Lahden Reipas (jalkapallo)
Lahden Reipas on lahtelainen palloiluseura, joka on tullut tunnetuksi ennen kaikkea jalkapallosta. Jalkapallon seuratoiminta on suora jatke sodan jälkeen Lahteen siirtyneelle Viipurin Reippaalle, jonka palloilutoiminta (jalkapallo, jääpallo ja jääkiekko) otti vuonna 1962 Reipas-[6] ja vuotta myöhemmin Lahden Reipas -nimen muuttuneen kotikaupunkinsa mukaan.[7]
| Lahden Reipas | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Koko nimi | Lahden Reipas | ||
| Lempinimet | Repe[1], Viirupaidat[2] | ||
| Perustettu | 1891 | ||
| Kaupunki | Lahti | ||
| Kenttä | Lahden kisapuisto | ||
| – kapasiteetti | 3 187 | ||
| Sarja | Kakkonen[3] | ||
| Sarjataso | 4. | ||
| Värit | |||
| Puheenjohtaja | Mike Suviranta [4] | ||
| Päävalmentaja | Tommi Kautonen[5] | ||
|
|||
| Mitalit | ||
|---|---|---|
| Mestaruussarja, Veikkausliiga | ||
 Kultaa |
1963, 1967, 1970 | |
 Hopeaa |
1962, 1968, 1974 | |
 Pronssia |
1965, 1972, 1973 | |
| Suomen Cup | ||
| Kultaa |
1964, 1972, 1973 1974, 1975, 1976, 1978 | |
| Hopeaa |
1963, 1967, 1970 | |
Seura on voittanut kolme Suomen mestaruutta ja seitsemän Suomen Cupia. Miesten edustusjoukkue pelaa Suomen neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.
Reippaan tunnusmerkki on musta-oranssiraitainen pelipaita.
Historia
muokkaaEnsimmäiset vuosikymmenet Viipurissa
muokkaa- Pääartikkeli: Viipurin Reipas
Reippaan juuret ovat Viipurissa, jossa Viipurin Reipas perustettiin vuonna 1891.[8] Alkuaikoina Reipas oli Viipurin suomenkielisen keskiluokan seura, mutta kielirajat olivat usein häilyviä. Seuran oma logo esiteltiin vuonna 1892 ja lippu vuonna 1895. Logoon lisättiin seuran nimi, perustamisvuosi, Viipurin linnan figuuri ja W-kirjain Viipurin kaupungin nimen mukaisesti. Reippaan jalkapalloasujen väreiksi vakiintuivat keltainen ja musta.[9]
Jalkapalloa Reippaassa pelattiin jo varhain, mutta ensimmäiset virallisemmat ottelut kesällä 1907. Silloin Reipas saavutti Viipurin seudun mestaruuden voittamalla 16. kesäkuuta pelatussa ottelussa Viipurin Tarmon 4–0. Ensimmäisen ottelun innoittamana perustettiin Reippaan jalkapallojaosto, minkä myötä seuraan liittyi Viipurin suomalaisen klassillisen lyseon palloilijoita. Tulevina vuosina joukkue sai jatkuvuutta uusiutumalla maltillisesti.[10]
Reipas oli mukana vuonna 1910 osittain cup-muotoisessa SM-turnauksessa. Joukkueella oli Viipurissa kilpailua, mutta parhaat pelaajat pelasivat kuitenkin Reippaassa. Reipas hyötyi myös siitä, että helsinkiläisjoukkueet joutuivat pelaamaan tiukkoja karsintaotteluita ennen varsinaista cup-kilpailua. Joukkue selviytyikin loppuotteluun voittamalla välierässä Viipurin Pontevan. Finaalissa Reipas hävisi turkulaiselle ÅIFK:lle 2–4.[10]
Suomen itsenäistyttyä Reipas menestyi edelleen kohtalaisesti. Joukkue ylsi neljästi SM-turnauksen loppuotteluun, mutta se hävisi joka kerta niukasti helsinkiläisjoukkueille. Suomessa siirryttiin sarjamuotoiseen SM-kilpailuun Reippaan menestyksen taantumisen aikana, joten seura joutui pelaamaan alemmilla sarjatasoilla koko 1930-luvun ajan. Reipas nousi lopulta vuonna 1939, mutta sarja keskeytettiin armeijan ylimääräisten harjoitusten vuoksi.[10]
Muutto Lahteen
muokkaaSotien jälkeen seura siirtyi monen vaiheen kautta evakkoon nykyiselle paikkakunnalleen Lahteen usean viipurilaisen yrityksen kanssa. Lahdessa Reippaasta tuli monien paikallisten evakkojen yhdysside. Sisäpoliittisen tilanteen vuoksi Reipas myös luopui aiemmasta porvarillisuudestaan ja muuntui kaikille avoimeksi seuraksi.[9]
