Mertiöjärvi
Mertiöjärvi [2][1] on Satakunnassa Jämijärvellä Kierikankylällä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Jämijärven valuma-alueeseen. Mertiöjärvi on osa Jämijärven aluetta.[2][1]
| Mertiöjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Jämijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Jämijärven valuma-alue (35.54) |
| Laskujoki | oja Jämijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.542.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,9 m [1] |
| Rantaviiva | 3,881 km [2] |
| Pinta-ala | 0,39252 km² [2] |
 Mertiöjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pituus on 1,3 kilometriä, leveys 650 metriä ja pinta-ala 39 hehtaaria. Se sijaitsee aivan Jämijärven eteläpuolella sen ja Hämeenkankaan kapeassa välissä. Siihen laskevat Poljankeitaan ja Tapoosnevan suo-ojien vedet sekä muutama lyhyt pelto-oja. Järven laskuoja on melkein kanava, joka yhdistää järven Jämijärveen 100-metrisellä kaivetulla uomalla. Uoman yli kulkee yhdystie 2613. Rantaviiva on 3,9 kilometriä pitkä. Puolet rannasta rajautuu peltomaahan ja loput metsään. Järven eteläpäässä on Hangaslahti, joka on matala ja umpeen heinittymässä. Toinen on Kurkilahti, joka kurkottaa länteen 350-metrisenä, mutta joka sekin on heinittymässä pohjastaan umpeen. Järven luusuassa on sama ongelma, mutta veden kulku lasku-uomaan on varmistettu ruoppaamalla rannanmyötäinen vapaanveden kanava. Järven vaikutuspiirissä on kolme maatilaa ja kahdeksan vapaa-ajanasuntoa. Kaakkoisrannassa sijaitsee uusi toimintakeskus.[2][1]
Historiaa
muokkaaJämijärven vedenpintaa laskettiin pariin otteeseen 1800–1900-luvuilla. Vanhoista pitäjänkartoista 1700-luvulla näkee selvästi, kuinka Mertiöjärven suu on kavennut ojamaiseksi uomaksi. Vaikka vanhassa kartassa uoma näyttää pikemminkin salmelta kuin ojalta, sillä oli jo tuolloin järven nimi. Voidaan siten ajatella, että Jämijärven ja Mertiöjärven vedenpinnat ovat olleet aina samalla korkeudella ja että Jämijärven järvenlaskussa myös Mertiöjärven vedenpinta aleni ja sen ojaa perattiin liikkumisen helpottamiseksi.[3][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Mertiöjärvi, Jämijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Arkistolaitos: Jämijärvi – järven rantaviivat tilojen väliset rajat (A21:1/8-27), 1784-1798
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Ikaalinen – Kalanti, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
Aiheesta muualla
muokkaa- Mertiörannan toimintakeskus (Arkistoitu – Internet Archive), Helluntaikansa ry