Ero sivun ”United World Colleges” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kv korjattu
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(37 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Koulu
{{korjattava|ei kunnon määritelmää. Mielipiteitä ja ei-neutraaleja väitteitä ilman lähteitä ym}}
| nimi = UWC (United World Colleges)
'''United World Colleges''' (tai '''UWC''') on maailmanlaajuinen opetusliike, johon kuuluu 17 koulua, yli 150 kansallista komiteaa sekä lukuisia lyhytohjelmakursseja. Koulut sijaitsevat [[Wales]]issa, [[Italia]]ssa, [[Norja]]ssa, [[Bosnia ja Hertsegovina]]ssa, Hollannissa, [[Intia]]ssa, [[Hongkong]]issa, [[Singapore]]ssa, [[Swazimaa]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Costa Rica]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Armenia]]ssa, [[Thaimaa]]ssa sekä [[Japani]]ssa. Kaikissa kouluissa 16–18-vuotias lukion ensimmäistä vuotta opiskeleva voi suorittaa [[International Baccalaureate|IB-tutkinnon]]. Lisäksi Hollannin, Singaporen, Japanin ja Swazimaan kouluilla on lukion yhteydessä myös peruskoulu.
| kuva = United World Colleges logo.svg
| sijainti = Kanainvälinen toimisto Lontoossa ja Berliinissä
| tyyppi = kansainvälinen koulu- ja opetusliike
| perustettu = 1962
| luokat = Lukiokoulutus (kaikki koulut), peruskoulu (osa kouluista), lyhytkurssiohjelmat
| kotisivut = http://www.uwc.org
}}


'''United World Colleges''' (tai '''UWC''') on maailmanlaajuinen kansainvälisyyttä ja maailmanrauhaa korostava verkosto, johon kuuluu 18 koulua, yli 150 kansallista UWC-valintakomiteaa sekä lukuisia lyhytohjelmakursseja. Koulut sijaitsevat [[Wales]]issa, [[Italia]]ssa, [[Norja]]ssa, [[Bosnia ja Hertsegovina]]ssa, [[Alankomaat|Alankomaissa]], [[Intia]]ssa, [[Hongkong]]issa, [[Singapore]]ssa, [[Swazimaa]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Costa Rica]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Armenia]]ssa, [[Thaimaa]]ssa, [[Japani]]ssa sekä [[Tansania]]ssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/schools|nimeke=Lukiot|tekijä=|julkaisu=UWC Finland|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-09-22}}</ref> Kaikissa kouluissa 16–18-vuotias lukion ensimmäistä vuotta opiskeleva voi suorittaa [[International Baccalaureate|IB-tutkinnon]]. Lisäksi Alankomaiden, Japanin, Singaporen, Swazimaan ja Tansanian kouluissa on lukion yhteydessä myös peruskoulu.
Opiskelijat UWC-kouluille valitaan heidän ansioiden ja potentiaalian perusteella. UWC-koulut ja kansalliset komiteoita tarjoavat stipendejä ja apurahoja, hyväksyen vain rajallisen määrän opinnoistaan itse maksavia opiskelijoita. UWC-liikkeen ideologiaan kuuluu erilaisten kulttuurien ymmärtäminen sekä palvelutoiminta. UWC-vuosien annista suuri osa muodostuu opiskelujen kanssa tasavertaisesta koulujen elämästä. Siihen kuuluu kulttuurien kohtaaminen, palvelutyön tekeminen, harrastaminen ja sosiaalinen elämä.


Opiskelijat UWC-kouluihin valitaan heidän ansioidensa ja potentiaalinsa perusteella kansallisten UWC-valintakomiteoiden toimesta. UWC-koulut ja kansalliset valintakomiteat myöntävät stipendejä ja apurahoja, ja hyväksyvät vain rajallisen määrän opinnoistaan itse maksavia opiskelijoita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/page/?title=Mik%C3%A4+on+UWC%3F&pid=1255|nimeke=Mikä on UWC?|tekijä=|julkaisu=UWC Finland|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-09-22}}</ref> UWC-liikkeen ideologiaan kuuluu erilaisten kulttuurien ymmärtäminen sekä palvelutoiminta. UWC-koulussa opiskeluun kuuluu tärkeänä osana eri kulttuurien kohtaaminen, palvelutyön tekeminen, harrastaminen ja sosiaalinen elämä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/page/?title=UWC%2Dkoulutusmalli+ja+sen+periaatteet&pid=1256|nimeke=UWC-koulutusmalli ja sen periaatteet|julkaisu=UWC Finland|viitattu=2019-09-22}}</ref>
== Tutkinto ==
UWC-kouluissa suoritetaan International Baccalaureate (IB) -tutkinto, joka on korkeakouluopintoihin oikeuttava tutkinto. IB-tutkinto vastaa suunnilleen suomalaista ylioppilastutkintoa. Tutkintoa varten opiskellaan kuutta ainetta, joihin syvennytään perusteellisemmin kuin suomalaisissa lukioissa. Lisäksi opiskellaan vuoden mittainen kurssi tiedonfilosofiaa sekä kirjoitetaan 4&nbsp;000-sanainen essee itse valitusta aiheesta. Kaikki opetus on englanninkielistä äidinkielen ja muiden vieraiden kielten tunteja lukuun ottamatta.


==Historiaa==
[[Atlantic College]] kehitteli ja otti IB-tutkinnon käyttöön ensimmäisenä 1970-luvulla. Nykyisin tutkinto on tunnustettu ja laajasti levinnyt ylioppilastutkintotasoinen kansainvälinen tutkinto. Sitä opetetaan lähes 1&nbsp;500 koulussa ympäri maailmaa. Tutkinnon voi suorittaa myös joissain suomalaisessa kouluissa.


