Wikipedia

Jekaterinburg

kaupunki Sverdlovskin alueella, Venäjällä

Jekaterinburg (ven. Екатеринбу́рг), aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella. Se sijaitsee Uralvuorten keskiosassa, Aasian puoleisella vuoristotasangolla Toboliin laskevan Isetin varrella. Jekaterinburg on Sverdlovskin alueen ja Uralin federaatiopiirin hallintokeskus.[6][7]

Jekaterinburg
(Екатеринбург)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Sverdlovskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Sverdlovskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Jekaterinburg

Koordinaatit: 56°50′N, 60°35′E

Valtio Venäjä Venäjän federaatio
Alue (oblasti) Sverdlovskin alue
Perustettu 18. marraskuuta 1723
Kaupungiksi 1796
Hallinto
 – Pormestari Jevgeni Vadimovitš Roizman
Korkeus 237 m
Väkiluku (2012) 1 386 909[1]
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2) [2][3]
Postinumero 620XXX[4]
Suuntanumero(t) +7 343[5]









Historia

muokkaa

[8][9] Jekaterinburg perustettiin vuonna 1723[10] ja siitä kehittyi nopeasti merkittävä vuoriteollisuuskaupunki.

 
Jakov Sverdlovin patsas oopperatalon edustalla.

Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen surmattiin Ipatjevin talossa Jekaterinburgissa 16. ja 17. heinäkuuta välisenä yönä vuonna 1918. Vuodet 1924–1991 kaupungin nimi oli Sverdlovsk bolševikkijohtaja Jakov Sverdlovin mukaan.

Vuonna 1933 Sverdlovissa aloitti toimintansa Uralmaš-konetehdas. Toisen maailmansodan taistelujen alta kaupunkiin siirrettiin Neuvostoliiton Euroopan alueelta useita teollisuuslaitoksia ja monet niistä jäivät sinne pysyvästi. Myös Eremitaašin taidemuseon kokoelmia säilytettiin sodan aikana Sverdlovskissa. Toisen maailmansodan jälkeen Sverdlovskista tuli ulkomaalaisilta suljettu kaupunki, koska siellä sijaitsi merkittävä osa maan puolustusteollisuudesta.

Toukokuussa 1960 amerikkalainen Gary Powersin ohjaama U-2-vakoilulentokone ammuttiin alas Sverdlovskin yllä. Lentäjä vangittiin ja tuomittiin vankeuteen vakoilusta. Muutama vuosi myöhemmin hänet vaihdettiin Yhdysvalloissa Neuvostoliiton eduksi vakoilusta tuomittuun Rudolf Abeliin. Huhtikuussa 1979 kaupungissa levisi pernaruttoepidemia, jonka uskotaan olleen lähtöisin läheisestä biologisia aseita tuottavasta laitoksesta. Tauti tappoi yli sata asukasta.[11]

Asukasluvun kehitys

muokkaa

Jekaterinburg oli kohonnut vuoden 2010 väestönlaskennan 1,35 miljoonan asukasluvullaan Venäjän neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Moskovan, Pietarin ja Novosibirskin jälkeen[12]. Se on myös yksi maan tiheimmin asuttuja suurkaupunkeja.

Vuosi 1807
lähde? 		1820 1836 1877 1887 1897 1913
lähde? 		1917 1931
[13] 		1933
Väkiluku &&&&&&&&&&010023.&&&&0010 023 &&&&&&&&&&013026.&&&&0013 026 &&&&&&&&&&014973.&&&&0014 973 &&&&&&&&&&030274.&&&&0030 274 &&&&&&&&&&037399.&&&&0037 399 &&&&&&&&&&043239.&&&&0043 239 &&&&&&&&&&069210.&&&&0069 210 &&&&&&&&&&071590.&&&&0071 590 &&&&&&&&&0223335.&&&&00223 335 &&&&&&&&&0462600.&&&&00462 600
Vuosi 1956 1959[14] 1962 1970[15] 1979[16] 1989[17] 2002[18] 2010[12]
Väkiluku &&&&&&&&&0707000.&&&&00707 000 &&&&&&&&&0778602.&&&&00778 602 &&&&&&&&&0853000.&&&&00853 000 &&&&&&&&01025045.&&&&001 025 045 &&&&&&&&01211172.&&&&001 211 172 &&&&&&&&01364621.&&&&001 364 621 &&&&&&&&01293537.&&&&001 293 537 &&&&&&&&01349772.&&&&001 349 772

Ilmasto

muokkaa

Seudulla vallitsee mannerilmasto selkeäpiirteisine vuodenaikoineen. Tammikuun keskilämpötila on −14,5 ja heinäkuun 18,5 celsiusastetta. Alueen länsipuolella oleva Uralvuoristo rajaa mataluudestaan huolimatta läntisiä ilmavirtauksia. Sen sijaan lämpimille eteläisille ja idänpuoleisille mantereisimmille ilmavirtauksille ei ole vastaavia esteitä. Tästä syystä Jekaterinburgin ilmastossa esiintyy nopeita lämpötilan ja säätilan muutoksia. Ilma voi talvella lauhtua nopeasti ankarasta pakkasesta suojan puolelle; kesällä kuumat helteet voivat vaihtua kylmäksi sadesääksi.[10][19] Oheinen taulukko kuvaa Jekaterinburgin keskimääräistä ilmastoa 30 vuoden säähavaintojen (1961-1990) perusteella.

