Saksan osavaltiot
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Leipäteksti käytännössä lähteetön, luettelokin väkilukuja lukuun ottamatta. |
Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).
Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.
Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti[2]. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi[2]. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi[2]. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan[2]. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan[3]. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.
-
Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949 -
Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen -
Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen -
Saksojen yhdistymisen jälkeen -
Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen
Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista
muokkaa| Osavaltio | Lippu | Vaakuna | Liittyi liittotasavaltaan | Pinta-ala (km²) |
Väkiluku | Väestötiheys (as./km²) |
Pääkaupunki | Suurin kaupunki | Postikoodi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ala-Saksi | 
|
|
1949 | 47 709,82 | 8 162 000 | 171 | Hannover | Hannover | NI |
| Baden-Württemberg | 
|
|
1949 | 35 747,82 | 11 339 000 | 317 | Stuttgart | Stuttgart | BW |
| Baijeri | .svg){kind=small}
|
|
1949 | 70 541,57 | 13 435 000 | 190 | München | München | BY |
| Berliini | 
|
|
1990 | 891,12 | 3 782 000 | 4 244 | kaupunkivaltio | kaupunkivaltio | BE |
| Brandenburg | 
|
|
1990 | 29 654,35 | 2 582 000 | 87 | Potsdam | Potsdam | BB |
| Bremen | 
|
.svg)
|
1949 | 419,62 | 692 000 | 1 648 | Bremen | Bremen | HB |
| Hampuri | 
|
|
1949 | 755,09 | 1 910 000 | 2 530 | kaupunkivaltio | kaupunkivaltio | HH |
| Hessen | 
|
|
1949 | 21 115,64 | 6 421 000 | 304 | Wiesbaden | Frankfurt am Main | HE |
| Mecklenburg-Etu-Pommeri | .svg){kind=small}
|
.svg)
|
1990 | 23 295,45 | 1 629 000 | 70 | Schwerin | Rostock | MV |
| Nordrhein-Westfalen | 
|
|
1949 | 34 112,44 | 18 190 000 | 533 | Düsseldorf | Köln | NW |
| Rheinland-Pfalz | 
|
|
1949 | 19 858,00 | 4 174 000 | 210 | Mainz | Mainz | RP |
| Saarland | 
|
|
1957 | 2 571,11 | 994 000 | 387 | Saarbrücken | Saarbrücken | SL |
| Saksi | 
|
|
1990 | 18 449,93 | 4 089 000 | 222 | Dresden | Leipzig | SN |
| Saksi-Anhalt | 
|
|
1990 | 20 459,12 | 2 180 000 | 107 | Magdeburg | Halle | ST |
| Schleswig-Holstein | 
|
|
1949 | 15 804,30 | 2 966 000 | 188 | Kiel | Kiel | SH |
| Thüringen | 
|
|
1990 | 16 202,39 | 2 122 000 | 131 | Erfurt | Erfurt | TH |
Pinta-alat vuonna 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[4] Väkiluvut 31. joulukuuta 2023 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[5] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista. Ei-saksalaisen (Nichtdeutsche) väestön valtakunnallinen osuus oli noin 15 prosenttia. Entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa Berliiniä lukuun ottamatta osuus oli huomattavasti keskiarvoa alempi. Väestöltään kaksi suurinta osavaltiota olivat keskiarvon tuntumassa.[5]
Osavaltiot kartalla
muokkaa
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Saksan osavaltiot (Arkistoitu – Internet Archive) Saksan Helsingin-suurlähetystö
- ↑ a b c d Föderalismus nach dem 2. Weltkrieg: Die Neugründung der Länder bundesrat.de.
- ↑ Auswärtiges Amt: Saksan valtiollinen järjestelmä helsinki.diplo.de. Viitattu 2.7.2024.
- ↑ Fläche und Bevölkerung nach Ländern : Gebietsfläche Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
- ↑ a b Bevölkerung am 31.12.2023 nach Nationalität und Bundesländern Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 27.6.2024. (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan osavaltiot Wikimedia Commonsissa
| Yleisartikkelit |
|
|---|---|
| Luettelot alueista |
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio