Petäjäjärvi (Ylöjärvi, Aurekoski)
Petäjäjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa ja Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Petäjäjärvi on osa Vahojärven-Aurejoen aluetta.[2][1]
Petäjäjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Parkano, Ylöjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Aurejärven valuma-alue (35.57) |
Laskujoki | Aurejoki [1] |
Järvinumero | 35.572.1.014 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 151,5 m [1] |
Rantaviiva | 4,914 km [2] |
Pinta-ala | 0,60329 km² [2] |
Tilavuus | 0,00281 km³ [3] |
Suurin syvyys | 14 m [3] |
Valuma-alue | 211 km² [3] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärven pituus on 1,8 kilometriä, leveys 600 metriä ja sen pinta-ala on 60 hehtaaria. Se sijaitsee kilometrin verran etelään Aurejärvestä Ylöjärven Länsi-Aureella. Saarettomassa järvessä on kaksi osaa: pääosassa on järven kilometrin pituinen selkä, josta työntyy pohjoiseen 800 metriä pitkä Taalanlahti, joka on järven toinen osa. Järvi on Aurejoen läpivirtausjärvi, jossa suurin valuma virtaa Kukkaroisesta 250 metriä pitkää Aurejoen osuutta pitkin ja laskee Taalanlahteen. Järveen laskee kymmenen metsäojaa, jotka tuovat ojitettujen soiden ja turvetuotantoalueiden kuivatusojien vesiä. Pohjoisesta laskee Taalanlahteen Sammalnevan suon ja sen tuotantoalueen yhteinen laskuoja. Idästä laskee järveen Vähä Petäjäjärven 350 metriä pitkä laskuoja. Itärantaan laskee vielä kaksi metsäojaa, jotka tuovat yhteisen suoalueen, Kaakkolammen ja Seitsemisharjun juurelta purkautuvia vesiä. Järven laskujoki on edelleen Aurejoki, joka alkaa Petäjäkoskella, jossa vedenpinta putoaa viisi metriä, ja jatkuu Onkilamminkoskella, jossa vedenpinta laskee vielä 15 metriä, ennen lopullista laskua Onkilampeen. Koska vesi virtaa järven läpi varsin suurelta valuma-alueelta, on järven laskennallinen 17 vuorokauden viipymä järvessä suomalaisittain hyvin lyhyt.[3] Rantaviivan pituus on 4,9 kilometriä. Järven ympäristössä on jäljellä vain yksi maatila ja kolmisenkymmentä vapaa-ajan asuntoa. Seututie 332 ohittaa järven sen pohjoispuolelta ja siitä haarautuu yhdystie 13289, joka ohittaa järven sen länsipuolella kulkiessaan etelään. Järven voi kiertää myös itäpuolitse pitkin kylätietä, joka yhdistää pohjoisen seututien eteläiseen Onkilampeen. Parkanon ja Ylöjärven välinen raja seuraa tulo- ja laskujokea ja kulkee siinä välillä pitkittäin järven halki.[2][1]
Vedenlaatu
muokkaaPetäjäjärven vedenlaatua tutkitaan kesäisin säännöllisesti UPM-Kymmene Wood Oy:n Aureskosken jalostetehtaan velvoitetarkkailun puitteissa. Lisäksi vedenlaatua on tutkittu erillisellä näytteenotolla talvina 2010 ja 2012. Järven vesi on melko selkeää, ruskean väristä, hieman happanta ja siinä on runsaasti humusta. Järven vesi sisältää vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat suomalaista luonnontasoa, vaikka fosforin pitoisuudet ovat lievästi luonnontasoa korkeammat. Järvi ei kuitenkaan ole rehevöitymässä, vaikka klorofyllipitoisuudet vaihtelevat lievästi rehevien ja rehevien järvien tasolla. Vuonna 2003 järvessä esiintyi näkyvästi limalevää. Järven happipitoisuus vaihtelee vuodenaikojen ja veden lämpötilakerrostumisen vuoksi. Happea kuluttavat runsas humus ja fosforiravinteet. Kesäisin happipitoisuudet ovat hyvät, mutta talvella harppauskerroksen alapuolella alusvedessä hapen määrät pienenevät selvästi. Tällöin voi syvänteissä esiintyä happikatoa. Tavella 2010 ja 2012 syvänteiden happipitoisuutta ei mitattu.[3]
Vuonna 2012 otettujen pintavesinäytteiden valossa Petäjäjärvi luokitellaan hyvin happamaksi ja erittäin ruskeavetiseksi järveksi, jossa hapen kemiallinen kulutus on voimakasta. Osa lajeista, jotka eivät siedä happamuutta, ovat todennäköisesti hävinneet järvestä. Petäjäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi.[3]
Virkistys
muokkaaJärvi kuuluu osana opastettua melontareittiä Aurejärvi–Petäjäjärvi–Vahojärvi–Ruojärvi–Leppäsjärvi–Kyrösjärvi.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Petäjäjärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f Petäjäjärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ Melontaopas: Aurejärven reitti, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus, 2002