Saksan liitto

Saksan liitto; Deutscher Bund
1815–1866
Saksan liiton lippu 1848–1852	Saksan liiton vaakuna 1848–1866
	; Saksan liitto vuonna 1815.
Valtiomuoto	valtioliitto
Pääkaupunki	Frankfurt
Pinta-ala
– yhteensä	630 100 km²
Väkiluku (1815)	29 200 000
– väestötiheys	46 / km²
Uskonnot	roomalaiskatolisuus, protestanttisuus, juutalaisuus
Valuutta	Reichsthaler (1815–1857); Konventionstaler (1815–1857); Vereinstaler (1857–1866)
Edeltäjä	Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Seuraaja	Pohjois-Saksan liitto
	Infobox OK

Saksan liitto (saks. Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta tällä kertaa liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä. Itävallan ja Preussin alueista vain osa kuului Saksan liittoon.

Saksan liiton jäsenvaltioiden edustajat tapasivat toisiaan Itävallan johtamassa liittokokouksessa.^[1]

Jäsenet

Saksan valtioiden määrä väheni Napoleonin sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään. Saksan liiton jäsenmaat vuonna 1815 olivat:

Keisarikunnat

Itävallan keisarikunta (ilman Galitsiaa, Unkaria, Transilvaniaa, Bukovinaa, Lombardia-Venetsian kuningaskuntaa, Dalmatiaa ja Kroatiaa)
- Böömin kuningaskunta
- Görz ja Gradiscan ruhtinaallinen kreivikunta (Gefürstete Grafschaft) (Gorizia ja Gradisca)
- Istrian rajakreivikunta (Istria)
- Itävallan arkkiherttuakunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan 1849)
- Itävallan Sleesian herttuakunta
- Krainin herttuakunta
- Kärntenin herttuakunta
- Määrin rajakreivikunta
- Salzburg (herttuakunta vuodesta 1850)
- Steiermarkin herttuakunta
- Tirolin ruhtinaallinen kreivikunta
  - Vorarlberg
- Triesten valtakunnankaupunki

Herttuakunnat

Anhalt-Bernburgin herttuakunta (suku sammui 1863)
Anhalt-Dessaun herttuakunta (Anhaltin herttuakunta vuodesta 1863)
Anhalt-Köthenin herttuakunta (suku sammui 1847)
Braunschweigin herttuakunta
Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunta (Lauenburg aluksi Hannoverin hallitsema, Tanskalle 1815; personaaliunioni 1864; Schleswigin vuodesta 1848)
Limburgin herttuakunta (Luxemburgin menetettyä osan maistaan itsenäistyneelle Belgialle, Limburgin provinssi korotettiin vuodesta 1839 herttuakunnaksi ja liitettiin Saksan liittoon korvauksena)
Nassaun herttuakunta, johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat
Oldenburgin herttuakunta
Saksi-Coburg-Saalfeldin herttuakunta (Sachsen-Coburg-Gotha vuodesta 1826)
Saksi-Gotha-Altenburgin herttuakunta (hallitsijasuku päättyi 1825)
Saksi-Hildburghausenin herttuakunta (Sachsen-Altenburg vuodesta 1826)
Saksi-Meiningenin herttuakunta (Sachsen-Meiningen-Hildburghausen vuodesta 1826)
Schleswigin herttuakunta

Ruhtinaskunnat

Hohenzollern-Hechingenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
Liechtensteinin ruhtinaskunta
Lippen ruhtinaskunta (pääkaupunkina Detmold)
Reuß-Ebersdorfin ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi 1848)
Reuß-Lobensteinin ruhtinaskunta (hallitsijasuku sammui 1824)
Reuß-Schleizin ruhtinaskunta
Schaumburg-Lippen ruhtinaskunta
Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaskunta
Schwarzburg-Sondershausenin ruhtinaskunta
Waldeck-Pyrmontin ruhtinaskunta
- Pyrmontin vaaliruhtinaskunta liitettiin 1625 ja 1712 vaaliruhtinaat ylennettiin ruhtinaiksi

Maakreivikunnat

Hessen-Homburgin maakreivikunta (liittyi liittoon 1817; hallitsijasuvun sammuttua 1866 liitettiin Hessen-Darmstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)

Vapaakaupungit

Talouden kehittyminen

Saksalainen taloustieteilijä Friedrich List piti Saksan talouden keskeisenä ongelmana valtioiden suurta määrää ja niiden välisiä tullimaksuja. Hän oli vuonna 1819 perustamassa vapaamuotoisen kauppa- ja teollisuusliiton (Handels- und Gewerbekammer) ja vuonna 1834 Saksan tulliliiton (Zollverein) maiden välille. Niiden ansiosta alueen talouselämän kehittäminen pääsi vauhtiin. List laati rautateiden rakentamissuunnitelman ja sen mukainen ratojen rakentaminen alkoi. Ensimmäisenä rakennettiin vuosina 1837–1839 Leipzigin ja Dresdenin rataosuus.^[2]

Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty

Saksan liitto 1815–1866.

Pääartikkeli: Saksan yhdistyminen

Saksan liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.

Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna 1866 Preussin ja sen pääministerin, Otto von Bismarckin, johdolla Pohjois-Saksan liitto, joka laajeni Preussin–Ranskan sodan seurauksena Saksan keisarikunnaksi 1871. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versailles’n linnan peilisalissa. Preussin–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.

Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.

Saksan keisarikunnan osat:

Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)

Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.

Eri arvonimien käännökset
Kaisertum	keisarikunta
Königreich	kuningaskunta
Kurfürstentum	vaaliruhtinaskunta
Großherzogtum	suurherttuakunta
Herzogtum	herttuakunta
Fürstentum	ruhtinaskunta
Freie Stadt	vapaakaupunki

Lähteet

↑ German Confederation britannica.com.
↑ Kinder, Hermann & Hilgemann, Werner: The Penguin Atlas of the World History: Volume 2, s. 47. (Updated Edition) München: Deutscher Taschenbuch Verlag, 1995. ISBN 0-14-051289-6 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan liitto Wikimedia Commonsissa

[1] German Confederation britannica.com.

[2] Kinder, Hermann & Hilgemann, Werner: The Penguin Atlas of the World History: Volume 2, s. 47. (Updated Edition) München: Deutscher Taschenbuch Verlag, 1995. ISBN 0-14-051289-6 (englanniksi)

[1]

[2]