Ero sivun ”Fennian talo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kirja
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
|käyttäjä=-
|käyttäjä=-
}}
}}
'''Fennian talo''' on rakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Rautatientori]]n itälaidalla osoitteessa [[Mikonkatu (Helsinki)|Mikonkatu]] 17. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto [[Grahn, Hedman & Wasastjerna]], ja se valmistui vuosina 1898–1899 silloisen hotelli Fennian taloksi. Talo on nykyään osa [[Casino Helsinki]] -kasinoa, ja se on toimisto- ja ravintolakäytössä. Koko korttelia kutsutaan sen mukaan Fennia-kortteliksi. Fennian talon porttikäytävästä alkaa korttelin läpi [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadulle]] kulkeva jalankulkuyhteys.
'''Fennian talo''' on rakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Rautatientori]]n itälaidalla osoitteessa [[Mikonkatu (Helsinki)|Mikonkatu]] 17. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto [[Grahn, Hedman & Wasastjerna]], ja se valmistui vuosina 1898–1899 silloisen hotelli Fennian taloksi. Talo on nykyään osa [[Casino Helsinki]] -kasinoa, ja se on toimisto- ja ravintolakäytössä. Koko korttelia 38a kutsutaan sen mukaan Fennia-kortteliksi. Fennian talon porttikäytävästä alkaa korttelin läpi [[Kaisaniemenkatu|Kaisaniemenkadulle]] kulkeva jalankulkuyhteys, joka on samalla kulkureitti Rautatientorilta [[Helsingin yliopiston metroasema]]lle.


==Arkkitehtuuri==
==Arkkitehtuuri==
Rakennuksen arkkitehtoninen tyylisuunta on wieniläivaikutteinen [[uusbarokki]].<ref name="sponda">[https://sponda.fi/fennia-talossa-on-viihdytty-ja-juhlittu-kautta-aikojen/ Fennia-talossa on viihdytty ja juhlittu kautta aikojen] Sponda 19.5.2017. Viitattu 3.9.2022.</ref> Julkisivun yläosassa on keskellä suuri [[Suomen vaakuna]] ja ikkunoiden yllä kullatuin kirjaimin Euroopan suurkaupunkien nimiä ([[Pariisi|Paris]], [[Pietari (kaupunki)|Petersburg]], [[Lontoo|London]], [[Berliini|Berlin]], [[Tukholma|Stockholm]], [[Madrid]]) sekä talon valmistumisvuosi [[latina]]ksi (Anno D. MCCMXCIX).
Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa wieniläivaikutteista [[uusbarokki]]a.<ref name="sponda">[https://sponda.fi/fennia-talossa-on-viihdytty-ja-juhlittu-kautta-aikojen/ Fennia-talossa on viihdytty ja juhlittu kautta aikojen] Sponda 19.5.2017. Viitattu 3.9.2022.</ref> Julkisivun yläosassa on keskellä suuri [[Suomen vaakuna]] ja ikkunoiden yllä kullatuin kirjaimin Euroopan suurkaupunkien nimiä ([[Pariisi|Paris]], [[Pietari (kaupunki)|Petersburg]], [[Lontoo|London]], [[Berliini|Berlin]], [[Tukholma|Stockholm]], [[Madrid]]) sekä talon valmistumisvuosi [[latina]]ksi (Anno D. MCCMXCIX).


==Historia==
==Historia==
===Aiemmat rakennukset===
===Aiemmat rakennukset===
Nykyisen Fennian tienoo oli alkuaan upottavaa entistä [[Kluuvinlahti|Kluuvinlahden]] pohjaa, ja tontin ensimmäinen talo jouduttiin purkamaan 1800-luvun puolivälissä vaarallisen kallistuman vuoksi. [[Helsingin rautatieasema|Rautatieaseman]] avaaminen vuonna 1862 teki alueesta houkuttelevan hotelli- ja ravintolatoiminnalle. Paikalla sijainneessa puutalossa avattiin vuonna 1864 Hotel de Post -niminen suosittu hotelli ja [[kestikievari]], joka tunnettiin ravintolasalin [[käkikello]]n mukaan nimellä ”Kukkuva Kello”.<ref name="casino">[http://web.archive.org/web/20070928144606/http://www.grandcasinohelsinki.fi/grandcasinohelsinki/historia.php Fennian ja Aatran talojen historiaa] Grand Casino Helsinki (Internet Arrchive). Viitattu 3.9.2022.</ref><ref name="puhveli">Kirsti Toppari: ”Kameeli”, s. 78–79 teoksessa ''Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin Vanhoja kortteleita'' (Kaija Ollila & Kirsti Toppari). Helsingin Sanomat, Helsinki 1977.</ref> Hotel de Postin menetettyä suosionsa paikalla toimi ruokatavarakauppa.<ref name="puhveli" />
Nykyisen Fennian tienoo oli alkuaan upottavaa entistä [[Kluuvinlahti|Kluuvinlahden]] pohjaa, ja tontin ensimmäinen talo jouduttiin purkamaan 1800-luvun puolivälissä vaarallisen kallistuman vuoksi. [[Helsingin päärautatieasema|Rautatieaseman]] avaaminen vuonna 1862 teki alueesta houkuttelevan hotelli- ja ravintolatoiminnalle. Paikalla sijainneessa puutalossa avattiin vuonna 1864 Hotel de Post -niminen suosittu hotelli ja [[kestikievari]], joka tunnettiin ravintolasalin [[käkikello]]n mukaan nimellä ”Kukkuva Kello”.<ref name="casino">[http://web.archive.org/web/20070928144606/http://www.grandcasinohelsinki.fi/grandcasinohelsinki/historia.php Fennian ja Aatran talojen historiaa] Grand Casino Helsinki (Internet Arrchive). Viitattu 3.9.2022.</ref><ref name="puhveli">Kirsti Toppari: ”Kameeli”, s. 78–79 teoksessa ''Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin Vanhoja kortteleita'' (Kaija Ollila & Kirsti Toppari). Helsingin Sanomat, Helsinki 1977.</ref> Hotel de Postin menetettyä suosionsa paikalla toimi ruokatavarakauppa.<ref name="puhveli" />


===Hotelli Fennian aika===
===Hotelli Fennian aika===
Hotelli Fennian rakennuttivat kauppaneuvokset [[Paul Sinebrychoff]], [[K. H. Renlund]] ja [[Julius Tallberg]], siirtomaatavarain maahantuoja Pletschnikoff, leipurimestari V. W. Holmqvist sekä ravintola [[Kappeli (ravintola)|Kappelin]] ravintoloitsija Josef Volontis.<ref name="järvenpää-räihä">Eeva Järvenpää & Sirpa Räihä: ''Vanhinta Helsinkiä: Kertomuksia Kluuvin ja Kruununhana kortteleista'', s. 337–341. Helsingin Sanomat, Helsinki 2007.</ref><ref name="casino" /> Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan suunnittelema talo valmistui vuonna 1898 ja hotelli avattiin seuraavana vuonna. Jokaisessa viidessä kerroksessa oli 17 huonetta ja kolmikerroksisessa pihasiivessä vielä 26 lisää. Käytävillä ja hotellihuoneissa oli kattomaalauksia.<ref name="sponda" /> Julkisivun yläosaan sijoitettiin Suomen leijonavaakuna, mikä silloisessa tilanteessa oli rohkea poliittinen kannanotto.<ref>[https://sponda.fi/vaikuttavaa-arkkitehtuuria-ja-kiehtovia-tarinoita-spondan-legendat-kavelykierrokset-saivat-innostuneen-vastaanoton/ Vaikuttavaa arkkitehtuuria ja kiehtovia tarinoita – Spondan Legendat -kävelykierrokset saivat innostuneen vastaanoton] Sponda 8.10.2021. Viitattu 3.9.2022.</ref> Palovakuutuskirjan mukaan talossa oli myös sähköllä toiminut hissi.<ref name="sponda" />
Hotelli Fennian rakennuttivat kauppaneuvokset [[Paul Sinebrychoff]], [[K. H. Renlund]] ja [[Julius Tallberg]], siirtomaatavarain maahantuoja Pletschnikoff, leipurimestari V. W. Holmqvist sekä ravintola [[Kappeli (ravintola)|Kappelin]] ravintoloitsija [[Josef Wolontis (ravintoloitsija)|Josef Wolontis]].<ref name="järvenpää-räihä">Eeva Järvenpää & Sirpa Räihä: ''Vanhinta Helsinkiä: Kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista'', s. 337–341. Helsingin Sanomat, Helsinki 2007.</ref><ref name="casino" /> Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan suunnittelema talo valmistui vuonna 1898 ja hotelli avattiin seuraavana vuonna. Jokaisessa viidessä kerroksessa oli 17 huonetta ja kolmikerroksisessa pihasiivessä vielä 26 lisää. Käytävillä ja hotellihuoneissa oli kattomaalauksia.<ref name="sponda" /> Julkisivun yläosaan sijoitettiin [[Suomen vaakuna]] ja eurooppalaisten kaupunkien nimiä, mikä silloisessa tilanteessa oli rohkea poliittinen kannanotto.<ref>[https://sponda.fi/vaikuttavaa-arkkitehtuuria-ja-kiehtovia-tarinoita-spondan-legendat-kavelykierrokset-saivat-innostuneen-vastaanoton/ Vaikuttavaa arkkitehtuuria ja kiehtovia tarinoita – Spondan Legendat -kävelykierrokset saivat innostuneen vastaanoton] Sponda 8.10.2021. Viitattu 3.9.2022.</ref> Palovakuutuskirjan mukaan talossa oli myös sähköllä toiminut hissi.<ref name="sponda" />


[[Tiedosto:Ravintola Fennia, talvipuutarha - N35165 - hkm.HKMS000005-km003nb4.jpg|thumb|left|Fennian talvipuutarha vuonna 1910.]]
[[Tiedosto:Ravintola Fennia, talvipuutarha - N35165 - hkm.HKMS000005-km003nb4.jpg|thumb|left|Fennian talvipuutarha vuonna 1910.]]
Fennia alkoi kukoistaa, kun ruotsalainen ravintoloitsija [[Karl Edvard Jonsson]] osti ja uudisti sen ja vaihtoi nimen muotoon Grand Hotel Fennia.<ref name="sponda" /><ref name="järvenpää-räihä" /> Myöhemmin se tunnettiin pelkällä nimellä Grand.<ref name="puhveli" /> Jonsson järjesti hotelille mahtavat avajaiset tammikuussa 1909.<ref name="sponda" /> Arkkitehdit [[David Frölander-Ulf]] ja [[Jarl Eklund]] suunnittelivat uuden sisustuksen, ja vuosina 1909–1910 valmistui Eklundin suunnittelema laajennus. Sisäpihalle rakennettiin pyramidinmuotoisella lasikatolla katettu talvipuutarha, jonka keskellä olleen, värikkäästi valaistun suihkulähteen vesisuihku nousi kahdeksan metrin korkeuteen.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" /> Suihkukaivoa ympäröineet kukka-asetelmat vaihdettiin joka viikko.<ref name="sponda" /> Kasvien taiteellisesta asettelusta vastasi puutarhuri [[C. T. Ward]].<ref name="järvenpää-räihä" />
Fennia alkoi kukoistaa, kun ruotsalainen ravintoloitsija [[Karl Edvard Jonsson]] osti ja uudisti sen ja muutti nimen muotoon Grand Hotel Fennia.<ref name="sponda" /><ref name="järvenpää-räihä" /> Myöhemmin se tunnettiin pelkällä nimellä Grand.<ref name="puhveli" /> Jonsson järjesti hotelille mahtavat avajaiset tammikuussa 1909.<ref name="sponda" /> Arkkitehdit [[David Frölander-Ulf]] ja [[Jarl Eklund]] suunnittelivat uuden sisustuksen, ja vuosina 1909–1910 valmistui Eklundin suunnittelema laajennus. Sisäpihalle rakennettiin pyramidinmuotoisella lasikatolla katettu talvipuutarha, jonka keskellä olleen, värikkäästi valaistun suihkulähteen vesisuihku nousi kahdeksan metrin korkeuteen.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" /> Suihkukaivoa ympäröineet kukka-asetelmat vaihdettiin joka viikko.<ref name="sponda" /> Kasvien taiteellisesta asettelusta vastasi puutarhuri [[C. T. Ward]].<ref name="järvenpää-räihä" />


