Epimetheus (kuu)
Epimetheus on Saturnuksen kuu. Se tunnetaan myös tunnuksella Saturnus XI. Kuu on nimetty kreikkalaisen mytologian Epimetheuksen mukaan.
Epimetheus | |
---|---|
Löytäminen | |
Löytäjät | Richard L. Walker |
Löytöaika | 1966 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Planeetta | Saturnus |
Keskietäisyys | 151 422 km |
Eksentrisyys | 0,009 |
Kiertoaika | 0,6959 d |
Inklinaatio | 0,37° |
Fyysiset ominaisuudet | |
Päiväntasaajan halkaisija | 138 × 110 × 110 km |
Pinta-ala | - km2 |
Massa | 5,35 × 1017 kg |
Keskitiheys | 0,61 g/cm3 |
Painovoima pinnalla | ~0,008 m/s2 |
Pyörähdysaika | 22 h 37 min 5 s |
Akselin kaltevuus | 0° |
Albedo | 0,5 |
Pinnan lämpötila |
alin: K- keski: - ylin: - |
Kaasukehän ominaisuudet | |
Kaasunpaine | ei ole |
Löytäminen
muokkaaEpimetheus kiertää käytännössä samaa rataa kuin Janus. Tähtitieteilijät olettivat aluksi, että kappaleita olisi vain yksi tällä kiertoradalla ja heillä oli vaikeuksia sovittaa yhteen kahden eri kappaleen havaintoja. Audouin Dollfus havaitsi kuun 15. joulukuuta 1966 ja ehdotti sille nimeä ’Janus’.[1] 18. joulukuuta 1966 Richard L. Walker teki havainnon, jota nykyään pidetään Epimetheuksen löytämisenä.[2] Kuitenkin silloin uskottiin, että kiertoradalla oli vain yksi kuu, epävirallisesti Januksena tunnettu.
Lokakuussa 1978 Stephen M. Larson ja John W. Fountain oivalsivat, että vuoden 1966 havainnot selitettäisiin parhaiten kahdella eri kappaleella, jotka jakavat saman kiertoradan. Tähän saatiin vahvistus Voyager 1 -luotaimen Saturnuksen ohilennon aikana vuonna 1980, jolloin sille annettiin väliaikainen tunnus S/1980 S 3. Epimetheuksen löytämisen jakaa näin Walker yhdessä Larsonin ja Fountainin kanssa. IAU nimesi kuut virallisesti Epimetheukseksi ja Janukseksi vuonna 1983. Cassini-luotain suoritti Epimetheuksen ohilennon 3. joulukuuta 2007.
Kiertorata
muokkaaEpimetheus ja Janus kiertävät käytännössä samaa rataa Saturnuksen F- ja G-renkaiden välissä. Kiertoratojen keskietäisyyden ero on vain 50 km. Koska lähemmällä kiertoradalla olevan kappaleen nopeus on suurempi se saavuttaa ulommalla kiertoradalla olevaa kappaletta. Epimetheuksen halkaisijan ollessa 115 km ja Januksen 178 km näyttäisi siltä, että kappaleet törmäävät toisiinsa. Kuitenkin sisemmän kuun saavuttaessa ulompaa kuuta niiden keskinäinen vetovoima lisää sisemmän kuun liike-energiaa ja nostaa sen kiertorataa aiheuttaen samalla nopeuden hidastumisen. Samalla ulompi kuu menettää saman määrän liike-energiaa ja putoaa alemmalle kiertoradalle nopeuden samalla lisääntyessä. Kuut vaihtavat näin kiertoratoja ja alkavat etääntyä toisistaan, eivätkä ne lähesty koskaan toisiaan lähemmäksi kuin 10 000 km. Kiertoratojen vaihtaminen tapahtuu noin neljän vuoden välein, edellisen kerran 2010. Ilmiö on nykytiedon mukaan ainutlaatuinen Aurinkokunnassa.
Fyysiset ominaisuudet
muokkaaEpimetheuksessa on useita halkaisijaltaan yli 30 km olevia kraattereita sekä erikokoisia harjanteita ja uurteita. Kraattereiden suuri määrä osoittaa, että Epimetheuksen täytyy olla varsin vanha. Janus ja Epimetheus ovat saattaneet syntyä yhden kappaleen hajoamisesta, mutta tämän on täytynyt tapahtua varhain Saturnuksen kuusysteemissä. Epimetheuksen alhainen tiheys ja korkea heijastuskyky osoittavat sen olevan todennäköisesti erittäin huokoinen jäinen kappale. Näissä arvoissa on kuitenkin paljon epävarmuutta ja tämä vaatii vahvistusta.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epimetheus (kuu) Wikimedia Commonsissa
Paimenkuut |
S/2009 S 1 | Pan | Daphnis | Atlas | Prometheus | Pandora |
---|---|
Samarataiset | |
G-rengas | |
Sisemmät suuret kuut |
Mimas | Enceladus | Tethys | Telesto | Calypso | Dione | Helene | Polydeuces |
Alkyonidit | |
Ulommat suuret kuut | |
Inuiittiryhmä | |
Viikinkiryhmä |
Phoebe | Skathi | S/2007 S 2 | Skoll | S/2004 S 13 | Greip | Hyrrokkin | Mundilfari | Jarnsaxa | S/2006 S 1 | S/2004 S 17 | Narvi | Bergelmir | Aegir | Suttungr | S/2004 S 12 | Bestla |
Gallialaisryhmä | |
Varmistamattomat |