1940-luvulla Reipas vahvisti identiteettiään, havainnoi puutteensa ja panosti tulevaisuuteen pitkäjänteisesti. Reipas myös hyötyi Lahden kaupungin asukaspohjasta, jossa suurilukuinen nuori väestö kaipasi viihdykettä ja harrastuksia. Seura myös keräsi tietotaitoa jalkapallon huipulta, ja sitä jalkautettiin edustusjoukkueen lisäksi junioreihin. Juniorit saavuttivat jo 1950-luvulla kohtalaista menestystä, ja 1960-luvun alussa Viipurin Reipas voitti juniorien Suomen mestaruuden. Seuran puheenjohtaja Martti Mikkonen ja valmentaja Martti Kosma hakivat oppia Euroopasta tavoitteenaan kuroa kiinni sekä kansallinen että kansainvälinen etumatka. Mikkonen esimerkiksi ehdotti suomalaiseen jalkapalloon ammattilaisuutta, minkä urheilujärjestöt kuitenkin torjuivat. Suurin osa hänen tavoitteistaan kuitenkin onnistui, ja hän kehitti seuraa pitkäjänteisesti.[10]
Jalkapallo, jääpallo ja jääkiekko erkanivat vuonna 1962 yleisseura Viipurin Reippaasta omaksi seurakseen, joka nimettiin Lahden Reippaaksi.[11] Nimenvaihdon taustalla oli pyrkimys herättää sponsorirahojen ja lahtelaisen liike-elämän mielenkiinto.[10] Jo vuonna 1956 Reippaan sisälle oli perustettu Kerin Urheilijat -niminen seura, ja vuonna 1961 perustettiin farmijoukkueeksi Lahden Palloseura.[9] Lahden Reipas -nimen myötä myös logoa uudistettiin, kun Viipuria symboloiva W-kirjain korvattiin Lahti-tekstillä ja Viipurin linna vaihdettiin Lahden kaupungintaloon. Muutoksista huolimatta seura oli edelleen vahvasti karjalainen, ja seurassa vaikuttivat vielä vahvasti Viipurissa syntyneet päättäjät. Reipas myös toimi siirtoväen asuttamilla alueilla. Yhdistyminen paikalliskilpailija Upon Pallon kanssa kaatui siihen, että Reipas ei halunnut luopua juuristaan. Myöhemmin seura kuitenkin lahtelaistui, kun toimintaan tuli mukaan Lahdessa kasvaneita sukupolvia.[9]
Menestyksekkäät 1960- ja 70-luvut
muokkaa
1960-luvun alussa Reipas alkoi lähestyä maan kärkeä, ja joukkue nousi pääsarjaan kauden 1960 päätteeksi. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1961 Lahden Reipas kohtasi haasteita mutta onnistui keräämään pisteitä sarjan kärkikolmikolta. Seuraavalla kaudella 1962 Reipas ylsi mitaleille yli 30 vuoden tauon jälkeen. Reippaan menestys jalkapallossa päätti samalla pesäpallon valta-aseman Lahden ykköslajina. 1960-luvun loppuun mennessä Reippaan mukana oli valtaosa lahtelaisista suuryrityksistä, jotka houkuttelivat mukaan myös pienempiä firmoja.[10]
Reipas saavutti ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruutensa kaudella 1963. Joukkue varmisti mestaruuden päätöskierroksella ja sijoittui pisteen erolla Valkeakosken Hakan edelle. Reipas ja Haka myös kohtasivat samanvuotisessa Suomen Cupin finaalissa, jonka Haka voitti. Nuori joukkue pysyi seuraavina vuosina hyvin kasassa, ja puheenjohtaja Martti Mikkosen panostusten ansiosta 1960- ja 1970-luvuista tuli Reippaan menestyksekkäintä aikaa. Reipas ylsi tuolloin yhteensä kymmenen kertaa Suomen Cupin finaaliin, jonka se voitti seitsemästi. Mestaruussarjassa se saavutti yhdeksän mitalia, kolme jokaista väriä. Vuosien 1962–1978 välillä Reipas jäi vain neljästi ilman finaalipaikkaa tai mitalia. Joukkue pelasi säännöllisesti myös kansainvälisiä pelejä Euroopassa.[10]
1980-luvun muutokset
muokkaaMenestyksekkäiden vuosien jälkeen pitkään yhdessä ollut runko alkoi väistyä. Myös Martti Mikkonen siirtyi eläkkeelle. Lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa alkoivat muutokset, jotka heijastuivat myös lahtelaiseen liike-elämään. Reippaan jääkiekko oli irtautunut omaksi yksikökseen, jolloin jalkapallo- ja jääkiekkojaostot kilpailivat toisiaan vastaan rahoista.[10]
Mestaruussarjan kauden 1980 päätteeksi Reipas yllättäen putosi sarjasta. Joukkue onnistui 1980-luvulla nousemaan kuitenkin takaisin pääsarjaan. Lahtelaista jalkapalloa hallitsi silti Reippaan sijaan paikallisvastustaja FC Kuusysi.[10]
Reipas rakensi runkoaan rauhassa menestystä silmälläpitäen. Seuran A-juniorit voittivat 1980-luvulla kaksi Suomen mestaruutta. Seuran taloudellinen selkänoja oli kaventunut, mutta Suomessa elettiin vahvaa taloudellista nousukautta. Reipas oli lähellä mitalisijoja kaudella 1988. Kaudella 1990 mitalit ratkaistiin pudotuspeleillä, joissa Reipas hävisi pronssiottelun.[10]
Taloushaasteet ja fuusio