Fennian ravintola oli Helsingin ensimmäinen [[kabaree]]ravintola<ref name="puhveli" /> ja kaupungin suurin juhlahuoneisto.<ref name="järvenpää-räihä" /> Se oli tunnettu seurapiirijuhlistaan, kuten [[Ida Aalberg]]in 40-vuotistaiteilijajuhlista vuonna 1914 ja [[Akseli Gallen-Kallela]]n 50-vuotissyntymäpäiväjuhlista vuonna 1915. [[Kansallisteatteri]]n näyttelijät istuivat siellä näytösten jälkeen.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" /> Vuonna 1909 [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[F. A. Seyn]] piti siellä kenraalikuvernöörinviraston satavuotisjuhlat, joiden yhteydessä hotelli piti etukäteen tarkastaa mahdollisten attentaattien varalta ja Helsingin poliisimestari [[Hjalmar Bruno Walmqvist]] esimaistoi Seynille ja tämän vaimolle tarjotun juhlapäivällisen kaikki ruokalajit.<ref name="sponda" /> Suomen ensimmäisiin näytelmäelokuviin kuulunutta [[Teuvo Puro]]n ''[[Sylvi (vuoden 1913 elokuva)|Sylviä]]'' kuvattiin Fennian katolla vuonna 1911; elokuvan sisäkohtauksiin tarvittiin keinovalaistuksen puutteessa auringonvaloa, ja hotellin omistanut Jonsson keksi käyttää kuvauksia julkisuustempauksena.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" />
Fennian ravintola oli Helsingin ensimmäinen [[kabaree]]ravintola<ref name="puhveli" /> ja kaupungin suurin juhlahuoneisto.<ref name="järvenpää-räihä" /> Se oli tunnettu seurapiirijuhlistaan, kuten näyttelijä [[Ida Aalberg]]in 40-vuotistaiteilijajuhlista vuonna 1914 ja taidemaalari [[Akseli Gallen-Kallela]]n 50-vuotissyntymäpäiväjuhlista vuonna 1915. [[Kansallisteatteri]]n näyttelijät istuivat siellä näytösten jälkeen.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" /> Vuonna 1909 [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[F. A. Seyn]] piti siellä [[Suomen kenraalikuvernöörin kanslia|kenraalikuvernöörinkanslian]] satavuotisjuhlat, joiden yhteydessä hotelli piti etukäteen tarkastaa mahdollisten [[attentaatti]]en varalta ja Helsingin poliisimestari [[Hjalmar Bruno Walmqvist]] esimaistoi Seynille ja tämän vaimolle tarjotun juhlapäivällisen kaikki ruokalajit.<ref name="sponda" /> Fennian katolla kuvattiin vuonna 1911 yhtä Suomen ensimmäisistä näytelmäelokuvista, [[Teuvo Puro]]n ''[[Sylvi (vuoden 1913 elokuva)|Sylviä]]''; elokuvan sisäkohtauksiin tarvittiin keinovalaistuksen puutteessa auringonvaloa, ja hotellin omistanut Jonsson keksi käyttää kuvauksia julkisuustempauksena.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" />


[[Tiedosto:Fennia 1910s, Rautatientori.jpg|thumb|Hotelli ympäristöineen 1910-luvulla.]]
[[Tiedosto:Fennia 1910s, Rautatientori.jpg|thumb|Hotelli ympäristöineen 1910-luvulla.]]
Vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana hotellissa toimi hetken aikaa [[Punakaarti|punaisten]] ylläpitämä sotasairaala.{{lähde}} Se oli jonkin aikaa myös [[Valkoiset|valkoisten]] päämajana.<ref name="finna">[https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y1u Hotelli Fennia; Mikonkatu 17; Helsinki] Helsingin kaupunginmuseo, Finna.fi. Viitattu 3.9.2022.</ref> [[Suomen yleisesikunta|Yleisesikunnan]] piirustuskonttorin toimiessa Fenniassa nuoret taiteilijat [[Bruno Tuukkanen]] ja [[Eero Snellman]] suunnittelivat siellä [[Suomen lippu|Suomen lipun]] lopullisen ulkoasun toukokuussa 1918.<ref>Anu Nousiainen: [https://www.hs.fi/blogi/tassapaikassakauansitten/art-2000005761532.html Nuoret apulaiset piirsivät Suomen lipun hirveässä kiireessä, kun Gallen-Kallela mökötti maalla] Helsingin Sanomat 18.7.2018. Viitattu 3.9.2022.</ref>
Vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana hotellissa toimi [[Helsingin punakaarti]]n ylläpitämä sotasairaala, jossa oli [[Helsingin valtaus|Helsingin valtauksen]] aikaan potilaina ainakin 170 punaista ja 19 siviiliä.<ref>Jarmo Nieminen (toim.): ''Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa: Sotasurmat 1917–1918'', s. 181. Gummerus, Helsinki 2015.</ref> Se oli jonkin aikaa myös [[Valkoiset|valkoisten]] päämajana.<ref name="finna">[https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y1u Hotelli Fennia; Mikonkatu 17; Helsinki] Helsingin kaupunginmuseo, Finna.fi. Viitattu 3.9.2022.</ref> [[Suomen yleisesikunta|Yleisesikunnan]] piirustuskonttorin toimiessa Fenniassa nuoret taiteilijat [[Bruno Tuukkanen]] ja [[Eero Snellman]] suunnittelivat siellä [[Suomen lippu|Suomen lipun]] lopullisen ulkoasun toukokuussa 1918.<ref>Anu Nousiainen: [https://www.hs.fi/blogi/tassapaikassakauansitten/art-2000005761532.html Nuoret apulaiset piirsivät Suomen lipun hirveässä kiireessä, kun Gallen-Kallela mökötti maalla] Helsingin Sanomat 18.7.2018. Viitattu 3.9.2022.</ref>


Hotellin julkisivua muutettiin David Frölander-Ulfin vuonna 1919 tekemien suunnitelmien mukaan, kun ullakkokerrokseen rakennettiin 1920-luvun alussa 16 matkustajahuonetta lisää.<ref name="finna" /> Hotellia uusittiin vuosina 1927–1928 arkkitehti [[Valter Jung]]in suunnitelmien mukaan.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" /> Huoneisiin asennettiin puhelimet, äänieristys sekä lämmin ja kylmä vesi.<ref name="sponda" /> Talvipuutarha korvattiin ravintolasalin laajennuksella ja suihkukaivon tilalle sijoitettiin kuvanveistäjä [[Ville Vallgren]]in teos ''Sudenkorento'', joka myöhemmin poistettiin. Taitelija [[Henry Ericsson]] teki uuteen espanjalaiseen saliin ''[[Tuhannen ja yhden yön tarinat|Tuhannen ja yhden yön tarinoita]]'' esittävän ja ravintolasaliin kiinalaisaiheisen seinämaalauksen.<ref name="järvenpää-räihä" /> Jonssonin kuoltua vuonna 1931<ref name="sponda" /> hotellin osti Kiinteistöosakeyhtiö Fortuna.<ref name="järvenpää-räihä" />
Hotellin julkisivua muutettiin David Frölander-Ulfin vuonna 1919 tekemien suunnitelmien mukaan, kun ullakkokerrokseen rakennettiin 1920-luvun alussa 16 matkustajahuonetta lisää.<ref name="finna" /> Hotellia uusittiin vuosina 1927–1928 arkkitehti [[Valter Jung]]in suunnitelmien mukaan.<ref name="järvenpää-räihä" /><ref name="sponda" /> Huoneisiin asennettiin puhelimet, äänieristys sekä lämmin ja kylmä vesi.<ref name="sponda" /> Talvipuutarha korvattiin ravintolasalin laajennuksella ja suihkukaivon tilalle sijoitettiin kuvanveistäjä [[Ville Vallgren]]in teos ''Sudenkorento'', joka myöhemmin poistettiin. Taiteilija [[Henry Ericsson]] teki uuteen espanjalaiseen saliin ''[[Tuhannen ja yhden yön tarinat|Tuhannen ja yhden yön tarinoita]]'' esittävän ja ravintolasaliin kiinalaisaiheisen seinämaalauksen.<ref name="järvenpää-räihä" /> Jonssonin kuoltua vuonna 1931<ref name="sponda" /> hotellin osti Kiinteistöosakeyhtiö Fortuna.<ref name="järvenpää-räihä" />


===Myöhemmät vaiheet===
===Myöhemmät vaiheet===
Hotellitoiminta päättyi, kun [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto]] (KK) osti talon vuonna 1942 ja teki siitä päätoimipaikkansa.<ref name="järvenpää-räihä" /> Ravintola jatkoi toimintaansa ja sai sotavuosina nimekseen YH vuoden 1939 [[Ylimääräiset kertausharjoitukset|ylimääräisten harjoitusten]] mukaan. Pihanpuoleista siipeä korotettiin näihin aikoihin kolmella kerroksella, mutta ennen työn valmistumista pihasiipi vaurioitui [[Jatkosota|jatkosodan]] ilmapommituksissa.<ref name="puhveli" /> Korotus tehtiin uudestaan vuonna 1945.<ref name="sponda" />
Hotellitoiminta päättyi, kun [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto]] (KK) osti talon vuonna 1942 ja teki siitä päätoimipaikkansa.<ref name="järvenpää-räihä" /> Ravintola jatkoi toimintaansa ja sai sotavuosina nimekseen YH vuoden 1939 [[Ylimääräiset kertausharjoitukset|ylimääräisten harjoitusten]] mukaan. Pihanpuoleista siipeä korotettiin näihin aikoihin kolmella kerroksella, mutta ennen työn valmistumista pihasiipi vaurioitui [[Jatkosota|jatkosodan]] ilmapommituksissa.<ref name="puhveli" /> Korotus tehtiin uudestaan vuonna 1945.<ref name="sponda" />


[[Kuva:Fennia house by night.jpg|thumb|Fennian talo yövalaistuksessa.]]
[[Tiedosto:Fennia house by night.jpg|thumb|Fennian talo yövalaistuksessa.]]
[[Lomaliitto]] vuokrasi ravintolan vuonna 1949, jolloin sen nimeksi tuli Vanha iloinen Fennia. Ravintolan siirryttyä vuonna 1968 [[Elanto|Elannon]] omistukseen nimi muutettiin muotoon Uusi iloinen Fennia. Siellä järjestettiin 1970-luvulla [[striptease]]-esityksiä. 1980-luvulla Elanto avasi tiloissa musiikkiravintola [[Café Metropol]]in.<ref name="järvenpää-räihä" /> KK luopui talon käytöstä vuonna 1982 ja myi sen seuraavana vuonna rakennusliike [[Haka (rakennusliike)|Hakalle]].<ref name="itkonen">Raija Itkonen: ”Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y.”, s. 5–9 teoksessa ''Osuuskauppamiehiä ja naisia'' (2002). [https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/150391210843600/file/3febdefd-ca37-4423-9ea5-df711d93b04d/ Artikkelin verkkoversio]</ref><ref name="finna" />
[[Lomaliitto]] vuokrasi ravintolan vuonna 1949, jolloin sen nimeksi tuli Vanha iloinen Fennia. Ravintolan siirryttyä vuonna 1968 [[Elanto|Elannon]] omistukseen nimi muutettiin muotoon Uusi iloinen Fennia. Siellä järjestettiin 1970-luvulla [[striptease]]-esityksiä. 1980-luvulla Elanto avasi tiloissa musiikkiravintola [[Café Metropol]]in.<ref name="järvenpää-räihä" /> KK luopui talon käytöstä vuonna 1982 ja myi sen seuraavana vuonna rakennusliike [[Haka (rakennusliike)|Hakalle]].<ref name="itkonen">Raija Itkonen: ”Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y.”, s. 5–9 teoksessa ''Osuuskauppamiehiä ja naisia'' (2002). [https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/150391210843600/file/3febdefd-ca37-4423-9ea5-df711d93b04d/ Artikkelin verkkoversio]</ref><ref name="finna" />


Haka [[Saneeraus|saneerasi]] rakennuksen 1990-luvun alussa omaksi pääkonttorikseen.<ref>Unto Luukko: ''Rakentajan elämänkaari – Helsingin Hakan noususta Haka-konsernin tuhoon 1938–1994'', s. 195, 260. Otava/Hakan perinneyhdistys, Helsinki 2000.</ref> Vanha ala-aula, hotellikerrosten huonejako ja katujulkisivu säilytettiin.<ref name="finna" /> Hakan mentyä konkurssiin vuonna 1994 talon omistus siirtyi Merita Kiinteistöt Oy:lle. Café Metropolin seuraajaksi perustettu tanssiravintola Fennia meni sekin konkurssiin vuonna 1995 toimittuaan talossa noin kolme vuotta.<ref>Riitta Heiskanen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003465595.html Tanssiravintola Fennia kaatui verovelkoihin Konkurssipesä jatkaa toimintaa ainakin pari viikkoa] (tilaajille) Helsingin Sanomat 8.9.1995. Viitattu 3.9.2022.</ref> 1990-luvun lopulla talon omisti Aleksia Oy. Vuosina 1998–2000 Fennian talo oli Helsingin kaupunginhallinnon väistötilana, jossa toimivat ensin kaupunginjohto ja kaupunginkanslia ja sitten rahatoimisto sekä [[Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri]]n johto [[Helsingin kaupungintalo]]n, [[Brofeldtin talo]]n ja [[Aschanin talo (Helsinki)|Apteekin talon]] ollessa remontissa.<ref>Mikko-Pekka Heikkinen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003688974.html Fennian talo Rautatientorin laidassa vuoden Helsingin kaupungintalona] (tilaajille) Helsingin Sanomat 18.1.1998. Viitattu 3.9.2022.</ref><ref>Jorma Erkkilä: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003786694.html Helsingin rahatoimiston työntekijät väliaikaisesti Fennian taloon] (tilaajille) Helsingin Sanomat 20.3.1999. Viitattu 3.9.2022.</ref><ref>Jaana Savolainen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003791511.html Helsingin keskushallinto vapuksi takaisin kaupungintaloon] (tilaajille) Helsingin Sanomat 10.4.1999. Viitattu 3.9.2022.</ref><ref>Jaana Savolainen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003800069.html Uusi sairaanhoitopiiri aloittaa Mikonkadulla] (tilaajille) Helsingin Sanomat 16.5.1999. Viitattu 3.9.2022.</ref>
Haka [[Saneeraus|saneerasi]] rakennuksen 1990-luvun alussa omaksi pääkonttorikseen.<ref>Unto Luukko: ''Rakentajan elämänkaari – Helsingin Hakan noususta Haka-konsernin tuhoon 1938–1994'', s. 195, 260. Otava/Hakan perinneyhdistys, Helsinki 2000.</ref> Vanha ala-aula, hotellikerrosten huonejako ja katujulkisivu säilytettiin.<ref name="finna" /> Hakan mentyä konkurssiin vuonna 1994 talon omistus siirtyi Merita Kiinteistöt Oy:lle. Café Metropolin seuraajaksi perustettu tanssiravintola Fennia meni sekin konkurssiin vuonna 1995 toimittuaan talossa noin kolme vuotta.<ref>Riitta Heiskanen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003465595.html Tanssiravintola Fennia kaatui verovelkoihin Konkurssipesä jatkaa toimintaa ainakin pari viikkoa] (tilaajille) Helsingin Sanomat 8.9.1995. Viitattu 3.9.2022.</ref> 1990-luvun lopulla talon omisti Aleksia Oy. Vuosina 1998–2000 Fennian talo oli Helsingin kaupunginhallinnon väistötilana, jossa toimivat ensin kaupunginjohto ja kaupunginkanslia ja sitten rahatoimisto sekä [[Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri]]n johto [[Helsingin kaupungintalo|kaupungintalon]], [[Brofeldtin talo]]n ja [[Aschanin talo (Helsinki)|Apteekin talon]] ollessa remontissa.<ref>Mikko-Pekka Heikkinen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003688974.html Fennian talo Rautatientorin laidassa vuoden Helsingin kaupungintalona] (tilaajille) Helsingin Sanomat 18.1.1998. Viitattu 3.9.2022.</ref><ref>Jorma Erkkilä: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003786694.html Helsingin rahatoimiston työntekijät väliaikaisesti Fennian taloon] (tilaajille) Helsingin Sanomat 20.3.1999. Viitattu 3.9.2022.</ref><ref>Jaana Savolainen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003791511.html Helsingin keskushallinto vapuksi takaisin kaupungintaloon] (tilaajille) Helsingin Sanomat 10.4.1999. Viitattu 3.9.2022.</ref><ref>Jaana Savolainen: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003800069.html Uusi sairaanhoitopiiri aloittaa Mikonkadulla] (tilaajille) Helsingin Sanomat 16.5.1999. Viitattu 3.9.2022.</ref>


Pihan puolelle valmistui vuonna 2002 moderni toimistorakennus ja rakennusten väliin jäänyt sisäpiha katettiin lasikatolla.<ref>[https://sponda.fi/kiinteisto/helsinki-kluuvi-mikonkatu-17/ Mikonkatu 17] Sponda. Viitattu 3.9.2022.</ref> Talon ja koko korttelin läpi kulkeva katettu kävelyreitti avattiin vuoden 2003 alussa.<ref>Marja Salmela: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004110269.html Uusi katettu kävelyreitti vie nyt Fennian korttelin läpi] (tilaajille) Helsingin Sanomat 4.1.2003. Viitattu 3.9.2022.</ref> Vuonna 2004 Fennian talosta tuli yhdessä viereisen Aatran talon (Mikonkatu 19) kanssa osa [[Raha-automaattiyhdistys|Raha-automaattiyhdistyksen]] omistamaa Grand Casino Helsinkiä.<ref name="sponda" /> Ravintola sai nimekseen Fennia Salonki, ja sen sisustus palautettiin 1920-luvun tyyliin.<ref name="järvenpää-räihä" /> Kiinteistösijoitusyhtiö [[Sponda]] osti Fennia-kortteli-kokonaisuuden vakuutusyhtiö [[Suomi (vakuutusyhtiö)|Suomelta]] vuonna 2011.<ref>[https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001709738.html Fennia-korttelin omistaja vaihtuu] Ilta-Sanomat 29.4.2011. Viitattu 3.9.2022.</ref>
Pihan puolelle valmistui vuonna 2002 moderni toimistorakennus ja rakennusten väliin jäänyt sisäpiha katettiin lasikatolla.<ref>[https://sponda.fi/kiinteisto/helsinki-kluuvi-mikonkatu-17/ Mikonkatu 17] Sponda. Viitattu 3.9.2022.</ref> Talon ja koko korttelin läpi kulkeva katettu kävelyreitti avattiin vuoden 2003 alussa.<ref>Marja Salmela: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004110269.html Uusi katettu kävelyreitti vie nyt Fennian korttelin läpi] (tilaajille) Helsingin Sanomat 4.1.2003. Viitattu 3.9.2022.</ref> Vuonna 2004 Fennian talosta tuli yhdessä viereisen Aatran talon (Mikonkatu 19) kanssa osa [[Raha-automaattiyhdistys|Raha-automaattiyhdistyksen]] omistamaa Grand Casino Helsinkiä.<ref name="sponda" /> Ravintola sai nimekseen Fennia Salonki, ja sen sisustus palautettiin 1920-luvun tyyliin.<ref name="järvenpää-räihä" /> Kiinteistösijoitusyhtiö [[Sponda]] osti Fennia-kortteli-kokonaisuuden vakuutusyhtiö [[Suomi (vakuutusyhtiö)|Suomelta]] vuonna 2011.<ref>[https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001709738.html Fennia-korttelin omistaja vaihtuu] Ilta-Sanomat 29.4.2011. Viitattu 3.9.2022.</ref>

Nykyinen versio 9. elokuuta 2024 kello 12.18

Fennian talo
Sijainti Kluuvi, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°10′18″N 24°56′44″E / 60.17164°N 24.94565°E / 60.17164; 24.94565
Tyylisuunta Uusbarokki
Suunnittelija Grahn, Hedman & Wasastjerna
Valmistumisvuosi 1898–1899
Kartta
Fennian talo

Fennian talo on rakennus Helsingin Rautatientorin itälaidalla osoitteessa Mikonkatu 17. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna, ja se valmistui vuosina 1898–1899 silloisen hotelli Fennian taloksi. Talo on nykyään osa Casino Helsinki -kasinoa, ja se on toimisto- ja ravintolakäytössä. Koko korttelia 38a kutsutaan sen mukaan Fennia-kortteliksi. Fennian talon porttikäytävästä alkaa korttelin läpi Kaisaniemenkadulle kulkeva jalankulkuyhteys, joka on samalla kulkureitti Rautatientorilta Helsingin yliopiston metroasemalle.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa wieniläivaikutteista uusbarokkia.[1] Julkisivun yläosassa on keskellä suuri Suomen vaakuna ja ikkunoiden yllä kullatuin kirjaimin Euroopan suurkaupunkien nimiä (Paris, Petersburg, London, Berlin, Stockholm, Madrid) sekä talon valmistumisvuosi latinaksi (Anno D. MCCMXCIX).

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmat rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Fennian tienoo oli alkuaan upottavaa entistä Kluuvinlahden pohjaa, ja tontin ensimmäinen talo jouduttiin purkamaan 1800-luvun puolivälissä vaarallisen kallistuman vuoksi. Rautatieaseman avaaminen vuonna 1862 teki alueesta houkuttelevan hotelli- ja ravintolatoiminnalle. Paikalla sijainneessa puutalossa avattiin vuonna 1864 Hotel de Post -niminen suosittu hotelli ja kestikievari, joka tunnettiin ravintolasalin käkikellon mukaan nimellä ”Kukkuva Kello”.[2][3] Hotel de Postin menetettyä suosionsa paikalla toimi ruokatavarakauppa.[3]

Hotelli Fennian aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli Fennian rakennuttivat kauppaneuvokset Paul Sinebrychoff, K. H. Renlund ja Julius Tallberg, siirtomaatavarain maahantuoja Pletschnikoff, leipurimestari V. W. Holmqvist sekä ravintola Kappelin ravintoloitsija Josef Wolontis.[4][2] Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan suunnittelema talo valmistui vuonna 1898 ja hotelli avattiin seuraavana vuonna. Jokaisessa viidessä kerroksessa oli 17 huonetta ja kolmikerroksisessa pihasiivessä vielä 26 lisää. Käytävillä ja hotellihuoneissa oli kattomaalauksia.[1] Julkisivun yläosaan sijoitettiin Suomen vaakuna ja eurooppalaisten kaupunkien nimiä, mikä silloisessa tilanteessa oli rohkea poliittinen kannanotto.[5] Palovakuutuskirjan mukaan talossa oli myös sähköllä toiminut hissi.[1]

Fennian talvipuutarha vuonna 1910.

Fennia alkoi kukoistaa, kun ruotsalainen ravintoloitsija Karl Edvard Jonsson osti ja uudisti sen ja muutti nimen muotoon Grand Hotel Fennia.[1][4] Myöhemmin se tunnettiin pelkällä nimellä Grand.[3] Jonsson järjesti hotelille mahtavat avajaiset tammikuussa 1909.[1] Arkkitehdit David Frölander-Ulf ja Jarl Eklund suunnittelivat uuden sisustuksen, ja vuosina 1909–1910 valmistui Eklundin suunnittelema laajennus. Sisäpihalle rakennettiin pyramidinmuotoisella lasikatolla katettu talvipuutarha, jonka keskellä olleen, värikkäästi valaistun suihkulähteen vesisuihku nousi kahdeksan metrin korkeuteen.[4][1] Suihkukaivoa ympäröineet kukka-asetelmat vaihdettiin joka viikko.[1] Kasvien taiteellisesta asettelusta vastasi puutarhuri C. T. Ward.[4]

Fennian ravintola oli Helsingin ensimmäinen kabareeravintola[3] ja kaupungin suurin juhlahuoneisto.[4] Se oli tunnettu seurapiirijuhlistaan, kuten näyttelijä Ida Aalbergin 40-vuotistaiteilijajuhlista vuonna 1914 ja taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotissyntymäpäiväjuhlista vuonna 1915. Kansallisteatterin näyttelijät istuivat siellä näytösten jälkeen.[4][1] Vuonna 1909 Suomen kenraalikuvernööri F. A. Seyn piti siellä kenraalikuvernöörinkanslian satavuotisjuhlat, joiden yhteydessä hotelli piti etukäteen tarkastaa mahdollisten attentaattien varalta ja Helsingin poliisimestari Hjalmar Bruno Walmqvist esimaistoi Seynille ja tämän vaimolle tarjotun juhlapäivällisen kaikki ruokalajit.[1] Fennian katolla kuvattiin vuonna 1911 yhtä Suomen ensimmäisistä näytelmäelokuvista, Teuvo Puron Sylviä; elokuvan sisäkohtauksiin tarvittiin keinovalaistuksen puutteessa auringonvaloa, ja hotellin omistanut Jonsson keksi käyttää kuvauksia julkisuustempauksena.[4][1]

Hotelli ympäristöineen 1910-luvulla.

Vuoden 1918 sisällissodan aikana hotellissa toimi Helsingin punakaartin ylläpitämä sotasairaala, jossa oli Helsingin valtauksen aikaan potilaina ainakin 170 punaista ja 19 siviiliä.[6] Se oli jonkin aikaa myös valkoisten päämajana.[7] Yleisesikunnan piirustuskonttorin toimiessa Fenniassa nuoret taiteilijat Bruno Tuukkanen ja Eero Snellman suunnittelivat siellä Suomen lipun lopullisen ulkoasun toukokuussa 1918.[8]

Hotellin julkisivua muutettiin David Frölander-Ulfin vuonna 1919 tekemien suunnitelmien mukaan, kun ullakkokerrokseen rakennettiin 1920-luvun alussa 16 matkustajahuonetta lisää.[7] Hotellia uusittiin vuosina 1927–1928 arkkitehti Valter Jungin suunnitelmien mukaan.[4][1] Huoneisiin asennettiin puhelimet, äänieristys sekä lämmin ja kylmä vesi.[1] Talvipuutarha korvattiin ravintolasalin laajennuksella ja suihkukaivon tilalle sijoitettiin kuvanveistäjä Ville Vallgrenin teos Sudenkorento, joka myöhemmin poistettiin. Taiteilija Henry Ericsson teki uuteen espanjalaiseen saliin Tuhannen ja yhden yön tarinoita esittävän ja ravintolasaliin kiinalaisaiheisen seinämaalauksen.[4] Jonssonin kuoltua vuonna 1931[1] hotellin osti Kiinteistöosakeyhtiö Fortuna.[4]

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotellitoiminta päättyi, kun Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) osti talon vuonna 1942 ja teki siitä päätoimipaikkansa.[4] Ravintola jatkoi toimintaansa ja sai sotavuosina nimekseen YH vuoden 1939 ylimääräisten harjoitusten mukaan. Pihanpuoleista siipeä korotettiin näihin aikoihin kolmella kerroksella, mutta ennen työn valmistumista pihasiipi vaurioitui jatkosodan ilmapommituksissa.[3] Korotus tehtiin uudestaan vuonna 1945.[1]

Fennian talo yövalaistuksessa.

Lomaliitto vuokrasi ravintolan vuonna 1949, jolloin sen nimeksi tuli Vanha iloinen Fennia. Ravintolan siirryttyä vuonna 1968 Elannon omistukseen nimi muutettiin muotoon Uusi iloinen Fennia. Siellä järjestettiin 1970-luvulla striptease-esityksiä. 1980-luvulla Elanto avasi tiloissa musiikkiravintola Café Metropolin.[4] KK luopui talon käytöstä vuonna 1982 ja myi sen seuraavana vuonna rakennusliike Hakalle.[9][7]

Haka saneerasi rakennuksen 1990-luvun alussa omaksi pääkonttorikseen.[10] Vanha ala-aula, hotellikerrosten huonejako ja katujulkisivu säilytettiin.[7] Hakan mentyä konkurssiin vuonna 1994 talon omistus siirtyi Merita Kiinteistöt Oy:lle. Café Metropolin seuraajaksi perustettu tanssiravintola Fennia meni sekin konkurssiin vuonna 1995 toimittuaan talossa noin kolme vuotta.[11] 1990-luvun lopulla talon omisti Aleksia Oy. Vuosina 1998–2000 Fennian talo oli Helsingin kaupunginhallinnon väistötilana, jossa toimivat ensin kaupunginjohto ja kaupunginkanslia ja sitten rahatoimisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto kaupungintalon, Brofeldtin talon ja Apteekin talon ollessa remontissa.[12][13][14][15]

Pihan puolelle valmistui vuonna 2002 moderni toimistorakennus ja rakennusten väliin jäänyt sisäpiha katettiin lasikatolla.[16] Talon ja koko korttelin läpi kulkeva katettu kävelyreitti avattiin vuoden 2003 alussa.[17] Vuonna 2004 Fennian talosta tuli yhdessä viereisen Aatran talon (Mikonkatu 19) kanssa osa Raha-automaattiyhdistyksen omistamaa Grand Casino Helsinkiä.[1] Ravintola sai nimekseen Fennia Salonki, ja sen sisustus palautettiin 1920-luvun tyyliin.[4] Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti Fennia-kortteli-kokonaisuuden vakuutusyhtiö Suomelta vuonna 2011.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Fennia-talossa on viihdytty ja juhlittu kautta aikojen Sponda 19.5.2017. Viitattu 3.9.2022.
  2. ↑ a b Fennian ja Aatran talojen historiaa Grand Casino Helsinki (Internet Arrchive). Viitattu 3.9.2022.
  3. ↑ a b c d e Kirsti Toppari: ”Kameeli”, s. 78–79 teoksessa Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin Vanhoja kortteleita (Kaija Ollila & Kirsti Toppari). Helsingin Sanomat, Helsinki 1977.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m Eeva Järvenpää & Sirpa Räihä: Vanhinta Helsinkiä: Kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista, s. 337–341. Helsingin Sanomat, Helsinki 2007.
  5. ↑ Vaikuttavaa arkkitehtuuria ja kiehtovia tarinoita – Spondan Legendat -kävelykierrokset saivat innostuneen vastaanoton Sponda 8.10.2021. Viitattu 3.9.2022.
  6. ↑ Jarmo Nieminen (toim.): Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa: Sotasurmat 1917–1918, s. 181. Gummerus, Helsinki 2015.
  7. ↑ a b c d Hotelli Fennia; Mikonkatu 17; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna.fi. Viitattu 3.9.2022.
  8. ↑ Anu Nousiainen: Nuoret apulaiset piirsivät Suomen lipun hirveässä kiireessä, kun Gallen-Kallela mökötti maalla Helsingin Sanomat 18.7.2018. Viitattu 3.9.2022.
  9. ↑ Raija Itkonen: ”Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y.”, s. 5–9 teoksessa Osuuskauppamiehiä ja naisia (2002). Artikkelin verkkoversio
  10. ↑ Unto Luukko: Rakentajan elämänkaari – Helsingin Hakan noususta Haka-konsernin tuhoon 1938–1994, s. 195, 260. Otava/Hakan perinneyhdistys, Helsinki 2000.
  11. ↑ Riitta Heiskanen: Tanssiravintola Fennia kaatui verovelkoihin Konkurssipesä jatkaa toimintaa ainakin pari viikkoa (tilaajille) Helsingin Sanomat 8.9.1995. Viitattu 3.9.2022.
  12. ↑ Mikko-Pekka Heikkinen: Fennian talo Rautatientorin laidassa vuoden Helsingin kaupungintalona (tilaajille) Helsingin Sanomat 18.1.1998. Viitattu 3.9.2022.
  13. ↑ Jorma Erkkilä: Helsingin rahatoimiston työntekijät väliaikaisesti Fennian taloon (tilaajille) Helsingin Sanomat 20.3.1999. Viitattu 3.9.2022.
  14. ↑ Jaana Savolainen: Helsingin keskushallinto vapuksi takaisin kaupungintaloon (tilaajille) Helsingin Sanomat 10.4.1999. Viitattu 3.9.2022.
  15. ↑ Jaana Savolainen: Uusi sairaanhoitopiiri aloittaa Mikonkadulla (tilaajille) Helsingin Sanomat 16.5.1999. Viitattu 3.9.2022.
  16. ↑ Mikonkatu 17 Sponda. Viitattu 3.9.2022.
  17. ↑ Marja Salmela: Uusi katettu kävelyreitti vie nyt Fennian korttelin läpi (tilaajille) Helsingin Sanomat 4.1.2003. Viitattu 3.9.2022.
  18. ↑ Fennia-korttelin omistaja vaihtuu Ilta-Sanomat 29.4.2011. Viitattu 3.9.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Yrjö Soini: Perinteiden Fennia. Osuusliike Elanto, Helsinki 1968.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fennian_talo&oldid=22562690”