Tieto

hyvin perusteltu tosi uskomus
Tämä artikkeli käsittelee filosofista käsitettä. Yrityksestä kerrotaan artikkelissa Tieto (yritys). Elokuvasta katso: Tieto (elokuva)

Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi käsitys. Tämä tiedon määritelmä on peräisin Platonin Theaitetos-dialogista. Niin kutsutun heikon määritelmän mukaan väittämä eli propositio on tietoa, jos se on tosi.[1] Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa. Tieteenfilosofia on laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita.[2] Suomen kielessä sanalla tieto saatetaan viitata sekä tietoon, informaatioon, dataan että tosiasiaan.[3]

1500-luvulta peräisin oleva kirjasto Ranskassa.

Sanan alkuperä

muokkaa

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen verbi tietää johtuu vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt ’tuntea tie’ tai ’seurata jälkien muodostamaa uraa’. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin.[4] Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Tieto-sanalla saatetaan viitata tietoon, informaatioon, dataan tai tosiasiaan, jotka esimerkiksi englannissa ovat selkeästi eri sanoja.[3]

Tiedon filosofia

muokkaa

Platonin esittämä perinteinen tiedon määritelmä kuuluu ”hyvin perusteltu tosi käsitys”. Jotta siis esitetty väite olisi tietoa, sen on täytettävä kolme vaatimusta: 1) hyvin perusteltu, 2) tosi ja 3) käsitys.[1] Nykyaikaisen käsityksen mukaan todellisuutta koskevaa tietoa ei voi johtaa vain päättelemällä. Pelkän logiikan ja matematiikan tieto ei siis ole luontoa koskevaa tietoa, vaan todellisuutta tulee tutkia empiirisesti eli havainnoimalla.[5]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Goldman, Alvin I.: Knowledge in a social world. Oxford: Clarendon, 1999. ISBN 0-19-823777-4 (englanniksi)
  2. Hetemäki, Ilari (toim.): Filosofian sanakirja, s. 204, 205. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23766-3
  3. a b Niiniluoto, Ilkka: Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi. (5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989)) Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1997-9
  4. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
  5. Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 75. (Philosophy of Religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-167-6

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa