttavan aistimuksen. Etanoli vaimentaa juoman makeuden kokemusta. Etanoli lisää myös monien aromiaineiden liukoisuutta nesteeseen. Tämä heikentää aromien haihtuvuutta liuoksesta, minkä vuoksi väkevämmissä viineissä on vähemmän hedelmäisiä, kukkaisia ja karamellisia aromeja kuin miedoissa. Toisaalta väkevämmissä viineissä on enemmän kemiallisia, puumaisia ja mausteisia aromeja kuin miedoissa viineissä.[5]

Käyttö

muokkaa
Pääartikkeli: Alkoholijuomien käyttö
 
Édouard Manet’n maalaus baarista, noin 1879.

Alkoholijuomien käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana ja ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä. Alkoholijuomia käytetään myös mielenterveyden häiriöiden itsehoitona[6].

Eniten alkoholia käytetään Euroopassa.[7] Noin 62 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei ole käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana.[8] Suomessa alkoholin kulutus on eurooppalaista keskitasoa. Pohjoismaissa alkoholia kulutetaan eniten Tanskassa ja Suomessa.[9] Suomessa vuoden 2020 tutkimuksen mukaan 18–24-vuotiaista 29 prosenttia kertoi, ettei käytä alkoholia lainkaan.[10]

Suomessa alkoholi on laillinen päihde, mutta sen käyttö alle 18-vuotiailta on kiellettyä. Väkevien juomien käyttö on kielletty alle 20-vuotiailta.[4] Alkolla on monopoliasema muun muassa väkevien alkoholijuomien vähittäismyyntiin kansanterveyssyistä.[11] Alkoholilainsäädäntö vaihtelee maittain: esimerkiksi Yhdysvalloissa ikäraja on 21 vuotta.

Viinillä on tärkeä osa joissain kristinuskon ja juutalaisuuden seremonioissa. Kristityt nauttivat viiniä jumalanpalveluksessa ehtoollisella.[12] Juutalainen sapatti alkaa perinteisesti viinin siunauksella.[13] Islamilaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on kiellettyä, minkä takia esimerkiksi Saudi-Arabiassa on alkoholin kieltolaki.[14]

Alkoholin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan myrkytystilan eli krapulan.[15]

Vaihtoehtoja alkoholijuomille ovat esimerkiksi alkoholittomat oluet, siiderit ja viinit sekä alkoholittomat drinkit eli mocktailit.[16][17]

Haittavaikutukset

muokkaa
Pääartikkeli: Alkoholinkäytön terveysvaikutukset

Alkoholijuomien sisältämän etanolin nauttiminen voi aiheuttaa terveyshaittoja. Alkoholin käyttö tuottaa riskin riippuvuuteen eli alkoholismiin.[18] Alkoholinkulutus on yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpään, maksakirroosiin ja haimatulehdukseen. Lisäksi alkoholi voi aiheuttaa ylipainoa ja unihäiriöitä ja pahentaa mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.[8][18][16] Yksilötasolla täysin riskitöntä alkoholinkulutuksen tasoa ei ole.[19][20] Yli miljardin ihmisen arvioidaan kuluttavan haitallisia määriä alkoholia.[18] Alkoholin on arveltu olevan kaikista päihteistä selvästi haitallisin.[21]

Alkoholipolitiikalla pyritään hillitsemään alkoholin aiheuttamia haittoja.[21] Maailman terveysjärjestö WHO:n keskeiset suositukset alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat hintasäätely, saatavuuden rajoittaminen ja alkoholimainonnan rajoittaminen.[8] Suomalaisten sairauksista alkoholijuomat aiheuttavat arviolta kuusi prosenttia.[22] Vuosittain alkoholi aiheuttaa Suomessa noin miljardin euron haittakustannukset. Lisäksi työnantajille koituu noin puolen miljardin euron menetykset alkoholin vuoksi menetetystä työpanoksesta.[21][23] Alkoholin kustannukset ovat suurempia verrattuna kaikkien laittomien päihteiden aiheuttamiin kustannuksiin, jotka ovat noin puoli miljardia.[21] WHO:n mukaan tietoisuutta alkoholin syöpäriskistä tulee levittää lisäämällä alkoholipakkauksiin varoitustekstit.[24]

Suomalaisten alkoholinkäyttö on vuodesta 2007 alkaen jatkuvasti laskenut. Vuonna 2023 keskimääräinen suomalainen joi vuodessa 8,7 litraa alkoholia. Kokonaiskulutuksesta oluen osuus oli 46 prosenttia, väkevien alkoholijuomien osuus 21 prosenttia ja mietojen viinien 20 prosenttia.[25] Muihin Euroopan maihin verrattuna suomalaisten alkoholinkulutus on keskitasoa. Moni suomalainen juo silti edelleen liikaa alkoholia.[26] Suomessa on arviolta 200 000 alkoholiriippuvaista ja 560 000 riskikäyttäjää. Arvioiden mukaan alkoholi aiheuttaa kuusi prosenttia suomalaisten sairauksista.[22] Lähes kolmannes alkoholin aiheuttamista rintasyövistä on seurausta kohtuullisesta alkoholin käytöstä.[24] Alkoholikuolemat eivät ole Suomessa vieläkään laskeneet eurooppalaiselle tasolle.[27] Suomessa noin kuusi prosenttia äideistä on päihderiippuvaisia ja vuosittain syntyy satoja alkoholin vaurioittamia lapsia. Alkoholi voi aiheuttaa lapselle vakavan vammaisuuden. Lievempiä alkoholivaurioita arvioidaan olevan sadoilla syntyneillä vuosittain.[28]

Suomen lainsäädäntö

muokkaa
  • Alkoholipitoisella aineella Suomen lainsäädännössä tarkoitetaan yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää ainetta.[29] Alkoholijuomalla tarkoitetaan juotavaksi tarkoitettua alkoholipitoista ainetta, joka sisältää enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Miedolla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia, ja väkevällä alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.[29]
  • Yli 2,8-prosenttisia alkoholijuomia ei saa myydä kello 21–09 välisenä aikana.[30]
 
”Jos otat, et aja.”
  • Ruokakaupoissa ja kioskeissa saadaan myydä vain enintään 8-prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia sekä enintään 5,5-prosenttisia tislattua alkoholia sisältäviä alkoholijuomia; sitä vahvempien alkoholijuomien vähittäismyynnin monopoli on Alkolla.
  • Mietojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty, ja väkevien alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 20-vuotiaalle on kielletty. Ravintolassa tai anniskelualueella kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.
  • Alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle niin, että hän siitä juopuu, on rangaistavaa.[31]
  • Alkoholijuomia ei saa myydä eikä anniskella selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.
  • Väkiviinaa (yli 80 %) saa pitää hallussa vain se, jolla on alkoholilain mukaan oikeus valmistaa, maahantuoda, myydä tai käyttää väkiviinaa.[32]
  • Moottoriajoneuvon kuljettaminen veren alkoholipitoisuuden ollessa yli 0,5 promillea on rikos, jota kutsutaan rattijuopumukseksi. Yli 1,2 promillen humalassa kuljettaminen on törkeä rattijuopumus.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ alkoholijuoma. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Liebmann, A. J.: History of Distillation. Journal of Chemical Education, 1956. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (englanniksi)
  3. ↑ Hudson, John: Suurin tiede. Kemian historia, s. 49–50. ((The History of Chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3
  4. ↑ a b Alkoholilaki Finlex. Viitattu 27.6.2024.
  5. ↑ Hopia, Anu & Lehtonen, Pekka: Kuplivaa kemiaa. Kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan, s. 211–213. Helsinki: Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-104-9
  6. ↑ Rajamäki, Tiina: Näin suomalaiset kuolevat nuorena: Joukosta erottuu kaksi ryhmää, joiden elintavat enteilevät pahaa Helsingin Sanomat. 22.3.2023. Viitattu 24.3.2023.
  7. ↑ Keski-​Euroopassa juodaan enemmän alkoholia kuin pohjoisessa, kertoo WHO:n raportti (STT) Keskisuomalainen. Viitattu 27.6.2024.
  8. ↑ a b c Alkoholi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Viitattu 25.3.2024.
  9. ↑ Vanas, Antti: Suomalaisten alkoholinkulutus on kulkenut vuoristorataa Super. 13.12.2019. Viitattu 27.6.2024.
  10. ↑ Kangas, Nitta: Alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta juomista romantisoidaan edelleen Jyväskylän ylioppilaslehti. 1/2023. Viitattu 25.3.2024.
  11. ↑ Sajaniemi, Suvi: Alkoholi on edelleen ongelma liian monelle Tekijä. 27.6.2020. Viitattu 27.6.2024.
  12. ↑ Raudaskoski, Joona: Sinun puolestasi viljelty Kotimaa. 29.8.2013. Viitattu 27.6.2024.
  13. ↑ Pistilli, Camilla: The Wine and Judaism Connection: Culture or Religion? Huffpost. 8.11.2016. Viitattu 27.6.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Alcohol in Saudi Arabia Alcoholrehab.com. Alcohol Rehab. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 5.1.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Baraka, Josefiina: Kun krapula ei lopu Iltalehti. 1.5.2017. Viitattu 27.6.2024.
  16. ↑ a b Kleemola, Jenni: Vettä vai viiniä? Pirkka. 5.3.2019. Kesko Oyj. Viitattu 25.3.2024.
  17. ↑ Tammela, Linda: Näin Suomi juo tänä kesänä: alkoholi ei ole itsestäänselvyys eikä lonkero aina harmaata Yle uutiset. 28.7.2023. Viitattu 28.7.2023.
  18. ↑ a b c Uusi maailmalaajuinen selvitys: Alle 40-vuotiaiden ei pitäisi juoda alkoholia ollenkaan Yrittäjä-lehti Varsinais-Suomi. 15.7.2022. Viitattu 26.2.2023.
  19. ↑ Nord, Minna: Näin tapahtuu kehollesi, jos juot oluen joka päivä Iltalehti. 24.6.2023. Viitattu 27.6.2023.
  20. ↑ Ollila, Eeva & Bingham, Clarissa: Syöpä, alkoholi ja alkoholipolitiikka Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 21/2017. Viitattu 27.6.2023.
  21. ↑ a b c d Alkoholi Päihdelinkki. A-klinikkasäätiö. Viitattu 25.3.2024.
  22. ↑ a b Päivänen, Pinja: Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on sokea piste, sanoo asiantuntija (tilaajille) Helsingin Sanomat. 21.6.2020. Viitattu 26.2.2023.
  23. ↑ Siljamäki, Emmi: Lakimuutos tuo päivystyksiin yhä pahemmat ruuhkat, pelkää ylilääkäri – ”Ilman alkoholia ei olisi lääkäripulaa” Yle uutiset. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.
  24. ↑ a b Euroopassa kulutetaan eniten alkoholia maailmassa – WHO muistuttaa alkoholin syöpäriskistä 8.11.2023. Suomen ASH ry. Viitattu 27.6.2024.
  25. ↑ Olut on suomalaisten suosikki­alkoholi (STT) Helsingin Sanomat. 17.6.2024. Viitattu 17.6.2024.
  26. ↑ Kerkelä, Lasse: Suomalaisten alkoholinkäyttö muuttui merkittävästi 15 vuodessa Helsingin Sanomat. 17.4.2022. Viitattu 18.4.2022.
  27. ↑ Paulavaara, Päivi: ”Työttömyys, viina, kirves ja perhe” – asiantuntija kertoo, mihin Suomessa hukataan elinvuosia ja mitä nyt pitäisi tehdä Yle uutiset. 30.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
  28. ↑ Pekkarinen, Elina & Kannussaari, Kim: Alkoholin vapauttamisesta on lapsille pelkkää haittaa Helsingin Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.
  29. ↑ a b Alkoholilaki: Määritelmät Finlex. Viitattu 17.6.2024.
  30. ↑ Kauppinen, Ina: Laki oluen ”jonovarasta” hämmentää Ilta-Sanomat. 2.8.2014. Viitattu 11.10.2023.
  31. ↑ Alkoholilaki, 90 § Rangaistussäännökset Finlex. Viitattu 17.6.2024.
  32. ↑ Alkoholilaki, 83 § Alkoholipitoisen aineen hallussapito Finlex. Viitattu 17.6.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuoma.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alkoholijuoma&oldid=22478336”