muokkaaSuomen talous kääntyi kesällä 1990 laskuun. Samalla lahtelainen raskas teollisuus ajautui suuriin vaikeuksiin, mikä vaikutti myös urheiluun ja Reippaaseen, joka joutui luopumaan muun muassa suurimmasta tähdestään Jari Litmasesta.[10]
Kaudella 1991 Reipas saavutti avausvoittonsa vasta yhdeksännessä ottelussaan. Yhteensä Reipas voitti vain kahdesti ja hävisi 29 kertaa. Kahdeksalla pisteellä ja 118 päästetyllä maalilla Reipas putosi sarjasta. Joukkueen heikot otteet rikkoivat tai sivusivat kauden aikana useita ennätyksiä.[10]
I divisioonan kaudella 1992 Reipas jäi sarjan viimeiseksi, mutta onnistui vielä nousemaan takaisin Ykköseen. Lama oli kuitenkin koetellut lahtelaista urheilua raskaasti, eikä pikaiseen nousuun nähty mahdollisuuksia. Kun Ykkösen kausi 1996 päättyi jälleen putoamiseen, nähtiin parhaaksi ratkaisuksi Reippaan ja FC Kuusysin yhdistyminen.[10] Tuolloin syntyi FC Lahti, joka jatkaa osittain Reippaankin perinteitä huipputasolla. Reippaan sarjapaikan sai haltuunsa FC Lahden kakkosjoukkueeksi perustettu FC Pallo-Lahti. Myöhemmin Pallo-Lahden toiminta lopetettiin ja sarjapaikasta luovuttiin. Viirupaitojen junioriperinteitä jatkamaan perustettiin vuonna 1996 FC Pallo-Reipas, josta tuli 2001 FC Reipas. FC Reipas järjestää vuosittain Lahti Soccer -junioriturnausta.lähde?
Paluu miesten sarjatoimintaan
muokkaa
Lahden Reipas palasi miesten sarjatoimintaan kaudeksi 2012, kun se sai Salpausselän Reippaan paikan Kolmosesta.[12] Joukkue voitti kaudella 2018 Kolmosen lohkonsa ja nousi seuraavaksi kaudeksi Kakkoseen.[13] Seura oli edellisen kerran pelannut Palloliiton sarjassa yli 20 vuotta aiemmin.[8]
Joukkueet
muokkaaNykyisin Reipas on jalkapallon erikoisseura ja keskittynyt miesten jalkapalloon. Miesten edustusjoukkue pelaa Kakkosessa. Seuralla on myös ikämiesjoukkue.[8]
Junioritoiminnasta vastaa FC Reipas, ja yhteistyösopimus on muodostettu FC Lahden ja A-junioreiden kanssa.[8] FC Reippaalla on vuonna 1979 perustettu naisjaosto. Sen nimi muutettiin vuonna 1994 Reippaan Naiset ry:ksi. Toiminnan tarkoituksena on kerätä varoja talkootyöllä.[14]
Saavutukset
muokkaaReippaan kasvattamia pelaajia
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Futarit Mukkulassa ”mammaa paossa” Uusilahti.fi. 2.9.2016. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Viirupaidat murskasi Kuusysin derbyssä! Lahdenreipas.fi. 24.8.2018. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Kakkonen, lohko A: Sarjataulukko Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 23.3.2019. Viitattu 30.5.2019.
- ↑ Yhteystiedot Lahdenreipas.fi. Lahden Reipas. Arkistoitu 18.5.2018. Viitattu 18.5.2018.
- ↑ Reipas Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 18.5.2018. Viitattu 18.5.2018.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus vuodelta 1962, sivu 8 (pdf 43/50), vahvistetut nimenmuutokset, Viipurin Reipas -> Reipas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus vuodelta 1963, sivu 8 (pdf 38/50) vahvistetut nimenmuutokset: Reipas -> Lahden Reipas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Historia Lahdenreipas.fi. Lahden Reipas. Arkistoitu 30.5.2019. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ a b c d Leirilaakso, Tommi: Yhteisönsä Symboli - osa 1 Lahdenreipas.fi. Lahden Reipas. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Leirilaakso, Tommi: Menestyjä - osa 10 Lahdenreipas.fi. Lahden Reipas. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ a b c d e f g FC Reipas - Seurainfo fcreipas.fi. FC Reipas. Viitattu 16.10.2010.
- ↑ Kolmosen kausiennakko 2012 7.4.2012. Lahden Reipas. Arkistoitu 15.8.2013. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ Reipas nousee Kakkoseen! Lahdenreipas.fi. 21.9.2018. Lahden Reipas. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ FC Reipas - Onnea Reippaan Naiset Fcreipas.fi. 6.3.2019. FC Reipas. Viitattu 31.5.2019.