Hollola

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 727,46 km², josta 76,23 km² on vesistöjä. Kunnassa asuu 22 814 ihmistä, ja väestötiheys on 35,03 asukasta/km². Hollola on väkiluvultaan yksi Suomen suurimmista kunnista, joka ei käytä kaupunki-nimitystä. Hollolaa suurempia tässä suhteessa ovat Uudellamaalla sijaitsevat Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula ja Vihti.

Hollola
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°59′15″N, 025°31′00″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	098
Hallinnollinen keskus	Salpakangas
Perustettu	1865
Kuntaliitokset	Hämeenkoski (2016)
Kokonaispinta-ala	727,46 km² 164:nneksi suurin 2022
– maa	651,23 km²
– sisävesi	76,23 km²
Väkiluku	22 814 46:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	35,03 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	16,9 %
– 15–64-v.	57,7 %
– yli 64-v.	25,3 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,5 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	3,2 %
Kunnallisvero	8,30 % 231:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • PS  • SDP  • Kesk.  • Vihr.  • KD  • Vas.	11 10 8 7 4 2 1
hollola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa Asikkala, lännessä Hausjärvi ja Hämeenlinna, idässä Lahti sekä etelässä Kärkölä ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden seutukuntaan. Hollolasta Helsinkiin on 111 km ja Tampereelle 121 km.

Hollolan kuntakeskus on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016. Hollolan kunnasta on liitetty Lahden kaupunkiin alueita useita kertoja. Lahden kauppala perustettiin Hollolan kunnan Lahden kylään, josta tuli 16. marraskuuta 1905 Lahden kaupunki.

Maantiede

Luonto

Etelä-Suomen korkein paikka Tiirismaa sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen pohjoispuolella. Tiirismaalla sijaitsee Digitan radio- ja televisiolähetysasema ja Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.^lähde?

Tiirismaan eteläpuolella Tiilikankaalla on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, jossa näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärvellä on uimaranta. Heinsuon urheilukeskukselta pääsee Tiirismaalle Iso-Tiilijärven itäpuolitse käyttämällä Soisalmen suolle rakennettuja pitkospuita.^lähde?

Kaikkiaan Hollolan kunnan alueella on kokonaan tai osittain 44 järveä, joista suurimmat ovat Vesijärvi, Pääjärvi ja Kivijärvi.

Kiikunlähde sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä. Kiikunlähteellä on kuvattu osa luontoelokuvasta Järven tarina. Kiikunlähde on juomakelpoinen ja se toimii pintavedenottamona kotitalouksille.

Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat Heinlammin kalliokedot ja Huhdanjoen Tervalan niitty. Hollolan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.

Asutus

Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva kehyskunta. Vapaa-ajan asuntoja siellä oli 1 527 vuoden 2013 lopussa.

Hollolan kunnan keskellä sijaitseva Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa.

Kunta on ostanut maata tonttivarannon ylläpitämiseksi voidakseen tarjota omakotitontteja.

Salpakangas

Pääartikkeli: Salpakangas

Yli puolet Hollolan asukkaista asuu kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan ja Kalliolan kylissä.

Hollolan kunnan hallinto siirtyi jatkosodan aikana Hollolan kunnantuvalta Lahden kaupungin keskustaan ja siirtyi myöhemmin Salpakankaalle. Kunnan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen. Se mahdollisti Lahtea matalammat kunnallisverot ja houkutteli Salpakankaalle yrityksiä ja asukkaita.

Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa rakennutti alueelle Prisma-marketin joka valmistui vuonna 2017. . Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui vuonna 2011 Hollolan torin lähelle. Salpakankaan terveysasema päättää toimintansa ja puretaan. Sen länsipuoliselle tontille rakennetaan 2019–2020 laaja hyvinvointikeskus.^lähde?

Historia

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan merkittävin vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee Okeroisissa. Viikinkiajalla Hollolasta kehittyi tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttua aluetta lienee ollut Vainion seutu. Turkumäkeä on arveltu tärkeäksi kauppapaikaksi, ja sen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto.

Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli Ruotsin valtakunnan rajaseutua. Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoituksen ketju, joista Kapatuosian linnavuori on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Niiden varsinaista käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä, mutta niiden epäillään olleen osa puolustusketjua, tulitiedotusketjua tai paikallisen väestön pakopaikkoja.

Keskiajalla Hollola kuului Hämeen linnalääniin. Kruununhallintoa varten perustettiin Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.

Hollolan kirkkopitäjä on 1200-luvulta peräisin oleva seudun emäpitäjä. Hollola on varhaiskeskiajalla ollut koko nykyistä Päijät-Hämettä laajempi. Suur-Hollolan pohjoiset alueet erotettiin Sysmän emäpitäjäksi 1442 (josta edelleen erotettu lähes koko Keski-Suomen sisältänyt suur-Rautalampi 1561) ja itäiset alueet Iitin emäpitäjäksi 1539, joita uuden ajan kuluessa edelleen jaettiin pienempiin osiin. Orimattila itsenäistyi 1636. 1800-luvulla Hollolasta lohkottiin vielä Heinola (1839), Asikkala (1848), Kärkölä (1867) ja entinen Nastola (1869).

Hollolan Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi alkoi, kun Riihimäki–Lahti-rata ja siihen kuuluva Vesijärven rautatieasema rakennettiin Päijänteen eteläosan Vesijärven rantaan. Lahdesta muodostui Vesijärven sataman vesiliikenteen, rautatieliikenteen ja maantieliikenteen solmukohta. Lahti erotettiin Hollolasta kaupungiksi 16. marraskuuta 1905.

Maatalousvaltainen Hollola alkoi teollistua 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään Tampereen–Lahden-valtatien varteen kaavoitettiin Salpakankaan taajama, josta tuli Hollolan uusi kuntakeskus. Hollola on viime vuosikymmeninä ollut asukasluvultaan Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta.

Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty niihin liittyviä selvityksiä. Niihin kuuluvat Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke ja kuuden kunnan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan yhdistymishanke, jonka Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto hylkäsivät. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alussa.

Kunnallishallinto

Pääartikkeli: Hollolan kunnanvaltuusto

Hollolan kunnanvaltuustossa on 43 valtuutettua, ja siihen kuuluu seitsemän valtuustoryhmää. Oma valtuustoryhmä on kokoomuksella, SDP:llä, keskustalla, kristillisdemokraateilla, Perussuomalaisilla, Vasemmistoliitolla ja vihreillä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muodostui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Kaudella 2021–2025 suurin valtuustoryhmä on kokoomus, jonka hallussa on 11 paikkaa.

Kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008 perustaa lähineuvostot kylittäin. Lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja ja niitä on viisi kappaletta. Neuvostot on muodostettu eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueille.

Talous

Vuoden 2011 lopussa Hollolan työpaikoista 4,7 prosenttia oli alkutuotannossa, 31,2 prosenttia jalostuksessa ja 61,9 prosenttia palveluissa. Peltohehtaarien mukaan laskettuna Suomen neljänneksi suurin maatila on Hollolassa (vuonna 2013).

Vuonna 2015 Hollolan suurimmat yhteisöveron maksajat olivat karjan tuottavuuteen tähtäävä palveluosuuskunta Faba, paperikonealalla toimiva Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy ja Etteplan Design Center Oy.

Hollolan suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat:

• Makron, 170 työntekijää
• Vaahto, 119 työntekijää
• Andritz, 113 työntekijää
• Ramboll Finland
• Sandvik Materials Handling – Roxon Oy, 110 työntekijää
• Muovijaloste, 38 työntekijää
• Porkka Finland (Huurre Group), 81 työntekijää
• Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 77 työntekijää
• Etteplan, 73 työntekijää
• SEW-Eurodrive, 64 työntekijää
• Suomen Kotikylmiö, 60 työntekijää
• Solmaster, 55 työntekijää
• Naisten Pukutehdas, 48 työntekijää
• Trelmec, 45 työntekijä

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa vuonna 2006.

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE, Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2004 muun muassa Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella. Elinkeinojen kehittämisessä Hollola tukeutuu Lahden Seudun Kehitys Ladeciin. Hollolan elinkeinoelämän voimakas laajeneminen alkoi 1960-luvun lopulla, kun Hollolan itärajalle lähelle Lahtea kaavoitettiin Salpakankaan teollisuusalue. Sen lisäksi Hollolassa on Kukonkoivun teollisuusalue.

Väestö

Vuonna 1956 Hollolassa oli 9 316 asukasta. Tämän jälkeen asukasluku kasvoi seuraavasti:^lähde?

• 1962: 9 571
• 1963: 9 650
• 1964: 9 674
• 1965: 9 711
• 1966: 9 826
• 1967: 9 971
• 1968: 10 629

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hollolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			18 733
1985			20 712
1990			22 236
1995			22 629
2000			22 592
2005			23 390
2010			24 106
2015			23 915
2020			23 428
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Hollolassa oli 23 602 asukasta, joista 18 481 asui taajamissa, 4 818 haja-asutusalueilla ja 303:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hollolan taajama-aste on 79,3 %. Hollolan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Lahden keskustaajama*	15 130
2	Hämeenkoski	1 042
3	Hollolan kirkonkylä	729
4	Nostava	569
5	Herrala	487
6	Pyhäniemi	317
7	Heinlammi*	207

Hollolan keskuspaikka Salpakangas ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se sekä Vesikansa ovat osa Lahden keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Lahden kaupungin alueelle. Myös Heinlammin taajama ulottuu pieniltä osin Lahden alueelle.

Väestötilastoinnin aluejako

Hollolan väestötilastoinnin mukaiset alueet ovat:

• Herrala
• Kirkonkylä
• Kukkila-Kalliola (Vesikansassa)
• Paimela (Vesikansassa)
• Pyhäniemi
• Miekkiö
• Nostava
• Salpakangas (kuntakeskus)
• Sairakkala
• Vainio-Korpikylä
• Hämeenkoski
• Tennilä

Hollolan väestö on kasvanut eniten Kukkila-Kalliolan tilastoalueella ja Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella.

Palvelut

Sivistystoimi

Hollolan sivistystoimesta päättää Hollolan kunnanvaltuuston sivistyslautakunta. Lautakuntaan liittyvät toimintakokonaisuuksina päivähoito ja varhaiskasvatus lähipalvelualueineen, perusopetus, perusopetus lähipalvelualueineen, vapaa-ajantoimi, kirjastoineen, kulttuureineen ja nuorisotoimineen.

Oppilaitokset

Hollolan kunnan sivistystoimeen on liitetty sen naapurikunnan Kärkölän sivistystoimi. Hollolan ja Kärkölän peruskoulut toimivat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.

Hollolassa on Hämeenkosken kuntaliitoksen jälkeen 11 peruskoulua, jotka ovat:

• Herralan koulu
• Hälvälän koulu
• Hämeenkosken koulu
• Kalliolan koulu
• Kankaan koulu
• Nostavan koulu
• Paimelan koulu
• Pyhäniemen koulu
• Salpakankaan yhtenäiskoulu
• Tiilikankaan koulu
• Hollolan yläaste, peruskoulun luokat 7–9

Kouluverkosto kuuluu hallinnollisesti Hollolan kunnan sivistystoimelle.

Toisen asteen koulutusta Hollolassa järjesti Hollolan lukio, jonka toiminta lakkasi vuonna 2014 sekä Koulutuskeskus Salpaus, joka luopui toimitiloistaan Hollolan Kukonkoivussa 2013. Hollolasta tuli Suomen suurin vailla lukiota oleva kunta.

Kulttuuri

Hollolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema (kirkko ja pitäjän historiallinen keskus), Voistion kulttuurimaisema sekä Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema.

Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleiväksi. Hollolan muiksi pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, suolattu Paimelan lahna ja omenapepu.

Hollolan kunnankirjaston pääkirjastolle valmistui uusi kirjastorakennus vuonna 2004. Pääkirjaston ohella kuntalaisia palvelevat Kalliolan lähikirjasto, Hämeenkosken kirjasto ja Hollolan kirjastoauto.

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikatapahtuma. Hollolassa pidetään Martta ja Hollo -festivaali.^lähde?

Hollolassa on puulajipuisto, Hannun muistometsä, Kukkilassa. Uskonnollinen Hiljaisuuden huone on muurattu peruskiveltään 2003. Sen vihki käyttöön Jukka Kuoppamäki.^lähde?

Murre

Hollolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hollolan murre muodostaa alaryhmän yhdessä Padasjoen, Lammin, Hämeenkosken, Kärkölän, Asikkalan, Heinolan, Nastolan ja Hollolan kanssa. Toisinaan myös Orimattilan katsotaan kuuluvan samaan murreryhmään.

Tapahtumat

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Hollolassa vuosina 1974 sekä 1984.

Hollola kirjallisuudessa

Hollolan Hämeenkoski ja Hyväneulan kylä ovat vahvasti esillä Isaksson-sarjan viidennessä dekkarissa Sieluttomat, jonka on kirjoittanut Seutuneloset-lehtiryhmää edeltäneen Seutuviikon entinen päätoimittaja Markus Ahonen.^lähde?

Seurakunta

Pääartikkeli: Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Hollolan kivikirkko on noin vuodelta 1510.

Hollolan kellotapuli on vuodelta 1831.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hollolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Hollolan seurakunta
  • Hämeenkosken kappeliseurakunta

Hollolan seurakunta kuuluu Mikkelin hiippakuntaan. Seurakunta toimii vuoden 2017 alusta Hollolan lisäksi Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen kuntien alueella. Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, jossa on 550 istumapaikkaa. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Se valmistui nykyiseen muotoonsa vuosien 1495–1510 välisenä aikana: sakaristo vuonna 1495, kirkkosali vuonna 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kivikirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Kattoon iskeneen salaman vuoksi kirkon puiset kattorakennelmat paloivat vuonna 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935.^lähde?