1950-luvun lopun [[kylmä sota|kylmän sodan]] vuosina joukko eurooppalaisia kokoontui suunnittelemaan uudenlaista koulua, jossa kasvatusta käytettäisiin maailmanrauhan varmistamiseen. Heitä olivat saksanjuutalainen kasvatustieteilijä [[Kurt Hahn]], brittikenraali [[Lawrence Darwall]] ja lordi [[Louis Mountbatten]]. He halusivat eri maista tulevien nuorten kokoontuvan yhteen opiskelemaan muiden tärkeiden aineiden ohella kansainvälistä yhteisymmärrystä.<ref name=ahonen1984>{{Kirjaviite | Tekijä = Ahonen, Sirkka | Nimeke = Maailman koulut | Vuosi = 1984| Luku = United World Colleges | Sivu = 104–106 | Selite = Toim. Virtanen, Lyyli & Ronkonen, Lyyli| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-662-353-0 }}</ref>
Suurin ero IB-tutkintoon tähtäävän opetuksen ja suomalaisen lukion välillä on ainemäärä. IB:ssa valitaan vain kuusi ainetta, joita sitten opiskellaan yleensä huomattavasti suomalaista tasoa syvemmin.


Ensimmäinen tämän ajatuksen mukainen koulu oli Walesin eteläosaan vuonna 1962 perustettu [[Atlantic College|UWC Atlantic College]], jonka 16–19-vuotiaat opiskelijat ja henkilökunta osallistuvat paikalliseen meri- ja maastopelastustoimintaan sekä vanhusten ja vammaisten ystävätoimintaan. Opiskelijat osallistuvat näihin palvelumuotoihin kahtena iltapäivänä viikossa. Vasta 1970-luvulla opinto-ohjelmaan tuli varsinaisia rauhankasvatus- ja -tutkimuskursseja (''peace studies'') ja vuosittaisia kansainvälisten kysymysten teemapäiviä, joihin saivat osallistua myös ympäristön asukkaat ja muiden paikallisten koulujen oppilaat. Kurssien ja teemapäivien kehittämiseen osallistuivat [[Bradfordin yliopisto|Bradfordin]] ja [[Yorkin yliopisto]]t.<ref name=ahonen1984/>
Pakollisia aineita on kuusi: kolme higher level- ja kolme standard level -tasoista. Aineiden vertailu suomalaiseen tasoon on vaikeaa, koska opetusohjelmat ja vaatimustasot vaihtelevat eri aineissa. Karkeasti ottaen standard aineet vastannevat suomalaista tasoa työmäärässä ja tietotasossa. Monet higher levelit sen sijaan syventävät aineen osaamista yliopiston alkuvuosiin verrattavalle tasolle.

Lordi Mountbatten valittiin UWC-liikkeen puheenjohtajaksi 1967 ja hän oli mukana Singaporen UWC-koulun perustamisessa. Kanadan pääministeri ja [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] saaja [[Lester B. Pearson]] oli toivonut ''Atlantic College'' -tyyppisen koulun perustamista Kanadaan, ja vuonna 1974 Kanadan UWC-koulu on nimetty hänen mukaansa.<ref name=":5">{{Kirjaviite|Tekijä=Torsti, Pilvi et al|Nimeke=Kansankodista maailmankylään: puheenvuoroja kansainvälistymisestä. 35 vuotta suomalaisten United World Colleges -koulutusta.|Vuosi=2001|Sivu=67–68|Julkaisija=Suomen UWC-yhdistys ry|Isbn=951-98802-0-8|www=https://www.fi.uwc.org/_site/data/files/users/87/04D5C8D3DDC94E789F6ABD89481C5ADD.PDF}}</ref><ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/history|nimeke=UWC-liikkeen historia|tekijä=|julkaisu=UWC Finland|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-09-22}}</ref>

Vuonna 1978 lordi Mountbatten luovutti liikkeen johtajuuden [[Walesin prinssi Charles|Walesin prinssi Charlesille]], joka toimi tehtävässä aina vuoteen 1995 saakka. [[Nelson Mandela]], jonka omat lapset opiskelivat ''Waterford KaMhlaba UWC'':ssa, valittiin UWC-liikkeen puheenjohtajaksi vuonna 1995 ja vuonna 1999 kunniapuheenjohtajaksi. Jordanian [[Noor al-Hussein|kuningatar Noor]] on toiminut UWC-liikkeen puheenjohtajana vuodesta 1995 alkaen.<ref name=":5" /><ref name=":4" />

Valtiosihteeri [[Pilvi Torsti]] oli yksi Bosnian ''UWC Mostarin'' perustajista ja toimii koulun taustasäätiön hallituksen puheenjohtajana<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/jos_on_saanut_paljon_on_velvollisuus_jakaa|nimeke="Jos on saanut paljon, on velvollisuus jakaa"|julkaisu=Me Naiset|ajankohta=2013-04-28|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pilvitorsti.fi/kuka-pilvi/|nimeke=Kuka Pilvi? – Pilvi Torsti|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pilvitorsti.fi/pilvin-ansioluettelon-tiivistelma/|nimeke=Pilvin ansioluettelon tiivistelmä – Pilvi Torsti|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20190922160741/https://www.pilvitorsti.fi/pilvin-ansioluettelon-tiivistelma/|arkistoitu=2019-09-22}}</ref>. Entinen puolustusministeri [[Elisabeth Rehn]] toimi ''UWC Mostarin'' suojelijana sekä perustajajäsenenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005119292.html|nimeke=Salamurhatun Kim Jong-namin pojan tilanne huolettaa Elisabet Rehniä: ”Häntä kohtaan oli yritetty käyttää väkivaltaa”|tekijä=Jari Alenius|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-03-08|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uwcmostar.ba/who-we-are/governance/|nimeke=Governance|julkaisu=uwcmostar.ba|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Suomen entinen ulkoministeri [[Pär Stenbäck]] on toiminut UWC Internationalin neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2018 alkaen sekä Norjan ''UWC Red Cross Nordicin'' neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uwc.org/news/?pid=194&nid=27&storyid=100|nimeke=Pär Stenbäck|julkaisu=UWC|viitattu=2019-09-22}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stenback.fi/suomeksi/cv|nimeke=CV - Pär Stenbäck|tekijä=|julkaisu=www.stenback.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-09-22|arkisto=https://web.archive.org/web/20190922160742/http://www.stenback.fi/suomeksi/cv|arkistoitu=2019-09-22}}</ref>

== Opiskelu ja tutkinto ==
{{Pääartikkeli|[[International Baccalaureate]]}}

Kaikissa UWC-kouluissa suoritetaan International Baccalaureate (IB) -tutkinto, joka on korkeakouluopintoihin oikeuttava tutkinto. IB-tutkinto vastaa suunnilleen suomalaista ylioppilastutkintoa. Tutkintoa varten opiskellaan kuutta ainetta, joihin syvennytään perusteellisemmin kuin suomalaisissa lukioissa. Lisäksi opiskellaan vuoden mittainen kurssi tiedonfilosofiaa sekä kirjoitetaan 4&nbsp;000-sanainen essee itse valitusta aiheesta. Kaikki opetus on englanninkielistä äidinkielen ja muiden vieraiden kielten tunteja lukuun ottamatta.