Jekaterinburgin ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C)[20] −11,0 −7,8 0,6 9,9 16,9 22,0 24,0 20,7 14,3 5,0 −2,5 −8,3
Keskilämpötila (°C)[19] −14,5 −12,2 −4,6 4,0 10,9 15,9 18,5 15,1 9,5 1,4 −5,6 −11,3
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C)[21] −18,1 −16,2 −8,4 −0,2 5,5 10,9 13,8 11,0 5,9 −1,3 −8,4 −14,5
Keskimääräinen sademäärä (mm)[21] 23 19 16 28 44 74 81 66 53 40 31 23
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 0,1 mm)[21] 7 5 4 6 8 10 10 10 9 9 8 6
Vrk:n auringonpaiste keskimäärin (h)[19] 1,5 3,4 5,3 6,9 8,3 9,1 8,7 7,0 4,8 2,5 1,7 1,2
Lähde: Rossgidromet, WMO ja Hongkongin observatorio. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990.[21][20][19]

Talous

muokkaa

Jekaterinburg on Uralin merkittävimpiä teollisuuskeskuksia. Kaupungissa on rauta-, kupari-, teräs-, kemian-, paperi-, kivi-, kone-, sähköteknistä-, elintarvike- ja nautintoaineteollisuutta. Lisäksi kaupungissa jalostetaan jalokiviä ja kaupungin läheisyydessä kaivetaan kultaa ja fosforiittia.lähde?

Merkittävin teollisuusyritys lienee Uralmaš, joka on ollut Euroopan suurin konetehdas.lähde?

Liikenne

muokkaa

Kaupunki on Länsi-Siperian merkittävin rautatieristeys. Jekaterinburgin rautatieasemalta johtavat radat Permiin, Nižni Tagiliin, Tavdaan, Tjumeniin, Kurganiin, Tšeljabinskiin ja Kazaniin.[22][6][7]

Kaupungin kaakkoislaidalla on tärkeä Koltsovon kansainvälinen lentoasema,[6] joka oli esimerkiksi vuonna 2012 matkustajamäärältään (3,8 miljoonaa) koko Venäjän 5. suurin lentoasema heti Moskovan ja Pietarin suurkenttien jälkeen.

Paikallisliikennettä hoidetaan bussien, johdinautojen, raitiovaunujen ja reittitaksien ohella metrolla, joka suunnitelmien mukaan laajenee kolmilinjaiseksi.lähde?

Kulttuuri ja koulutus

muokkaa

Jekaterinburg on Uralin alueen tärkeä kulttuuri- ja koulukeskus. Boris Jeltsinin mukaan nimetty Uralin federaatioyliopisto on yksi valtakunnan suurimmista korkeakouluista. Se perustettiin 2009 yhdistämällä aiempi Uralin teknillinen valtionyliopisto ja vuonna 1920 perustettu, Maksim Gorkille nimetty Uralin valtionyliopisto. Lisäksi kaupungissa toimii Venäjän tiedeakatemian Uralin osasto, teattereita, ooppera sekä museoita, muiden muassa Jekaterinburgin geologinen museo, joka esittelee Uralin kivilajeja. Merkittävin 2000-luvulla rakennettu monumentaalirakennus on Venäjän viimeisen tsaariperheen murhapaikalle pystytetty kirkko.lähde?

Jekaterinburg on neuvostoajoista lähtien ollut merkittävä rock-kulttuurin keskus. Sieltä ovat kotoisin mm. yhtyeet Nautilus pompilius ja Agata Kristi. Konserttitarjonnan sanotaan olevan maan vilkkainta Moskovan ja Pietarin jälkeen.kenen mukaan?

Vuonna 2007 kaupungin mukaan nimettiin asteroidi numero 27736 (Ekaterinburg)[23]

Urheilu

muokkaa

Kaupungin jääkiekkoseura Avtomobilist Jekaterinburg pelaa KHL-liigassa. Jääpalloseura SKA-Sverdlovsk oli yksi neuvostoajan menestyneimmistä jääpalloseuroista. Venäjän mestaruuden seura on voittanut kerran.

Tunnettuja jekaterinburgilaisia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  3. ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Sverdlovskaja oblast: Potštovnyje indeksy. Gorod Jekateringburg. ruspostindex.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  5. ↑ Sverdlovskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  6. ↑ a b c toim. V. H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä. Määritä julkaisija! ISBN 985-409-072-8 (venäjäksi)
  7. ↑ a b Natsionalnyi Atlas Rossii v tšetyreh tomah. Tom 1. Obštšaja harakteristika territorii. DVD, OOO MediaHauz, Moskva, 2006.
  8. ↑ Jekaterinburg (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  9. ↑ Sverdlovsk (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ a b Ekaterinburg - English version Jekaterinburg, ekburg.ru. Viitattu 2.6.2013. (englanniksi)
  11. ↑ http://www.sciencealert.com/biologists-have-decoded-a-secret-russian-bioweapon-decades-after-it-escaped-the-lab
  12. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  13. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1-191 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630.+Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  15. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  16. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  17. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.5.2013. (venäjäksi)
  19. ↑ a b c d Climatological Information for Sverdlovsk, Russia (Normaalijakson 1961-1990 tiedot) Hong Kong Observatory, weather.gov.hk. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.6.2013. (englanniksi)
  20. ↑ a b World Weather Information Service: Ekaterinburg Maailman ilmatieteellinen järjestö, wmo.int. Viitattu 2.6.2013. (englanniksi)
  21. ↑ a b c d Srednemesjatšnyje klimatitšeskije dannyje dnja g. Jekaterinburg Gidromettsentr Rossii, meteoinfo.ru. Viitattu 2.6.2013. (venäjäksi)
  22. ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (venäjäksi)
  23. ↑ JPL Small-Body Database Browser, 27736 Ekaterinburg (1990 SA6) ssd.jpl.nasa.gov.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jekaterinburg&oldid=22782401”