Kirkon eteläpuolella on keltainen Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen, vuosina 1829–1831 rakennettu kellotapuli.^lähde?

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hollolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Hollolassa toimii Hollolan helluntaiseurakunta

Hollola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen ollen osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hollolan kunnan nykyisellä alueella.

• Hämeenkosken seurakunta (liitetty Hollolan seurakuntaan 2007)
• Lahden ortodoksinen seurakunta (liitetty Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan 2021)

Muita nähtävyyksiä

Kapatuosian linnavuori

Kapatuosian linnavuori sijaitsee Hollolan kirkon pohjoispuolella. Se ajoittuu rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajanjaksoihin. Linnavuorella on kesäisin avoinna oleva näkötorni, jota käytetään myös lintujen tarkkailuun.

Kotiseutumuseo ja Hentilän talomuseo

Hollolan kotiseutumuseota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä kaksikerroksisessa makasiinirakennuksessa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu sota-ajasta kertovaa näyttely..^lähde?

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, johon on koottu alueen vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.

Kunnantupa

Hollolan kunnantupa vuodelta 1902.

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli vuonna 1902 valmistuneen Hollolan kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Vastapäätä Hollolan kirkkoa sijaitsevassa kunnantuvassa toimii kahvila.^lähde?

Ampumarata

Yhdystien 3161 itäpuolella Puolustusvoimien alueella on Hälvälän ampumarata ja harjoitusalue .

Virkistys

Retkeily

Hollolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Hollolan alueen kohteita ovat muun muassa Kapatuosian linnavuori, Kutajärven lintutornit sekä Hanneksen muistometsä. Hollolan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Salpausselän ladut, Hämeenkosken metsäpolku, Hollolan kultturitie, Kutajärven luontopolku, Tiilijärvien ulkoilureitit, Tiirismaan polut, Pähkinälehtojen kierros, Televisiomaston kierros, Pirunpesän kierros sekä Suokierros.

Ystävyyskunnat

• Arbogan kunta (Ruotsi)
• Nordkapp (Norja)
• Ebeltoft (Tanska)

Kuuluisia hollolalaisia

• Aarne Alestalo, yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Ville Haapasalo, näyttelijä ja televisiojuontaja
• Lauri Iisakkila, yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Olli Ilola, virkamies, lähetystöneuvos
• Vilma Jää, kansanmuusikko, oopperalaulaja
• Arttu Lindeman, rap-artisti ja videobloggaaja
• Veikko Linkoneva (1930–2020), yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Toni Piispanen, pyörätuolikelaaja
• Mika Pohjonen, oopperalaulaja
• Väinö Pätiälä (1884–1957), Laitialan kartanon omistaja, maanviljelysneuvos
• Aino-Kaisa Saarinen, maastohiihtäjä
• Eppu Salminen, näyttelijä ja juontaja
• Krisse Salminen, näyttelijä ja stand up -koomikko
• Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari
• Petri Saraste, toimittaja
• Jouko Siikaniemi, kansanedustaja
• Väinö Siikaniemi, keihäänheittäjä
• Laura Voutilainen, laulaja ja näyttelijä

Kansanedustajat

Kansanedustajat 2019–2023

• Jari Ronkainen 2015–

Aikaisemmat kansanedustajat

• Anne Louhelainen 2011–2019
• Juha Rehula 1996–2019
• Timo Seppälä 1999–2007
• Jouko Siikaniemi 1970–1975
• Kyösti Toivonen 1991–1995, myös Euroopan parlamentin jäsen

Euroopan parlamentin jäsenet

• Kyösti Toivonen

Katso myös

• Luettelo Hollolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Maanmittauslaitos: Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2006 1.1.2006. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 7.1.2006.

Kirjallisuutta

• Kuusi, Sakari: Hollolan pitäjän historia I–II. (Toinen, korjattu ja yhdistetty painos. Ensimmäisen ja toisen osan sivunumeroinnit ovat erilliset) Hollola: Hollolan kunta (1. p. WSOY), 1980 (alk. 1935-1937). ISBN 951-99285-7-X
• Heikkinen, Antero: Hollolan historia III, 1860-luvulta toiseen maailmansotaan, 1975. ISBN 951-9906193.
• Peltola, Jarmo: Hollolan historia IV : Monikasvoinen Hollola : maalaiskylistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan 1939–2010. Hollolan kunta, 2013. ISBN 978-951-96260-9-3.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hollola Wikimedia Commonsissa

• Lisää luettavaa aiheesta Hollola on Wikiaineistossa
• Hollolan kunnan kotisivut
• Hollolan seurakunnan kotisivut
• Hollolan karttapalvelu

Hollola