[[Atlantic College|UWC Atlantic College]] kehitteli ja otti IB-tutkinnon käyttöön ensimmäisenä 1970-luvulla.<ref name=ahonen1984/> Nykyisin tutkinto on tunnustettu ja laajasti levinnyt ylioppilastutkintotasoinen kansainvälinen tutkinto. Sitä opetetaan lähes 1&nbsp;500 koulussa ympäri maailmaa ja tutkinnon voi suorittaa myös joissain [[International_Baccalaureate#Suomen_IB-lukiot|suomalaisissa lukioissa]].

Suurin ero IB-tutkintoon tähtäävän opetuksen ja suomalaisen lukion välillä on ainemäärä. IB:ssa valitaan vain kuusi opiskeltavaa ainetta, joita sitten opiskellaan yleensä huomattavasti suomalaista tasoa syvemmin. Kolmea ainetta on luettava laajalla tasolla (''higher level'') ja kolme perustasolla (''standard level''). Aineiden vertailu suomalaiseen tasoon on vaikeaa, koska opetusohjelmat ja vaatimustasot vaihtelevat eri aineissa. Karkeasti ottaen standard aineet vastannevat suomalaista tasoa työmäärässä ja tietotasossa. Monet higher levelit sen sijaan syventävät aineen osaamista yliopiston alkuvuosiin verrattavalle tasolle.


Oppiaineita valitaan kuusi, yksi kustakin ryhmästä:
Oppiaineita valitaan kuusi, yksi kustakin ryhmästä:
*'''Ryhmä 1:''' A-kieli. Yleensä opiskelijan äidinkieli. UWC-kouluissa olleet suomenkieliset ovat suorittaneet A-kielenä joskus myös englantia ja ruotsia. Opiskelu sisältää kirjallisuuden suullista ja kirjallista analysointia.


*'''Ryhmä 1:''' A-kieli. Yleensä opiskelijan äidinkieli. UWC-kouluissa olleet suomenkieliset ovat suorittaneet A-kielenä joskus myös englantia ja ruotsia. Opiskelu sisältää kirjallisuuden suullista ja kirjallista analysointia.
*'''Ryhmä 2:''' B-kieli. Joku vieras nykykieli. Tyypillisiä valintoja ovat englanti, italia, ranska, saksa, espanja, japani, mandariinikiina ja arabia.
*'''Ryhmä 2:''' B-kieli. Joku vieras nykykieli. Tyypillisiä valintoja ovat englanti, italia, ranska, saksa, espanja, japani, mandariinikiina ja arabia. Opiskelija voi myös valita B-kielen sijaan toisen A-kielen (ryhmä 1).
*'''Ryhmä 3:''' Yhteiskunnallinen aine. Koulusta riippuen valittavana on esimerkiksi historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, kehitysmaatutkimusta, maailman uskontoja ja maantietoa.
*'''Ryhmä 3:''' Yhteiskunnallinen aine. Koulusta riippuen valittavana on esimerkiksi historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, kehitysmaatutkimusta, maailman uskontoja ja maantietoa.
*'''Ryhmä 4:''' Luonnontiede. Tyypillisiä valintoja ovat fysiikka, kemia, biologia ja ympäristötiede.
*'''Ryhmä 4:''' Luonnontiede. Tyypillisiä valintoja ovat fysiikka, kemia, biologia ja ympäristötiede.
*'''Ryhmä 5:''' Matematiikka. Valittavana on neljä eri tasoista kurssia, joista vaikein on otettava erikseen. (Maths Studies, Mathematics SL/HL, Further Mathematics)
*'''Ryhmä 5:''' Matematiikka. Valittavana on neljä eri tasoista kurssia, joista vaikein on otettava erikseen. (Maths Studies, Mathematics SL/HL, Further Mathematics)
*'''Ryhmä 6:''' Toinen aine ryhmistä 1–5 tai joku muu, esimerkiksi musiikki, kuvaamataito, ilmaisutaito, teatteri, yliopistotason matematiikka tai ylimääräinen kieli.
*'''Ryhmä 6:''' Toinen aine ryhmistä 1–5 tai joku muu, esimerkiksi musiikki, kuvaamataito, ilmaisutaito, teatteri, yliopistotason matematiikka tai ylimääräinen kieli.

Opiskelija valitsee itse aineensa koulun ainetarjonnasta, jolloin tutkinnon voi rakentaa yksilöllisesti omien taipumuksien, kiinnostuksen ja suunnitelmien mukaan.
Opiskelija valitsee itse aineensa koulun ainetarjonnasta, jolloin tutkinnon voi rakentaa yksilöllisesti omien taipumuksien, kiinnostuksen ja suunnitelmien mukaan.


Suomalaiseen koulujärjestelmään verrattuna työskentely on itsenäisempää ja valinnaisempaa. Yhteiskunnallisissa aineissa kirjoitetaan paljon esseitä, luonnontieteissä keskeinen rooli on käytännön laboratoriotöillä, kielten opiskelussa keskitytään suulliseen ilmaisuun ja kirjallisuuteen. Luokkakoot ovat pieniä, ja jokaisella on oma tutorinsa, joka seuraa opiskelun etenemistä.
Suomalaiseen koulujärjestelmään verrattuna työskentely on itsenäisempää ja valinnaisempaa. Yhteiskunnallisissa aineissa kirjoitetaan paljon esseitä, luonnontieteissä keskeinen rooli on käytännön laboratoriotöillä, kielten opiskelussa keskitytään suulliseen ilmaisuun ja kirjallisuuteen. Luokkakoot ovat pieniä, ja jokaisella on oma tutorinsa, joka seuraa opiskelun etenemistä.


IB arvioidaan asteikolla yhdestä seitsemään. Alin hyväksytty arvosana on nelonen. Seitsemän on huippuarvosana, jolle ei suomalaisessa asteikossa löydy vertailukohtaa. Tutkinnon enimmäispistemäärä on 45 pistettä, alin hyväksytty 24. Pääosan arvosanoista muodostavat toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä tutkielmista osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.
IB arvioidaan asteikolla yhdestä seitsemään (1-7). Alin hyväksytty arvosana on nelonen. Seitsemän on huippuarvosana, jolle ei suomalaisessa asteikossa löydy vertailukohtaa. Tutkinnon enimmäispistemäärä on 45 pistettä, alin hyväksytty 24. Pääosan arvosanoista muodostavat toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä tutkielmista osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.


IB-tutkinto hyväksytään yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Suomessa IB-tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin suomalainen ylioppilastutkinto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-lukiokoulutus|nimeke=Mitä on lukiokoulutus?|julkaisu=Opetushallitus|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20190922160742/https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-lukiokoulutus|arkistoitu=2019-09-22}}</ref>
IB-tutkinto hyväksytään yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Suomessa IB-tutkinto rinnastetaan suoraan suomalaiseen ylioppilastutkintoon.
===United World Collegesin koulut <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uwc.org/schools|nimeke=Schools & Colleges|julkaisija=UWC|viitattu=17.7.2023}}</ref>===
* United World College of the Atlantic ([[Llantwit Major]], [[Wales]]), 1962
* Lester B. Pearson United World College of the Pacific ([[Victoria (Kanada)|Victoria, Brittiläinen Kolumbia]], [[Kanada]]), 1974
* UWC [[Singapore]], 1971,
* Waterford Kamhlaba United World College of Southern Africa ([[Mbabane]], [[Swazimaa]]), 1963
* Armand Hammer United World College of the American West ([[Montezuma (New Mexico)|Montezuma]], [[New Mexico]]), 1982
* UWC Adriatic ([[Duino]], [[Italia]]), 1982
* Li Po Chun United World College (Wu Kai Sha, [[Hongkong]]), 1992
* UWC Red Cross Nordic ([[Fjaler|Flekke]], [[Norja]]), 1995
* UWC Mahindra ([[Village Khubavali]], [[Intia]]), 1997
* UWC Costa Rica ([[Santa Ana (Costa Rica)|Santa Ana]], [[Costa Rica]]), 2000
* UWC Mostar ([[Mostar]], [[Bosnia ja Hertsegovina]]), 2006
* UWC Maastricht ([[Maastricht]], [[Alankomaat]]), 1984
* UWC Robert Bosch ([[Freiburg im Breisgau|Freiburg]], [[Saksa]]), 2014
* UWC Dilijan ([[Dilijan]], [[Armenia]]), 2014
*UWC Changshu China ([[Changzhou]], [[Kiina]]), 2015
* UWC Thailand ([[Phuket]], [[Thaimaa]]), 2008
* UWC ISAK Japan ([[Karuizawa]], [[Japani]]), 2014
*UWC East Africa ([[Kilimanjaron alue|Kilimanjaro]] ja [[Arusha]], [[Tansania]]), 1969


== Oppilasvalinnat Suomessa ja UWC-stipendit ==
== Stipendit ==
Suomen oppilasvalinnan UWC-kouluihin suorittaa Suomen UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa, jotka yhdessä muodostavat Suomen kansallisen UWC-valintakomitean. Stipendihakemuksien määrä vuosittain on noin 150 ja stipendejä myönnetään kymmenkunta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/page/?title=UWC%2Dtoiminta+Suomessa&pid=1261|nimeke=UWC-toiminta Suomessa|tekijä=|julkaisu=UWC Finland|ajankohta=|julkaisija=|selite=Tarkemmat tilastotiedot vuosittaisista hakija- ja stipendimääristä vuosien 1966 – 2019 osalta.|viitattu=2019-09-22}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://docs.google.com/spreadsheets/d/e/2PACX-1vT5lPyof864wSYRN_9UlVglWPdQj-5DmN_rmwcmwOi2pMB-lczan_DQm8zS0FvvZyVNYC1MuvpqJG9S/pubhtml?gid=0&single=true|nimeke=Suomen UWC-yhdistyksen tilastotiedot : Suomen UWC-hakujen valintatilastot|tekijä=Suomen United World Colleges-Yhdistys R.y.|julkaisu=docs.google.com|ajankohta=|julkaisija=|selite=[https://www.fi.uwc.org/page/?title=UWC-toiminta+Suomessa&pid=1261 Linkki löytyy Suomen UWC-yhdistyksen nettisivuilta.]|viitattu=2019-09-22}}</ref> Stipendihaku järjestetään vuosittain tammikuussa<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/page/?title=Hakulomake&pid=1277|nimeke=Hakulomake|tekijä=|julkaisu=UWC Finland|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-09-22}}</ref>. Hakijan tulee olla ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva, Suomen kansalainen ja/tai Suomessa vakituisesti asuva, sekä 16–19-vuotias UWC-kouluun lähtiessään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fi.uwc.org/page/?title=Kuka+voi+hakea%3F&pid=1276|nimeke=Kuka voi hakea?|tekijä=|julkaisu=UWC Finland|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-09-22}}</ref> Hakemuslomake koostuu hakijan omaelämäkerrasta, perustelusta hakemukselle ja kouluvalinnoille, peruskoulun päättötodistuksen kopiosta, lukiossa suoritettujen kurssien arvosanakoosteesta, hakijan harrastuslistasta, kahdesta suosituksesta sekä huoltajan suostumuksesta.<ref name=":2" />
Suomen oppilasvalinnan UWC-kouluihin suorittaa Suomen UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa. Stipendihakemuksien määrä vuosittain on noin 150. Stipendejä myönnetään vuosittain kymmenkunta. Suomesta lähetettiin vuonna 2013 13 stipendiaattia eri UWC-kouluihin. <ref>[https://www.skr.fi/fi/uwc Suomen Kulttuurirahasto]</ref> Hakemuksia tuli yhteensä 156.


Hakuajan päätyttyä Suomen UWC-yhdistys ja UWC-toimikunta valitsevat hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttavat hakijat. Valituille hakijoille lähetetään kirjalliset haastattelukutsut noin kahta viikkoa ennen haastattelupäivää. Haastateltavia on noin kaksi kertaa enemmän kuin stipendejä kunakin vuonna on tarjolla. Helsingissä järjestettävään haastatteluun kuuluu henkilökohtainen haastattelu äidinkielellä, ryhmäkeskusteluosio ja kielitaitoa testaava englanninkielinen haastattelu. Haastattelut pidetään maaliskuun loppupuolella.<ref name=":2" />
Suomalaisopiskelijoita on valitty UWC-kouluihin vuodesta 1966 lähtien. Ensimmäiset stipendiaatit lähtivät Walesiin [[Atlantic College]]en. Stipendit on myöntänyt ja rahoittanut alusta saakka [[Suomen Kulttuurirahasto]], [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö]] vuodesta 1971 vuoteen 2002 saakka, ja vuodesta 1998 alkaen rahoitukseen on osallistunut myös [[Svenska Kulturfonden]].


Stipendit on myöntänyt ja rahoittanut alusta saakka [[Suomen Kulttuurirahasto]], [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö]] vuodesta 1971 vuoteen 2002 saakka, ja vuodesta 1998 alkaen rahoitukseen on osallistunut myös [[Svenska Kulturfonden]]. Myös UWC-alumnit ovat rahoittaneet joitakin stipendejä.<ref name=":0" /><ref name=":3">[https://www.skr.fi/fi/uwc Suomen Kulttuurirahasto]</ref> Stipendit kattavat lukukausimaksut, ruoan ja asumisen kouluilla sekä pääosan matkakuluista koulun ja kodin välillä. Jokaisen stipendin rahallinen arvo on kymmeniä tuhansia euroja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://aamuset.fi/teemat/1612633570/Turun+seudulle+viisi+United+World+Colleges+stipendia|nimeke=Turun seudulle viisi United World Colleges -stipendiä|julkaisu=aamuset.fi|viitattu=2019-09-22|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20190922160741/https://aamuset.fi/teemat/1612633570/Turun%2Bseudulle%2Bviisi%2BUnited%2BWorld%2BColleges%2Bstipendia|arkistoitu=2019-09-22}}</ref>
===Tunnettuja suomalaisia stipendiaatteja ja valintavuosi===
*[[Pentti Kouri]] (1966)
*[[Jorma Ollila]] (1967)
*[[Seppo Honkapohja]] (1968)
*[[Miikka Ruokanen]] (1970)
*[[Heikki Joensuu]] (1973)
*[[Ari Lahti]] (1977)
*[[Pilvi Torsti]] (1993)


Suomalaisopiskelijoita on valittu UWC-kouluihin vuodesta 1966 lähtien. Ensimmäiset stipendiaatit valittiin Walesiin [[Atlantic College|UWC Atlantic College]]en ja myöhemmin suomalaisstipendiaatteja valittiin myös muihin uusiin UWC-kouluihin. Vuodesta 2007 alkaen Suomesta UWC-stipendiaatteja on valittu kymmeneen eri UWC-kouluun.<ref name=":3" /><ref name=":0" /><ref name=":1" />

==UWC-kouluissa opiskelleita henkilöitä==

=== Tunnettuja suomalaisia alumneja, suluissa opiskeluvuodet ja koulu ===

*[[Pentti Kouri]]: taloustieteilijä ja pääomasijoittaja (1966–1968, UWC Atlantic College Wales)
*[[Jorma Ollila]]: Nokian pääjohtaja (1967–1969, UWC Atlantic College Wales)
*[[Seppo Honkapohja]]: taloustieteilijä, Suomen Pankin johtokunnan jäsen (1968–1970, UWC Atlantic College Wales)
*[[Miikka Ruokanen]]: dogmatiikan emeritusprofessori (1970–1972, UWC Atlantic College Wales)
*[[Heikki Joensuu]]: professori, syöpälääkäri ja -tutkija (1973–1975, UWC Atlantic College Wales)
*[[Kirsti Narinen<!-- o.s. Päällysaho, löytyy tällä sukunimellä tutkimuksesta"-->]]: diplomaatti, kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasiassa (1977–1979, Pearson College UWC, Kanada)
*[[Ari Lahti (toimitusjohtaja)|Ari Lahti]]: toimitusjohtaja, Suomen Palloliiton puheenjohtaja (1980–1982, UWC Atlantic College, Wales)
*[[Pilvi Torsti]]: poliitikko, valtiosihteeri ja entinen kansanedustaja (1993–1995, UWC Adriatic, Italia)
*[[Pirita Näkkäläjärvi]]: toimittaja, Yle Sámi Radion päällikkö (1995–1997, UWC Atlantic College Wales)
*[[Iiris Suomela]]: poliitikko, kansanedustaja (2011–2013, UWC Atlantic College Wales)
<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Temonen, Kati | Nimeke = Tutkimus suomalaisista United World Colleges alumneista 1966–2016 | Vuosi = 2015 | Luku = Suomalaiset UWC-stipendiaatit 1966–2015 | Sivu = 55–58 | Julkaisija = UWC Finland | www = https://issuu.com/uwcfinland/docs/alumnitutkimus | Viitattu = 21.4.2019 }}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Torsti, Pilvi et al|Nimeke=Kansankodista maailmankylään: puheenvuoroja kansainvälistymisestä. 35 vuotta suomalaisten United World Colleges -koulutusta.|Vuosi=2001|Sivu=108–110|Julkaisija=Suomen UWC-yhdistys ry|Isbn=951-98802-0-8|www=https://www.fi.uwc.org/_site/data/files/users/87/04D5C8D3DDC94E789F6ABD89481C5ADD.PDF}}</ref>

=== Muita tunnettuja alumneja, suluissa opiskeluvuodet ja koulu ===

*[[Ian Khama]]: [[Botswana|Botswanan]] presidentti vuosina 2008–2018 (1966–1970, Waterford Kamhlaba UWC. Swazimaa)
*[[Ghil'ad Zuckermann]]: israelilainen kielitieteilijä, professori (1987–1989, UWC Adriatic. Italia)
*[[Julie Payette]]: entinen astronautti ja [[Kanadan kenraalikuvernööri]] (1980–1982, UWC Atlantic College. Wales)
*[[Willem-Alexander]]: [[Alankomaiden kuningas]] (1983–1985, UWC Atlantic College.Wales)
*[[Chrystia Freeland]]: Kanadan ulkoministeri (1984–1986, UWC Adriatic. Italia)
*[[Kim Han-sol]]: entisen Pohjois-Korean hallitsijan [[Kim Jong-il|Kim Jong-ilin]] pojanpoika (2011–2013, UWC Mostar, Bosnia Hertsegovina)

==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
Rivi 48: Rivi 111:
*[http://www.uwc.fi/ Suomen UWC-yhdistyksen verkkosivut]
*[http://www.uwc.fi/ Suomen UWC-yhdistyksen verkkosivut]
*[https://www.skr.fi/fi/uwc UWC Suomen kulttuurirahaston sivuilla]
*[https://www.skr.fi/fi/uwc UWC Suomen kulttuurirahaston sivuilla]

==Lähteet==
{{Viitteet}}


[[Luokka:Kansainväliset järjestöt]]
[[Luokka:Kansainväliset järjestöt]]

Nykyinen versio 17. toukokuuta 2024 kello 03.48

UWC (United World Colleges)
Sijainti Kanainvälinen toimisto Lontoossa ja Berliinissä
Tyyppi kansainvälinen koulu- ja opetusliike
Perustettu 1962
Luokat Lukiokoulutus (kaikki koulut), peruskoulu (osa kouluista), lyhytkurssiohjelmat
Verkkosivut

United World Colleges (tai UWC) on maailmanlaajuinen kansainvälisyyttä ja maailmanrauhaa korostava verkosto, johon kuuluu 18 koulua, yli 150 kansallista UWC-valintakomiteaa sekä lukuisia lyhytohjelmakursseja. Koulut sijaitsevat Walesissa, Italiassa, Norjassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Alankomaissa, Intiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Swazimaassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Costa Ricassa, Saksassa, Armeniassa, Thaimaassa, Japanissa sekä Tansaniassa.[1] Kaikissa kouluissa 16–18-vuotias lukion ensimmäistä vuotta opiskeleva voi suorittaa IB-tutkinnon. Lisäksi Alankomaiden, Japanin, Singaporen, Swazimaan ja Tansanian kouluissa on lukion yhteydessä myös peruskoulu.

Opiskelijat UWC-kouluihin valitaan heidän ansioidensa ja potentiaalinsa perusteella kansallisten UWC-valintakomiteoiden toimesta. UWC-koulut ja kansalliset valintakomiteat myöntävät stipendejä ja apurahoja, ja hyväksyvät vain rajallisen määrän opinnoistaan itse maksavia opiskelijoita.[2] UWC-liikkeen ideologiaan kuuluu erilaisten kulttuurien ymmärtäminen sekä palvelutoiminta. UWC-koulussa opiskeluun kuuluu tärkeänä osana eri kulttuurien kohtaaminen, palvelutyön tekeminen, harrastaminen ja sosiaalinen elämä.[3]

1950-luvun lopun kylmän sodan vuosina joukko eurooppalaisia kokoontui suunnittelemaan uudenlaista koulua, jossa kasvatusta käytettäisiin maailmanrauhan varmistamiseen. Heitä olivat saksanjuutalainen kasvatustieteilijä Kurt Hahn, brittikenraali Lawrence Darwall ja lordi Louis Mountbatten. He halusivat eri maista tulevien nuorten kokoontuvan yhteen opiskelemaan muiden tärkeiden aineiden ohella kansainvälistä yhteisymmärrystä.[4]

Ensimmäinen tämän ajatuksen mukainen koulu oli Walesin eteläosaan vuonna 1962 perustettu UWC Atlantic College, jonka 16–19-vuotiaat opiskelijat ja henkilökunta osallistuvat paikalliseen meri- ja maastopelastustoimintaan sekä vanhusten ja vammaisten ystävätoimintaan. Opiskelijat osallistuvat näihin palvelumuotoihin kahtena iltapäivänä viikossa. Vasta 1970-luvulla opinto-ohjelmaan tuli varsinaisia rauhankasvatus- ja -tutkimuskursseja (peace studies) ja vuosittaisia kansainvälisten kysymysten teemapäiviä, joihin saivat osallistua myös ympäristön asukkaat ja muiden paikallisten koulujen oppilaat. Kurssien ja teemapäivien kehittämiseen osallistuivat Bradfordin ja Yorkin yliopistot.[4]

Lordi Mountbatten valittiin UWC-liikkeen puheenjohtajaksi 1967 ja hän oli mukana Singaporen UWC-koulun perustamisessa. Kanadan pääministeri ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Lester B. Pearson oli toivonut Atlantic College -tyyppisen koulun perustamista Kanadaan, ja vuonna 1974 Kanadan UWC-koulu on nimetty hänen mukaansa.[5][6]

Vuonna 1978 lordi Mountbatten luovutti liikkeen johtajuuden Walesin prinssi Charlesille, joka toimi tehtävässä aina vuoteen 1995 saakka. Nelson Mandela, jonka omat lapset opiskelivat Waterford KaMhlaba UWC:ssa, valittiin UWC-liikkeen puheenjohtajaksi vuonna 1995 ja vuonna 1999 kunniapuheenjohtajaksi. Jordanian kuningatar Noor on toiminut UWC-liikkeen puheenjohtajana vuodesta 1995 alkaen.[5][6]

Valtiosihteeri Pilvi Torsti oli yksi Bosnian UWC Mostarin perustajista ja toimii koulun taustasäätiön hallituksen puheenjohtajana[7][8][9]. Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn toimi UWC Mostarin suojelijana sekä perustajajäsenenä.[10][11] Suomen entinen ulkoministeri Pär Stenbäck on toiminut UWC Internationalin neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2018 alkaen sekä Norjan UWC Red Cross Nordicin neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen.[12][13]

Opiskelu ja tutkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikissa UWC-kouluissa suoritetaan International Baccalaureate (IB) -tutkinto, joka on korkeakouluopintoihin oikeuttava tutkinto. IB-tutkinto vastaa suunnilleen suomalaista ylioppilastutkintoa. Tutkintoa varten opiskellaan kuutta ainetta, joihin syvennytään perusteellisemmin kuin suomalaisissa lukioissa. Lisäksi opiskellaan vuoden mittainen kurssi tiedonfilosofiaa sekä kirjoitetaan 4 000-sanainen essee itse valitusta aiheesta. Kaikki opetus on englanninkielistä äidinkielen ja muiden vieraiden kielten tunteja lukuun ottamatta.

UWC Atlantic College kehitteli ja otti IB-tutkinnon käyttöön ensimmäisenä 1970-luvulla.[4] Nykyisin tutkinto on tunnustettu ja laajasti levinnyt ylioppilastutkintotasoinen kansainvälinen tutkinto. Sitä opetetaan lähes 1 500 koulussa ympäri maailmaa ja tutkinnon voi suorittaa myös joissain suomalaisissa lukioissa.

Suurin ero IB-tutkintoon tähtäävän opetuksen ja suomalaisen lukion välillä on ainemäärä. IB:ssa valitaan vain kuusi opiskeltavaa ainetta, joita sitten opiskellaan yleensä huomattavasti suomalaista tasoa syvemmin. Kolmea ainetta on luettava laajalla tasolla (higher level) ja kolme perustasolla (standard level). Aineiden vertailu suomalaiseen tasoon on vaikeaa, koska opetusohjelmat ja vaatimustasot vaihtelevat eri aineissa. Karkeasti ottaen standard aineet vastannevat suomalaista tasoa työmäärässä ja tietotasossa. Monet higher levelit sen sijaan syventävät aineen osaamista yliopiston alkuvuosiin verrattavalle tasolle.

Oppiaineita valitaan kuusi, yksi kustakin ryhmästä:

  • Ryhmä 1: A-kieli. Yleensä opiskelijan äidinkieli. UWC-kouluissa olleet suomenkieliset ovat suorittaneet A-kielenä joskus myös englantia ja ruotsia. Opiskelu sisältää kirjallisuuden suullista ja kirjallista analysointia.
  • Ryhmä 2: B-kieli. Joku vieras nykykieli. Tyypillisiä valintoja ovat englanti, italia, ranska, saksa, espanja, japani, mandariinikiina ja arabia. Opiskelija voi myös valita B-kielen sijaan toisen A-kielen (ryhmä 1).
  • Ryhmä 3: Yhteiskunnallinen aine. Koulusta riippuen valittavana on esimerkiksi historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, kehitysmaatutkimusta, maailman uskontoja ja maantietoa.
  • Ryhmä 4: Luonnontiede. Tyypillisiä valintoja ovat fysiikka, kemia, biologia ja ympäristötiede.
  • Ryhmä 5: Matematiikka. Valittavana on neljä eri tasoista kurssia, joista vaikein on otettava erikseen. (Maths Studies, Mathematics SL/HL, Further Mathematics)
  • Ryhmä 6: Toinen aine ryhmistä 1–5 tai joku muu, esimerkiksi musiikki, kuvaamataito, ilmaisutaito, teatteri, yliopistotason matematiikka tai ylimääräinen kieli.

Opiskelija valitsee itse aineensa koulun ainetarjonnasta, jolloin tutkinnon voi rakentaa yksilöllisesti omien taipumuksien, kiinnostuksen ja suunnitelmien mukaan.

Suomalaiseen koulujärjestelmään verrattuna työskentely on itsenäisempää ja valinnaisempaa. Yhteiskunnallisissa aineissa kirjoitetaan paljon esseitä, luonnontieteissä keskeinen rooli on käytännön laboratoriotöillä, kielten opiskelussa keskitytään suulliseen ilmaisuun ja kirjallisuuteen. Luokkakoot ovat pieniä, ja jokaisella on oma tutorinsa, joka seuraa opiskelun etenemistä.

IB arvioidaan asteikolla yhdestä seitsemään (1-7). Alin hyväksytty arvosana on nelonen. Seitsemän on huippuarvosana, jolle ei suomalaisessa asteikossa löydy vertailukohtaa. Tutkinnon enimmäispistemäärä on 45 pistettä, alin hyväksytty 24. Pääosan arvosanoista muodostavat toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä tutkielmista osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.

IB-tutkinto hyväksytään yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Suomessa IB-tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin suomalainen ylioppilastutkinto.[14]

United World Collegesin koulut [15]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilasvalinnat Suomessa ja UWC-stipendit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen oppilasvalinnan UWC-kouluihin suorittaa Suomen UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa, jotka yhdessä muodostavat Suomen kansallisen UWC-valintakomitean. Stipendihakemuksien määrä vuosittain on noin 150 ja stipendejä myönnetään kymmenkunta.[16][17] Stipendihaku järjestetään vuosittain tammikuussa[18]. Hakijan tulee olla ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva, Suomen kansalainen ja/tai Suomessa vakituisesti asuva, sekä 16–19-vuotias UWC-kouluun lähtiessään.[19] Hakemuslomake koostuu hakijan omaelämäkerrasta, perustelusta hakemukselle ja kouluvalinnoille, peruskoulun päättötodistuksen kopiosta, lukiossa suoritettujen kurssien arvosanakoosteesta, hakijan harrastuslistasta, kahdesta suosituksesta sekä huoltajan suostumuksesta.[18]

Hakuajan päätyttyä Suomen UWC-yhdistys ja UWC-toimikunta valitsevat hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttavat hakijat. Valituille hakijoille lähetetään kirjalliset haastattelukutsut noin kahta viikkoa ennen haastattelupäivää. Haastateltavia on noin kaksi kertaa enemmän kuin stipendejä kunakin vuonna on tarjolla. Helsingissä järjestettävään haastatteluun kuuluu henkilökohtainen haastattelu äidinkielellä, ryhmäkeskusteluosio ja kielitaitoa testaava englanninkielinen haastattelu. Haastattelut pidetään maaliskuun loppupuolella.[18]

Stipendit on myöntänyt ja rahoittanut alusta saakka Suomen Kulttuurirahasto, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö vuodesta 1971 vuoteen 2002 saakka, ja vuodesta 1998 alkaen rahoitukseen on osallistunut myös Svenska Kulturfonden. Myös UWC-alumnit ovat rahoittaneet joitakin stipendejä.[16][20] Stipendit kattavat lukukausimaksut, ruoan ja asumisen kouluilla sekä pääosan matkakuluista koulun ja kodin välillä. Jokaisen stipendin rahallinen arvo on kymmeniä tuhansia euroja.[21]

Suomalaisopiskelijoita on valittu UWC-kouluihin vuodesta 1966 lähtien. Ensimmäiset stipendiaatit valittiin Walesiin UWC Atlantic Collegeen ja myöhemmin suomalaisstipendiaatteja valittiin myös muihin uusiin UWC-kouluihin. Vuodesta 2007 alkaen Suomesta UWC-stipendiaatteja on valittu kymmeneen eri UWC-kouluun.[20][16][17]

UWC-kouluissa opiskelleita henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja suomalaisia alumneja, suluissa opiskeluvuodet ja koulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pentti Kouri: taloustieteilijä ja pääomasijoittaja (1966–1968, UWC Atlantic College Wales)
  • Jorma Ollila: Nokian pääjohtaja (1967–1969, UWC Atlantic College Wales)
  • Seppo Honkapohja: taloustieteilijä, Suomen Pankin johtokunnan jäsen (1968–1970, UWC Atlantic College Wales)
  • Miikka Ruokanen: dogmatiikan emeritusprofessori (1970–1972, UWC Atlantic College Wales)
  • Heikki Joensuu: professori, syöpälääkäri ja -tutkija (1973–1975, UWC Atlantic College Wales)
  • Kirsti Narinen: diplomaatti, kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasiassa (1977–1979, Pearson College UWC, Kanada)
  • Ari Lahti: toimitusjohtaja, Suomen Palloliiton puheenjohtaja (1980–1982, UWC Atlantic College, Wales)
  • Pilvi Torsti: poliitikko, valtiosihteeri ja entinen kansanedustaja (1993–1995, UWC Adriatic, Italia)
  • Pirita Näkkäläjärvi: toimittaja, Yle Sámi Radion päällikkö (1995–1997, UWC Atlantic College Wales)
  • Iiris Suomela: poliitikko, kansanedustaja (2011–2013, UWC Atlantic College Wales)

[22][23]

Muita tunnettuja alumneja, suluissa opiskeluvuodet ja koulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Lukiot UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  2. Mikä on UWC? UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  3. UWC-koulutusmalli ja sen periaatteet UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  4. a b c Ahonen, Sirkka: ”United World Colleges”, Maailman koulut, s. 104–106. Toim. Virtanen, Lyyli & Ronkonen, Lyyli. Gaudeamus, 1984. ISBN 951-662-353-0.
  5. a b Torsti, Pilvi et al: Kansankodista maailmankylään: puheenvuoroja kansainvälistymisestä. 35 vuotta suomalaisten United World Colleges -koulutusta., s. 67–68. Suomen UWC-yhdistys ry, 2001. ISBN 951-98802-0-8. Teoksen verkkoversio.
  6. a b UWC-liikkeen historia UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  7. "Jos on saanut paljon, on velvollisuus jakaa" Me Naiset. 28.4.2013. Viitattu 22.9.2019.
  8. Kuka Pilvi? – Pilvi Torsti pilvitorsti.fi. Viitattu 22.9.2019.
  9. Pilvin ansioluettelon tiivistelmä – Pilvi Torsti pilvitorsti.fi. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  10. Jari Alenius: Salamurhatun Kim Jong-namin pojan tilanne huolettaa Elisabet Rehniä: ”Häntä kohtaan oli yritetty käyttää väkivaltaa” Ilta-Sanomat. 8.3.2017. Viitattu 22.9.2019.
  11. Governance uwcmostar.ba. Viitattu 22.9.2019. (anglais)
  12. Pär Stenbäck UWC. Viitattu 22.9.2019.
  13. CV - Pär Stenbäck www.stenback.fi. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  14. Mitä on lukiokoulutus? Opetushallitus. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  15. Schools & Colleges UWC. Viitattu 17.7.2023.
  16. a b c UWC-toiminta Suomessa (Tarkemmat tilastotiedot vuosittaisista hakija- ja stipendimääristä vuosien 1966 – 2019 osalta.) UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  17. a b Suomen United World Colleges-Yhdistys R.y.: Suomen UWC-yhdistyksen tilastotiedot : Suomen UWC-hakujen valintatilastot (Linkki löytyy Suomen UWC-yhdistyksen nettisivuilta.) docs.google.com. Viitattu 22.9.2019.
  18. a b c Hakulomake UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  19. Kuka voi hakea? UWC Finland. Viitattu 22.9.2019.
  20. a b Suomen Kulttuurirahasto
  21. Turun seudulle viisi United World Colleges -stipendiä aamuset.fi. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  22. Temonen, Kati: ”Suomalaiset UWC-stipendiaatit 1966–2015”, Tutkimus suomalaisista United World Colleges alumneista 1966–2016, s. 55–58. UWC Finland, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.4.2019).
  23. Torsti, Pilvi et al: Kansankodista maailmankylään: puheenvuoroja kansainvälistymisestä. 35 vuotta suomalaisten United World Colleges -koulutusta., s. 108–110. Suomen UWC-yhdistys ry, 2001. ISBN 951-98802-0-8. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]